Kotimaisten kielten keskuksen Kirsti Aapala ja Klaas Ruppel ovat vastanneet samaiseen kysymykseen. Heidän mukaansa "kimppu" palautuu sanaan "nippu", jolla viitataan joukkoon yhdessä olevia asioita. Ihmisten tai asioiden kimppu tai nippu muodostuu, kun he tai ne ovat kiinni toisissaan tai tarttuvat kiinni toisiinsa. Sanonta "käydä kimppuun" on ennen kaikkea kuvainnollinen ilmaisu, eikä ihmisellä siten ole varsinaista kimppua esimerkiksi kehossaan.
Lähde: Kotus
http://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/ka… (haettu 31.12.2015)
Syyt eivät ole niin yksiselitteiset, että niitä voisi vain luetella ja koulutyöhön varmaan kuuluu, että selvittelet niitä itse kirjojen perusteella. Klassikkoteos on Edward Gibbonin 2-osainen "Rooman valtakunnan rappio ja tuho". Kevyempi teos on esim. "Mahtava Rooma. Maailmanvallan värikkäät vaiheet", josta syitä löytyy melko helposti. Suuret historian sarjat käsittelevät myös aihetta tiivistetysti. Rooman historiaa löytyy kirjastosta luokasta 91.173 ja laajemmin antiikin ajan historian luokasta 91.17
Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta, LINDA-tietokannasta, löytyi seuraavia tutkimuksia päiväkodin ja neuvolan yhteistyöstä sekä moniammatillisuudesta:
Lagerblom, Katri
Lastentarhanopettajien ja terveydenhoitajien kokemuksia viisivuotiaan lapsen arviointi- ja
yhteisteistyömenetelmän käyttöönotosta Espoossa
Helsinki : Helsingin yliopisto, 2004
Opinnäyte: Pro gradu -tutkielma : Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos
Sillanrakennus lapsen parhaaksi : tutkimus kodin, neuvolan,
päivähoidon ja koulun yhteistyökokeilusta Porissa ja
Kankaanpäässä 1990 - 1995
Helsinki : Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 1994
Heinämäki, Liisa
Varhaista tukea lapselle - työvälineenä
kehittämisvalikko
Helsinki : Stakes, 2005
(Oppaita / Sosiaali- ja...
Zolan romaania ”La terre” ei ole tiettävästi suomennettu. Kirja on osa Zolan laajaa sukujen rappeutumista käsittelevää Les Rougon-Macquart -sarjaa, jonka osia on valitettavasti käännettyä vain sieltä täältä ilman mitään kronologista järjestystä. ”La terren” päähenkilön Jean Macquartin vaiheita jatkava ”La Débâcle” puolestaan on suomennettu nimellä ”Sota” (Päivälehti, 1892).
Zolan suomennetut teokset on listattu Wikipedian artikkeliin osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%89mile_Zola, ja ne löytyvät myös Zolan nimellä Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi. Painettujen kirjojen lisäksi Zolan teos ”Pariisi” on ilmestynyt sanomalehdessä jatkokertomuksena, mutta teosta ”La terre” ei liene sellaisessa muodossakaan ilmestynyt...
Suomen suosituinta kirjaa on vaikea nimetä. Suomalaisesta kirjallisuudesta on tehty laaja tutkimus: Niemi, Juhani: Suomalaisten suosikkikirjat (1997), jonka saatavuuden saat Vaskista http://www.turku.fi/vaski
Turun kaupunginkirjasto julkaisee myös kuukausittain 20 varatuinta -listaa, erikseen kaunokirjallisuudesta ja tietokirjallisuudesta http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=12523&culture=fi-FI&cont… Listasta selviää juuri nyt kysytyin kirjallisuus. Lisäksi Kirjakauppaliitto julkaisee kirjakauppojen suosituimmista kirjoista listan Mitä Suomi lukee? http://www.kirjakauppaliitto.fi/ratings jonka tällä hetkellä uusin tieto on joulukuulta 2010. Listat on erikseen kotimaisesta kaunokirjallisuudesta, käännetystä...
Ei voi. Ohessa esimerkkinä Oulun kaupungin teknisen keskuksen pyöräilyyn liittyviä liikennemerkkejä:
Yksisuuntainen tie: liikennemerkki osoittaa sallitun liikkumissuunnan kaikille ajoneuvoryhmille, autoilijoille ja pyöräilijöille.
http://www.ouka.fi/tekninen/pyoratieopas/liikennemerkit.htm
Tieliikenneasetuksen mukaan (TLA 19 §):
"Merkki 551. Merkillä osoitetaan tie, jolla on yksisuuntainen ajoneuvoliikenne. Merkki sijoitetaan tien suuntaisesti."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820182?search%5Btype%5D=pi…
Merkinannon yksinlauluun löytyy nuotti pianosäestyksellä. J. H. Erkon tekstiin pohjautuva yksinlalu löytyy nuotista Oskar Merikanto: Suomalaisia laulunsävellyksiä, osa IV.
Löytämäni viimeisin tarkka suomalaisten keskipituuksia koskeva virallinen tilasto löytyi THL:n 2018 julkaisemasta raportista Ravitsemus Suomessa - FinRavinto 2017 -tutkimus. Se on tosin rajattu vanhimman ikäryhmän osalta niin, että vanhimmat tilastossa mukana olevat henkilöt ovat tuolloin olleet 74-vuotiaita. Raportin mukaan 18-74-vuotiaiden suomalaismiesten keskipituus oli vuonna 2017 178cm ja naisten vastaavasti 164cm. Raportissa on lisäksi eroteltu miesten ja naisten keskipituudet yhteensä neljän ikäryhmän osalta erikseen. Miesten keskipituus näyttää tasaisesti kasvaneen, mutta naisten toisaalta pysyneen melko samana 164-165cm:ssä. Ainoastaan kaikkein vanhimmassa ikäryhmässä (65-74-vuotiaat) ...
Kyseessä on WSOY:n julkaisema sarja Suuri lukukirjasto 1-12, jota julkaistiin 1980-luvun alkupuolella (ISBN 951-0-11359-X). Osa 9 on Dumas:n Kolme muskettisoturia (ISBN 951-0-113884-0). Painovuosi on 1985. Kuvitus on runsasta ja värillistä. Kirja on A3-kokoinen, kansi tosin enemmän väritykseltään vaalean ja ruskean sävyinen. Sarjaa kannattaa kysellä divareista, jos kuvaus vastaa etsimääsi.
Elokuva Die Brücke perustuu Manfred Gregorin (oik. Gregor Dorfmeister) samannimiseen omaelämäkerralliseen romaaniin. Suomeksi se on julkaistu nimellä Silta (WSOY, 1959).
Keväällä 2005 julkaistussa Hamburger Abendblattin artikkelissa Gregor kertoo kirjansa sillan tosiasiassa muotoutuneen kahdesta sillasta, joista toinen on hänen kotikaupunkinsa Bad Tölzin keskustassa sijaitseva Isar-silta, toinen noin parinkymmenen kilometrin päässä kaupungista sijaitseva tarkemmin määrittelemätön syrjäinen metsäsilta: "Wirklichkeit gab es zwei Brücken, eine etwa 20 Kilometer von Bad Tölz entfernt im Wald und die Isar-Brücke in der Tölzer Innenstadt."
http://www.abendblatt.de/vermischtes/journal/article324523/Wir-waren-do…
Aiheesta näyttää löytyvän yllättävän vähän kirjallisuutta. Lindasta (korkeakoulukirjastojen yhteistietokannasta) löytyy asiasanoilla "merenkulku" ja "slangi" seuraavat teokset:
-Tekijä: Tissari, Erkki Nimeke: Vahtimiehen laivatieto ja merimiestaito Julkaistu: [Kotka] : Kotkan sopusointu, [2000] Ulkoasu: 99 s. : kuv. ; 30 cm
ISBN: 951-98302-3-5 (nid.)
-Tekijä(t): Tissari, Erkki Nimeke: Laivatieto Julkaistu: [Kotka] : Kotkan sopusointu, 1999 Ulkoasu: 58 s. : kuv. ; 30 cm ISBN: 951-98302-0-0 (nid.)
Nämä teokset ovat saatavissa Oulun yliopiston kirjastosta; voit tilata ne kaukolainoiksi oman kirjastosi kautta.
Erilaisia merenkulkualan sanakirjoja kyllä löytyy, ja niissäkin on varmasti mukana sanastoa, joka voidaan katsoa slangiksi -...
Kustaa Vilkunan Etunimet (4.uud. laitos 2005) kertoo, että nimi on 1908 otettu suomalaiseen almanakkaan. Se on alkavan suomalaisuuskauden nimiä. Ensimmäinen kirkonkirjoihin merkitty Suoma oli v. 1849 syntynyt Suoma Warelius, jonka isä Antero Warelius kuului Suometar- sanomalehden perustajiin ja on selittänyt Suoma-nimen antaessaan ajatelleensa `Jumalan suomaa, lahjaa`. Myös Kansanvalistusseuran kalenterissa nimi oli 1883. Suoma on ollut kohtalaisen yleinen 1880-luvulta 1930-luvulle asti.
On mahdotonta rakentaa itse luotettavasti haluamiasi kiinankielisiä ilmaisuja, jos ei lainkaan osaa kiinaa. Merkeillä on hyvin paljon vivahteita ja erilaisia merkityksiä. Vaara, että selässä lukee ”polvisukat alennuksessa” ei ole pelkästään vitsi. Asiantuntija-apu on välttämätön.
Suomi-Kiina-seuran sivulla (http://kiinaseura.lasipalatsi.fi > Tietoa Kiinasta) on muutamia suomalaisia nimiä kiinalaisin merkein. Henkilökohtaiseen neuvontapalveluun Suomi-Kiina-seuran resurssit eivät riitä.
On olemassa selkeäkäyttöinen Suomi-kiina suursanakirja, tekijä Li Guangyun, Art House 2005.
Olet ilmeisesti löytänyt verkosta englannin kielellä käytettäviä sivuja, joilta löytyy kiinalaisen kirjoitusjärjestelmän merkkejä sekä fraaseja nimenomaan...
Pertti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) kerrotaan, että Santtu on kutsumamuoto Aleksanterista ja Santerista, joskus myös Sanfredista. Lisäksi Santtua on käytetty eräiden naisennimien lyhentymänä, kuten Aleksandran ja Susannan. Suomen almanakkaan Santtu pääsi v. 2000 perinteiseen Aleksanterin päivään 11.9.
Euroopan maiden historiaa käsitellään suomeksi laajimmin useissa ilmestyneissä maailmanhistorian moniosaisissa yleisesityksissä. Yleensä aineisto niissä esitellään aikakausien ja maitten mukaan (esim. "Ranska Ludvig XIV:n aikana 1643-1715"). Viime vuosikymmeninä näissä teoksissa ovat Euroopan ulkopuoliset alueet saaneet entistä suuremman osan ja niitä on pyritty käsittelemään niiden omista edellytyksistä käsin, aikaisemmin enemmänkin Euroopan historian jatkona ja eurooppalaisten keskinäisen valtataistelun yhtenä kenttänä.
Joitakin Euroopan historioitakin on ilmestynyt, esim.
Euroopan tarina sanoin ja kuvin / toim. Eino E. Suolahti. - WSOY, 1960
(ranskalainen alkuteos)
Euroopan historia / päätoim. Seppo Zetterberg. - WSOY, 1993
(...
Runo on Lempi Vihervaaran "Jeesuksen seimellä", joka löytyy esim. teoksesta Lapsuuden joulu. Osa 1: kauneimmat joulun runot ja laulut (koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen) (http://www.helmet.fi/record=b1057386~S9*fin).
Suomessa asuvien osalta pisin etunimi väliviivoineen (kaksi- tai kolmiosainen nimi) on 24 merkkiä. Pisin yksittäinen etunimi ilman välimerkkejä on 21 merkkiä.
Pääset tarkastelemaan nimitilastoja DVV:n ylläpitämästä nimipalvelusta:https://nimipalvelu.dvv.fi/
Tietosuojasyistä palvelussa ei ole julkaistu sellaisia etunimiä, joiden nimenhaltijoita on alle viisi.
Sukupuuta en kirjailijasta valitettavasti onnistunut löytämään, mutta verkosta löytyy tietoa kirjailijasta:
Kaari Utrion kotisivut, http://kaariutrio.fi/wp/, varsinkin osassa usein kysyttyjä kysymyksiä löytyy tietoa Kaarin lapsuudesta ja sukulaisista http://kaariutrio.fi/wp/?page_id=33 . Sivulta löytyvät myös yhteystiedot sekä artikkelista Kirjailijan elämä ja työ http://kaariutrio.fi/wp/?page_id=53#kirjailija,
Helsingin yliopiston 375 humanistia, http://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/kaari-utrio
Kirjailijasta kertoessa kannattaa keskittyä kertomaan Kaari Utrion tuotannosta sekä hänen tavastaan kirjoittaa. Tutustu Utrion vaikkapa johonkin kirjaan ja siitä tehtyihin arvosteluihin, esim. Kirjasampo.fi-palvelun avulla, http://www....
