Huu oli uskomusten mukaan kuoleman edellä näyttäytyvä tai lähisukulaisen kuoltua ihmiseen merkkinsä, kuten mustelman, jättävä henkiolento, aave tai kummitus. Huunpurema tai huunhaukko oli tällainen ilman varsinaista syytä ihoon ilmestynyt mustelma, jonka uskottiin ennustavan läheisen ihmisen kuolemaa. Uno Harvan teoksessa Suomalaisten muinaisusko käsitellään lukuisia eri henkiolentoja, myös erilaisia aaveita ja kummituksia. Henkiolento huuta siellä ei kuitenkaan mainita. Huun kohdalla näyttää olevan niin, että tietoa siitä on lähinnä etymologisissa ja muinaisuskoa käsittelevissä sanakirjoissa.Lähteet:Pulkkinen, Risto: Suomalaisen kansanuskon sanakirjaSuomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirjaHarva, Uno: Suomalainen muinaisusko...
Atwaterin kertoimella lasketaan ruuassa saatavilla olevan energian määrä, jota ihmiskeho voi hyödyntää. Tätä kutsutaan muuntokelpoiseksi energiaksi (eng. metabolisable energy). Energian yksikkö on joule, ja Atwaterin systeemillä lasketut eri ravintoaineiden energiamäärät ilmoitetaan siis jouleissa. Elintarvikkeissa ruuan energiasisältö ilmoitetaan sekä kilojouleissa (kJ) että vanhan energiayksikön kalorin mukaisesti kilokaloreissa (kcal). Yksi kilojoule vastaa 0,239 kilokaloria. Lähteet: YK:n elintarvike ja maanviljelyjärjestö: CHAPTER 3: CALCULATION OF THE ENERGY CONTENT OF FOODS - ENERGY CONVERSION FACTORS Fineli: Ravintotekijä - Fineli Wikpedia: Atwater system - Wikipedia
Suomennettu espanjalainen kaunokirjallisuus paljolti joko kertoo Espanjan sisällissodasta 1930-luvulla (1936–1939) tai sen seurauksista, tai on jännityskirjallisuutta. En löytänyt varsinaisesti maatyöläisiä kuvaavia kaunokirjoja, vaikkakin ainakin Eduardo Mendozan Tulvan vuosi (suom. 1999) sijoittuu pieneen Espanjan maaseudun kylään jälkitunnelmiin. Kyseessä on rakkausromaani. Nykyisempää Espanjan maataloutta ja siinä tapahtuvaa riistoa käsittelee Ville Tietäväisen kotimainen sarjakuva, tai sarjakuvaromaani, Näkymättömät kädet (2011). Se kertoo paperittoman marokkolaisen Rashidan tarinan hänen matkatessaan Espanjaan saadakseen maatöiden kautta siellä paremman elämän, mutta todellisuus osoittautuu varsin toisenlaiseksi. Tietäväinen...
Sanaa jööna ei löydy suomen murteiden sanakirjasta eikä etymologisesta sanakirjasta, joten vaikuttaisi, että se ei ole ollut kovin yleisessä käytössä. Voit halutessasi kysyä asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta Kysy sanojen alkuperästä -lomakkeella: https://kotus.fi/kysy-sanojen-alkuperasta/ Suomen murteiden sanakirja: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=mainSuomen etymologinen sanakirja: https://kaino.kotus.fi/ses/?p=main
Etsimäsi satu voisi olla Astrid Lindgrenin Kultasiskoni. Se kertoo Liisasta, jonka kaksoissisko Ylva-Lii juoksi heti synnyttyään piiloon suuren ruusupensaan alle. Ylva-Lii on kuningattarena satumaisessa Kultaisessa salissa, jonne pääsee ruusupensaan alla olevasta aukosta. Liisa vierailee Ylva-Liin luona usein, koska hänestä tuntuu että äiti ja isä pitävät eniten keväällä syntyneestä pikkuveljestä, mutta Ylva-Lii pitää vain Liisasta. Siskosten seikkailut ruusupensaan alla satumaassa eivät kuitenkaan voi jatkua loputtomiin. Kun ruusut kuolevat, aukko pensaan alla on poissa.
Paavos barkbröLaromedel.fi -sivustolta löytyvät Skolmusik 2017 -konserttikappaleet tekstien kera. Karaoken ystäville ja muille kotitarvelaulajille kappaleista on tarjolla myös pelkät säestykset.Skolmusik 2017
Kirjaa näyttää löytyvän ainakin ruotsalaisista kirjastoista: Huddinge, Gävle ja Jönköping. Voit tilata kirjan oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.https://libris.kb.se/bib/n2vrxm0gl63mqjzp
Helmet-kirjaston asiakkaalla voi olla samanaikaisesti enintään sata (100) lainaa. Varauksia voi myös olla samanaikaisesti enintään sata (100).https://helmet.finna.fi/Content/kayttosaannot
Tein tarkennetun Finna-haun sanoilla sydäntaudit ja kaunokirjallisuus. Rajasin tuloksen suomenkielisiin kirjoihin. Haku löysi 29 kirjaa, joista osa on saman kirjan eri painoksia.Haussa olivat mm. Samartin, Cecilia: Mofongo, Jääskeläinen, Seppo: Kaikki pelissä - lamaromaani, Fioretos, Aris: Nelly B:n sydän, Kerangal, Maylis de: Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät sekä Reijula, Jori: Jatkoajalla. Linkki hakutulokseen.
Kysymykseen on melko mahdotonta vastata kattavasti, sillä kirjastoja on hyvin erilaisia ja niiden omistuspohja vaihtelee suuresti. Usein kirjastot ovat osa jotakin suurempaa organisaatiota, kuten Helsingin kaupunginkirjasto on osa Helsingin kaupunkia. Paljon Helsingin kaupunginkirjaston hankintoja tehdään juuri kaupunkitasolla. Tästä löytyy lisätietoa osoitteesta https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/strategia-ja-talous/hankinnat-ja-kilpailuttaminen. Toisaalta Helmet-kirjastot eli Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat hankkineet yhdessä kirjastojärjestelmän, josta on sovittu yhteisellä sopimuksella.Kunnat voivat käyttää erilaisia organisaatioita yhteisostoihin. Esimerkiksi Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy (https://kuhaoy.fi...
Erilaisia vastarintaliikkeen kuvauksia (esim. 1940-luvun Saksasta) löytyy kyllä, mutta tällaisia kuvauksia suoraan rintamalta oli vaikea löytää. Antti Tuuri Ikitie (Otava 2011) kuvaa Neuvostoliitossa eläneistä amerikansuomalaisista, mutta tapahtumat sijoittuvat 1930-luvulle. Päähenkilö Jussi Ketola onnistuu siirtymään Suomen puolelle ennen talvisotaa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1605650Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen romaanin? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Varastokirjasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtakunnallinen kirjasto, jonka tehtävä on vastaanottaa ja säilyttää suomalaisista kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se tarvitsijoiden käyttöön. Jos haluaa lainata Varastokirjastosta löytyvää aineistoa, täytyy kääntyä oman kotikirjastonsa puoleen, joka tekee kaukolainapyynnön. Kaukolainan maksun suuruus riippuu omasta kotikirjastosta.Varastokirjaston kotisivu: https://varastokirjasto.fi/Fjärrmagasin viittaa Åbo Akademin kirjaston varastoon. Aineiston lainaamiseksi asiakkaan on tehtävä varastotilaus etukäteen. Tietoa lainaamisesta Åbo Akademin kirjastosta: https://www.abo.fi/fi/kirjasto/lainaa/
Sven Nordqvistin kirjassa Kun Miinus lähti avaraan maailmaan katsotaan ohjelmaa Hotta Lotan kysymyspotta, jossa rotta istuu potassa esittämässä kysymyksiä. Sinä siis olet oikeassa.
Viimeisin Sinttu-sarjan osa Kultainen Sinttu julkaistiin suomeksi vuonna 2023. Ainakaan tänä vuonna sarjaan ei ole tulossa jatkoa suomeksi, eikä myöskään sarjan ruotsalaisen kustantajan, Bonnier Carlsenin, nettisivulta löytynyt tietoa uudesta osasta. Vuonna 2022 ilmestyi suomeksi ensimmäinen osa sarjasta Sami ja Sinttu, jota on ruotsiksi ilmestynyt vuodesta 2009 alkaen. Tähänkään sarjaan ei ole tulossa jatkoa suomeksi ainakaan tänä vuonna. Lin Hallbergilla ei ole omia kotisivuja netissä, mistä voisi käydä vakoilemassa hänen tulevaisuudensuunnitelmiaan, joten tämän pitemmälle tulevaisuuteen emme valitettavasti näe.
Ylen jutun 6.2.2011 mukaan toimeentulotuen perusosa vuonna 1990 oli 418 euroa ja tuen taso ei ollut noussut 20 vuodessa, ks. https://yle.fi/a/3-5318028Laki toimeentulotuesta 30.12.1997 määritteli, että toimeentulotuen perusosa oli "yksin asuvalla henkilöllä ja yksinhuoltajalla kansaneläkelaissa (347/1956) tarkoitetussa ensimmäisessä kuntaryhmässä 2 021 markkaa ja toisessa kuntaryhmässä 1 934 markkaa", ks. https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/1997/1412Perusosan lisäksi toimeentulotuki voi sisältää myös ns. lisäosan, jonka suuruus oli tapauskohtaista.Lisätietoa:Haapola, Ilkka: Köyhyyden kynnyksellä. Toimeentulotuen dynamiikka 1990-luvun Suomessa (2004)
eli tarkoitatte poistokirjojen ostamista/maksamista, niin se onnistuu osoitteessa: https://verkkokauppa.jyvaskyla.fi/tuote-osasto/kirjasto/Tuo osoite ja sinne johtava QR-koodi löytyvät yleensä kirjastossa kopiokoneen läheltä ainakin. En itsekään tietoa löytänyt verkkokirjastosta tai verkkosivuiltamme, mutta mietitäänpä jos lisätään se sinnekin.Ja vielä jos tarkoititte myöhästymismaksujen tai muiden maksujen maksamista, niin se onnistuu verkkokirjastossa, kirjautumalla sisään ja kohdasta maksut.
