Tämä kysymys on sen verran spesifi, että se kannattaa osoittaa erikoiskirjastolle. Viikin tiedekirjasto on avoin kaikille tiedontarvitsijoille ja voit lähettää sinne kysymyksen kysymyslomakkeella
http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi/palvelut/kysykir.htm
Toinen mahdollinen paikka, josta saisit vastauksen kysymykseesi on VTT. Kysymyksen voit laittaa menemään osoitteeseen tietopalvelu@vtt.fi
Kyseistä runoa ei ole valitettavasti löytynyt. Kollegat ovat käyneet läpi Haavikon kokoelmia, ja minä silmäilin läpi hänen teoksensa Kootut runot, mutta silmiin ei osunut sitä. Kollega oli myös katsonut, ettei pätkä ole Agricola ja kettu -näytelmästäkään. Valitettavasti näyttää siltä, ettemme pysty saamaan runoa nyt selville.
Nakkilan seurakunnasta ilmoitettiin paljastusajankohdaksi 1947. Myös Ulla-Maija Peltosen kirjan Muistin paikat (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2003) mukaan muistomerkki paljastettiin 1947.
Runo on P. Mustapään Yxi walitettawa wirsi, koska ihminen Helena Erikin tytär Halikon pitäjästä ulwos käwi murhan tähden sinä 11 päiwänä marras kuusa wuonna 1778.
-- Ja se kuulutti kaduilla julki, / se kamala, kamala mies / minun pienistä synneistäni / kaiken minkä ties. // -- Ja muuta ei ole, Jeesus. / Minä tapoin hänet siis. / Oi auta, ota kaunis pääni / väkeviin kämmeniis.
Kokoelmasta: Laulu vaakalinnusta
Kyseinen Paimenten laulu on julkaistu nuottijulkaisuna esim. Lasten joulu: Tonttu Torvisesta Tiernapoikiin ( F-Kustannus 2012) ja Lasten joululaulukirjassa ( F-Kustannus 2008). Samoin laulu löytyy vanhemmasta teoksesta Lasten hengellinen laulukirja (1994). Kirjoja voi tiedustella lähikirjastosta.
Harjavallan sivuilta löyty tieto:"Menneisyys on läsnä Harjavallan luonnossa. Voimalaitospadon alapuolella on näkyvillä noin 1400 miljoonaa vuotta vanha hiekkakivinen peruskallio, ja Hiittenharjun rinteillä on muistona kivikkoisia rantavalleja noin 3000—7000 vuotta sitten paikalla olleesta Litorinamerestä." Onkohan tämä kysymyksen paikka?
Harjavalta.fi
Lisätietoja harjavallan historiasta löytyy Finna haulla
Hei,
Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiaineiston tiedot löytyvät verkkokirjastosta osoitteesta keski.finna.fi. Erillistä luetteloa siellä ei ole, mutta musiikkia voi hakea verkkokirjaston hakukentässä esimerkiksi tekemällä ensin tyhjän haun niin, ettei kirjoita hakukenttään mitään. Sen jälkeen hakua voi rajata Jyväskylään (kirjasto) ja äänitteisiin (aineistotyyppi). Äänitteiden alta voi vielä erikseen valita, etsiikö cd-levyjä (cd) vai vinyylilevyjä (äänilevy).
Pääkirjaston 3. kerroksessa on lisäksi musiikin lähivarastossa jonkin verran vanhoja populaarimusiikin vinyylilevyjä, joiden tietoja ei ole verkkokirjastossa. Ne löytyvät hankintavuoden mukaan järjestettyinä ja niitä pääsee itse selailemaan lähivarastoon.
Olisikohan kyseessä
TEKIJÄ Ende, Michael, kirjoittaja
TEOS Momo : merkillinen tarina harmaista herroista ja tytöstä, joka antoi ihmisille takaisin ajan / Michael Ende ; [suom. Marikki Makkonen]
PAINOS 3. painos - 5. painos 2000
Julkaisutiedot Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1989
Kyseessä voisi olla Karmea totuus -sarja. Sarjan alun perin brittiläisiä kirjoja julkaistiin suomeksi vuosina 1999 - 2005.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skarmea%20totuus*__Orightre…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karmea_totuus
Bergamon Basilica di Santa Maria Maggioren virtuaalikierros löytyy verkosta, ehkä siinä näkyy myös tuo etsimänne teos, https://www.fondazionemia.it/it/basilica/visita/tour-virtuale
Bergamon kirkkoja esittelevällä sivulla on myös kuvia, https://www.itinerari.bergamo.it/basilica-di-santa-maria-maggiore-berga…
Lombardian kulttuurisivuston kuvia kirkosta, https://www.lombardiabeniculturali.it/architetture/schede/BG020-00508/?…
Kaupungin turistisivuilla ei näy kuvia Santa Maria Maggioren sisältä, https://www.visitbergamo.net/en/
Bergamon kirkoista tai ylipäätään kaupungista ei löydy yleisestä kirjastosta eikä oikein Helsingin yliopiston kirjastostakaan kirjallisuutta.
Nicola Malinconicosta en löytänyt kirjallisuutta...
Kysymäsi kirjan pohjalta ei koskaan tehty elokuvaa, sillä Erkki Karu sai potkut Suomi filmista 1931. Hän perusti heti SF:n, mutta
"Pieni sairaanhoitajatar" jäi edellisen firman omaisuudeksi, eikä Karun tekemä sopimus velvoittanut Suomi filmiä mihinkään.
Tieto saatu elokuvaneuvos Kari Uusitalolta.
Hei,
kaksi mahdollista kanikirjaa löysin jotka voisivat tulla kysymykseen:
Marcus Pfisterin Hoppeli on kaunis kuvakirja pupuista ja talvesta. Siinä seikkailevat kylläkin Hoppeli ja sen äiti mutta kuvitus on kauniin sinisävyinen.
Toinen mahdollinen voisi olla Pirjo Telarannan Eetun ja Reetun ensilumi, joka taas kuulostaisi enemmän nimen perusteella kuvaamaltasi kirjalta.
Tuo toinen kirja voisi olla kirja nimeltä Keltainen kukka. Tekijänä Renate Schupp.
Vaara-kirjastoista kirjat löytyvät näitten linkkien takaa:
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.54298
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.36542
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.54154
Mika Waltarin runo Lippuballaadi löytyy mm. seuraavista runokokoelmista:
- 22.30 - pikajuna Viipuriin : Mika Waltarin nuoruuslyriikkaa
- Muukalaislegioona : runoja
Kuvauksesi kuulostaa aivan Marianne Curleyn kirjalta Muinainen taika - joskin tyttö asuu kirjassa isoäitinsä kanssa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4663
Helmet-kirjastokorttia ei tarvitse uusia, jos se toimii edelleen. Jos kirjastokorttia ei käytä kolmeen vuoteen, se poistuu rekisteristä. Silloin täytyy hankkia uusi kirjastokortti.
Esperantotuntijoita löytyy Esperantoyhdistyksestä, sieltä kannattaa kysyä tarkemmin, https://www.esperanto.fi/.
Näyttää ainakin päällisin puolin siltä, että sana olisi muodostettu latinan kielen barba-sanasta, joka puolestaan vaikuttaa olevan lainasana varhaisilta germaaneilta (Georges Ausführliches Handwörterbuch Lateinisch-Deutsch).
Tämä onkin kiintoisa. Jatkosodan historia 1-6 -virallishistoriikkisarjan joukko-osastohakemisto ei tällaista tunnista, eli kovin historiallisesti merkittävä tai pitkäikäinen organisaatio kyseessä tuskin on.
Pentti Kopsan laatimassa Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina -luettelossa sen sijaan esiintyy vuodelle 1941 kirjattuna AlokasK/JR10. Tulevan JR10:n rungon muodosti keväällä 1941 10. prikaati.
Kansallisarkiston AARRE-arkistorekisteri tunnistaa useita mahdollisesti lyhenteeseen sopivia joukkoja, erilaisia alokaskomppanioita, alokaskouluja ja alokaskeskuksia. Tässä tapauksessa jäänee arvoitukseksi mihin joukkoon kirjurin merkintä tarkalleen viittaa, mutta voisi ajatella että kyseessä on ehkä jonkin välirauhan aikaisen...
Kiitos Kirjasta -palkintoa ei jaettu vuosina 1999 ja 2000 koska jatkoa ajatellen tarvittiin rahoituksen selvittämistä. Lehtiartikkeli: Raili Tammilehto: Kiitämmekö kirjasta? Kirjakauppalehti 6/2000, sivu 71.
