Jalo Kaliman suomennoksessa vuodelta 1960 tämä kohta Tšehovin Lokki-näytelmässä kuuluu näin: "Minä olen lokki... Ei, mitä minä... Minä olen näyttelijätär. Niin, tietysti". Anton Tšehov: Lokki (suom. Jalo Kalima, 1998, s. 97)Martti Anhava suomensi saman kohdan seuraavasti: "Minä olen lokki... Väärin. Olen näyttelijä. No niin!" Anton Tšehov: Lokki, Vanja-eno, Kolme sisarta; Kirsikkatarha (2011, s. 78)
Kyseessä on turkkilaisen Nazim Hikmetin runo Elämästä. Runon on suomentanut Brita Polttila ja se sisältyy Polttilan valikoimaan ja suomentamaan Hikmetin runojen kokoelmaan Punainen omena (1976).
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kirjaa. Ainoa ehdotus on, että se voisi kuulua Annie Barrowsin Isa + Bea -sarjaan, jossa seikkailee kaksi tyttöä, mutta muisteltua kohtaa ei sarjan kirjojen kuvauksista löytynyt. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä kirjasta on kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Paragraafi kokoelmasta Maininki ja vaahtopää (1924). Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta Maininki ja vaahtopää -teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925625?term=Hoi!%20papp…Hiukan toisessa muodossa runo sisältyy myös teokseen Runot (1947). Tässä runo on saanut nimen Tyhjin käsin.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926827?term=arkeen&term…
Ranskan historiassa käytetään käsitettä "ancien régime" ("vanha hallitus") vuoden 1789 suurta vallankumousta edeltäneestä, säätypohjaisesta ja itsevaltaisesta monarkiasta. Tämän hallinnon viimeinen kuningas oli Ludvig XVI, jonka puoliso Marie Antoinette oli näin ollen viimeinen vanhan monarkian kuningatar.Suuren vallankumouksen jälkeen Ranskan 1800-luku oli monivaiheinen ja levoton: siihen mahtui kaksi keisarikuntaa, kolme monarkiaa, kaksi tasavaltaa ja kolme vallankumousta. Monarkia palautettiin Napoleonin jälkeen vuonna 1815, jolloin kuninkaaksi nousi Ludvig XVIII, Ludvig XVI:n veli. Hän oli jäänyt jo aiemmin leskeksi ja oli lapseton, joten seuraavaksi valtaistuimelle vuonna 1824 nousi hänen veljensä nimellä Kaarle X. Myös hän oli leski....
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Pöytärukous kokoelmasta Vaeltava laulaja (1935). Runo sisältyy myös esimerkiksi Paloheimon runojen kokoelmaan Runot : Vaeltava laulaja : Elopeltojen yli : Pan kuuntelee virttä (1955).
Ikävä kyllä en löytänyt tietoa lehdestä, missä hevosen ohje on ollut. Kysyin kollegoilta kirjastossamme ja muista vastaajakirjastoista. Voisit koittaa etsiä tietoa joltakin käsityöfoorumilta. Finna.fi -hakupalvelussa näkyy, että ainakin kahta muuta käsityölehteä on ilmestynyt 80-luvun alussa: Käsityölehti : käsityön ja askartelun erikoislehti ja Kauneimmat käsityöt. Kyseisiä lehtiä on ainakin Varastokirjastossa, Vaasan kaupunginkirjastossa näitä vanhoja lehtiä ei ole. Voi olla tietysti muitakin lehtiä joissa tällaisia lelujen ohjeita on ollut. Vaasan kaupunginkirjastosta löytyy tuolta ajalta Kotiliesi-lehden numeroita, kyseisessä lehdessä on myös käsityöohjeita.
Hei!
Kyllä niitä on sinne tulossa. Vaikea arvioida tarkasti milloin ovat perillä, mutta Laukaan kirja näköjään jo kuljetusvaiheessa. Kannattaa tehdä jo varaus Keski-kirjastojen verkkokirjastoon (linkki) tai soittamalla Joutsan kirjastoon puh 040 3580010
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=yhden+miehen+enemmist%C3%…
Lärän om Staten on alkukielisten koottujen teosten osassa 3. Tässä linkki teostietoihin: https://keski.finna.fi/Record/keski.252179. Voit varata kirjan kirjastokortillasi ja pin-koodillasi.
Kannattaa soittaa Malminkartanon kirjastoon ja pyytää, että he laittavat kirjan sivuun. Ota henkilöllisyystodistus mukaasi, kun haet kirjaa. Voit saada uuden kirjastokortin samalla kertaa. Jos vanha kortti on kadonnut, uusi maksaa 3 €.
Malminkartanon kirjaston puhelinnumero on 09 3108 5041
Malminkartanon kirjasto | Helmet
Voit tietysti mennä suoraan myös Kontulan kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa tekemään sinulle varauksen. Samalla voi saada uuden kirjastokortin.
Hei,
Eduskunnan kirjaston kokoelmista voimme suositella esim. seuraavia teoksia, jotka käsittelevät Ukrainan asemaa ja historiaa:
Putin's war against Ukraine : revolution, nationalism, and crime /Taras Kuzio. 2017
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994158834006250
The gates of Europe : a history of Ukraine /Plokhy, Serhii. 2015
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994091934006250
Plokhyn teoksesta olemme tilanneet uudemman, vuoden 2021 painoksen.
The Ukraine Crisis: What it means for the West /Wilson, Andrew. 2014
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994039334006250
Myös seuraavat historiantutkijoiden Ukrainaa käsittelevät teokset voisivat olla kiinnostavia...
Keskisuomalainen on luettavissa Jyväskylän kaupunginkirjastossa mikrofilminä vuodesta 1917 vuoden 2021 heinäkuun loppuun saakka. Mikrofilminlukulaitteen varaukset pääkirjaston 1. kerroksen palvelupisteestä, puh. 014-266 4119.
Mikrofilmejä on mahdollista tilata myös kaukolainaksi omaan kirjastoon. En löytänyt Asikkalan kirjaston sivuilta tietoa mikrofilminlukulaitteesta, mutta Lahden kaupunginkirjastossa sellainen varmaan on. Kannattaa kysyä kaukolainausta omasta kirjastosta.
Voit ottaa yhteyttä myös Keskisuomalaisen tietopalveluun (sähköpostiosoite tietopalvelu(at)keskisuomalainen.fi). Palvelu saattaa kuitenkin olla maksullinen. Lisätietoja osoitteessa: http://www.ksml.fi/asiakaspalvelu/yhteystiedot/toimitus/
Vanhan Berlitz-matkaoppaan mukaan syyskuisessa Moskovassa päivän ylin lämpötila oli keskimäärin 16°C. Vuoden 1971 lukemat ovat tähän suhteutettuna jokseenkin normaaleja. 1.9. lämpötila kohosi peräti 22 asteeseen ja 12.9. mitattiin 20 astetta; toisaalta 8.9. yllettiin vain 8 asteeseen. Muutoin syyskuun ensimmäisellä puoliskolla lämpötilat vaihtelivat välillä 12°–17° C.
TEKIJÄ Nygren, Helge
TEOS Sisu Suomen ja maailman maanteillä / Helge Nygren
Julkaisutiedot [Helsinki] : Suomen Autoteollisuus, 1981
ULKOASU 392 sivua : kuvitettu
Tämä kirja löytyy Pasilan kirjaston varastosta. Voit kysyä sitä omasta pääkaupunkiseudun helmet-kirjastosta. Pasilan kirjastosta
käymällä saat sen heti käyttöösi.
Voisikohan olla kyse Askaisten ritaripuistosta? Esimerkiksi Turun Sanomien artikkelissa kuvataan Mannerheim-ristin ritarien muistokivipuistoa, jonne pystytetään muistokivi jokaisen Mannerheim-ristin ritarin muistolle.
