Laite on nimeltään oftalmometri tai keratometri. Sitä käytetään silmien tutkimiseen. Sketsissä esiintyvä laite lienee valmistettu noin 1950-luvulla, ks. https://www.ricardo.ch/de/a/ophthalmometer-titnus-eurocon-usa-50er-jahre-1216936544/
Yle Areenassa ja kuunnelman CD-julkaisuissa kerrotaan äänisuunnittelusta ja tehosteista vastaavien nimet, mutta säveltäjätietoja tai ylipäänsä tietoa kuunnelmassa käytetystä musiikista ei ole mainintaa. Sarjan tunnusmusiikkina on Eagles-yhtyeen kappale Journey of the Sorcerer vuodelta 1975. Tätä kappaletta on käytetty tunnusmusiikkina myös alkuperäisessä BBC:n Hitchhiker's Guide to the Galaxy -kuunnelmassa (1978).Vaikuttaa siltä, että ainakaan kotimaisessa Radioteatterin versiossa ei ole ollenkaan siihen sävellettyä musiikkia. Tunnusmusiikin lisäksi muutakin musiikkia silti kuullaan, esimerkiksi ensimmäisessä jaksossa on käytetty ainakin CCR-yhtyeen ja Richard Wagnerin musiikkia.
En löytänyt kysymyksesi sitaattia Marcus Aureliuksen Itselleni-teoksesta. Kyseessä on todennäköisesti yksi lukuisista internetiä kiertävistä lauseparsista, jotka perusteetta on liitetty kuuluisaan ajattelijaan.Etäisesti kysymyksesi englanninkielistä sitaattia muistuttava kohta löytyy Itselleni-teoksen toisesta kirjasta, jossa Aurelius koskettelee kyynikkofilosofi Monimoksen (300-l eKr.) tietoteoreettista relativismia. Marke Ahonen on kääntänyt kohdan (II, 15) seuraavalla tavalla:"Kaikki on käsitystä." On selvää, mitä vastataan kyynikko Monimokselle, mutta selvää on myös, mikä hyöty tuosta sanonnasta on, jos ottaa vain sen ytimen, sikäli kuin se on totta.Monimokselle kaikki tosiasiat ovat siis suhteellisia. Marcus Aurelius taas oli...
Saattaapa mennä hakuammunnaksi, mutta tarjoan Annegert Fuchshuberin kirjaa Unohdettu puutarha (Weilin+Göös, 1986). Siinä on keskeisenä henkilönä sangen eriskummallinen Kuperkeikka-niminen hahmo. Tiukuja hänellä ei kyllä ole, mutta varsin erikoislaatuiset jalat kyllä muuten.
Nettisivustoilta (esimerkiksi Goodreads.com) löytyviin sitaatteihin ei ole merkitty, mistä teoksesta lause on tai missä yhteydessä Oscar Wilde olisi näin todennut. Oscar Wilden koko tuotanto sekä häntä käsitteleviä teoksia on digitoituna Project Gutenberg -palvelussa, josta kokeilin etsiä kyseistä lausetta sanahaulla, eikä niistä löytynyt vastaavaa, esimerkiksi sanaa misbehave ei löytynyt yhdestäkään hänen teoksestaan. Eli jos hän näin on lausunut, sitä ei ehkä ole dokumentoitu kirjallisesti tai alkuperäinen lähde on meidän tavoittamattomissamme. On myös mahdollista, että sitaatti on muokkautunut ajan saatossa, eikä vastaa täysin alkuperäistä, jolloin sitä on vaikeampi löytää.Kannattaa myös huomioida, että monesti kuuluisien henkilöiden...
Kyseinen henkilö näyttää olevan lentokapteeni, lentokoneitten rakentaja ja Kar-Air Oy:n toimitusjohtaja Niilo Karhumäki, joka oli syntynyt Multiassa1). Hän on kirjoittanut mm. ilmailuaiheiset kirjat Lentopoikia ja Karhunahas. Hänestä ja veljistään on mainintoja myös muissa kirjoissa 2).Lähteitä:1) https://yle.fi/a/3-11161757 https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/57322) https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Karhum%C3%A4ki%2C+Niilo%22&type=AllFields
Kyseinen sitaatti on Jorge Luis Borgesin novellista Baabelin kirjasto (La biblioteca de Babel), jonka on suomentanut Matti Rossi toimittamaansa teokseen Kolmas maailma : uutta proosaa espanjankielisestä Amerikasta (Tammi, 1966).Rossin suomennoksessa sitaatti kuuluu näin: "Varma tietoisuus siitä että kaikki on jo kirjoitettu tuhoaa meidät, tekee meistä pelkkiä olettamuksia. (s. 110).
Kappale on Timo Mäenpään säveltämä ja siitä löytyy nuotti nimellä Ystäväni, muistathan Musiikkiarkiston ja Kansalliskirjaston kokoelmista. He eivät postita tätä aineistoa kaukolainaksi, joten ainoa vaihtoehto on käydä itse paikan päällä Helsingissä. Yksityishenkilöllä on lupa ottaa nuotista kopio omaan käyttöön. Kappale löytyy myös Lopen kirjaston kotiseutukokoelman Loppi: nuotteja, musiikki -nuottikokoelmasta: Loppi : nuotteja, musiikki | Ratamo-kirjastot | Ratamo-kirjastot. Kotiseutukokoelmasta ei anneta kotilainoja.Tässä em. kirjastojen ja Musiikkiarkiston verkkosivut lisätiedustelujen varalta:MusiikkiarkistoEtusivu | KansalliskirjastoKirjasto - Lopen kunta
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa on kuvia hevosen triggerpisteistä:Pauli Grönberg: Hevosen ABC : anatomia, tutkimus, kuntoutus. Kirjassa on erillinen luku Akupisteet. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Eepos-Finnasta.Chris Olson: Friskare häst : med punktmassage, stretching och psykisk träning. Tätä kirjaa ei ole Eepos-kirjastoissa, mutta voit tarkistaa saatavuuden muissa kirjastoissa Finnasta.Myös netistä hakemalla löytyy paljon kuvia. En ole alan asiantuntija, mutta esimerkiksi nämä näyttävät hyviltä: drangelska.se ja lilyvetphysiotherapy.com. Englanninkielisellä Google-haulla trigger points horse voit etsiä muita sopivia.
Kysyin tätä Kaukopalvelultamme. He vastasivat:"Artikkelikopiot saa usein jo samana päivänä Vaarista, jos siellä on ko. kirja tai lehti hyllyssä. Ne tulevat siis sähköisinä."Asiakkaille kopiot toimitetaan paperisina. Siksi kopioiden saapuminen vie noin 2-6 päivää. Kaukopalvelu tulostaa kopiot ja ne lähetetään kirjaston varauskuorman mukana haluttuun kirjastoon. Kuormat kulkevat vain arkisin. Omatoimikirjastosta kopioiden saaminen voi olla hankalaa.
Valitettavasti kukaan vastaajista ei muistanut kyseistä teosta, eikä tietokannoista hakeminenkaan tuottanut tulosta. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä kirjasta on kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
'Mittyinen' on yksi interrogatiivipronomini millaisen synonyymeistä. Interrogatiivipronominit viittaavat johonkin puhujalle tuntemattomaan, jota hän tiedustelee."Millainen, minkälainen, mimmoinen, kullainen (harv.), kummoinen, millinen (harv.), mittyinen (harv.) -- Esim. Millainen~minkälainen~mimmoinen~kummoinen hän oikein on? | Millaisissa oloissa hän elää? | Mittyinen tämä on neito, koirat ei hänehen koske E. Leino | Niin ihmiset ihmettelevät, sanoen: millinen tämä on? sillä tuulet ja meri ovat myös hänelle kuuliaiset UTvk." (Aarni Penttilä, Suomen kielioppi)
Olisikohan kyseessä Pirkko Koskenkylän vain e- ja äänikirjana ilmestynyt Ruukin tyttö ja rakkaus? Kirja on tätä kirjoitettaessa lainattavissa valtakunnallisessa E-kirjastossa.Suomalaisen kirjakaupan sivuilla on kuvaus kirjasta:"Vuosikymmeniä sitten, nuorena ylioppilaana, Taina työskenteli lastenhoitajana suklaatehtailijan perheessä Cannesissa. Nyt hän istuu lentokoneessa matkalla hääjuhliin, jossa tuon samaisen perheen tyttären on määrä astua avioliiton satamaan. Kun Taina saapuu perille, hän huomaa, etteivät kuluneet vuodet ole pyyhkineet pois tunteita, joita hän nuorena naisena sai Ranskassa kokea.Matka Etelä-Ranskaan on samalla myös matka muistoihin ja unelmiin. Tie Mathildedalin ruukkikylän tyttösestä äidiksi ja menestyneeksi...
Hei,Aihettahan on sivuttu monessa kirjassa, mutta selkeän vastauksen antamista haittaa, että Agricolaa edeltäneen ajan kielestä on säilynyt aika niukasti aineistoa.Varhaissuomen aikaan ennen Agricolaa ja kirjakielen kehittymistä suomi oli jakautunut murteisiin vuoden 1000 tienoilta eteenpäin. Tällöin kieleen tuli paljon lainasanoja ympäröivistä kielistä kieli- ja kulttuuriyhteyksien kautta. Tässä viaheessa sanastossa, kielin rakenteissa ja äänteissä on sen verran eroa, että käytännössä kyseessä on vieras kieli, josta tunnistaa kyllä joitain sanoja ja joitain osia, mutta laajempi ymmärrys vaatii perehtyneisyyttä kielen kehitykseen. Toki kielen muutos on jatkumo, jossa ei suoraan hypätty varhaissuomesta Agricolan myötä vanhaan suomeen, vaan...
Voisiko kyseessä olla Lumikki-kirja? Kirja on pop-up-kirja, jossa on kuva muun muassa Lumikista lasiarkussa, kuvia löytyy tästä myynti-ilmoituksesta, https://auctionet.com/fi/2225339-lastenkirja-pop-up-kirja-lumivalkoinen…. Kannessa on pyöreä aukko, joka on peili, jossa näkyy Lumikki. Finna.fi:stä löytyvät tämän kirjan tiedot, julkaisija on Tammi, sarja Tammen isot kultaiset kirjat ja teksti on Marjatta Kurenniemen. Sitä ei näytä olevan oikein missään lainattavissa, https://finna.fi/Record/fikka.3569071?sid=5189071457 .
Oletan kotikuntasi perusteella, että olet Heili-kirjastojen asiakas ja käyttänyt heidän e-kirjapalveluaan. Heili-kirjastojen e-kirjapalvelu on osoitteessa https://ellibslibrary.com/heili Klikkaa oikeasta ylänurkasta Kirjaudu sisään ja laita sinne kirjastokorttisi tunnus sekä pin-koodi. Lainaamasi kirjat löydät Oma kirjahylly -linkin takaa.
Jos käytät kuunteluun Ellibsin sovellusta niin siellä lainasi ovat Kirjahylly-painikkeen (alareunassa) takana.
Voit uusia lainasi Keskikirjastojen verkkokirjastossa, jos sinulla on kirjastokortti ja siihen liitetty nelinumeroinen PIN-koodi. Kirjastokortin numero on käyttäjätunnuksesi ja koodin saat lähimmästä Keskikirjastojen toimipisteestä tai kirjastoautosta. Tässä ohje lainojen uusimiseen verkossa: https://keski.finna.fi/Content/help_opac#renewals
Lainan voi uusia vain silloin, kun siitä ei ole varausta.
Esiopetus muuttui maksuttomaksi vuonna 2001.
Tässä hallituksen esitys 91/1999, josta selviää lakimuutoksen valmistelu ja sen voimaantulo sekä muut yksityiskohdat.
Lakisosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a §:n muuttamisesta.
