Kirjaston aineistosta ei valitettavasti löytynyt tämän sananlaskun alkuperää tai virallista tarkoitusta. Yleensä sillä ilmaistaan, että kerralleen toistunut asia voi toistua uudelleenkin.
Tätä on kysytty myös Helsingin kaupunginkirjastolta kysy-palvelusta ja he neuvoivat kysymään tätä vielä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston tietopalvelusta:
https://www.finlit.fi/fi/yhteystiedot#.W4k_Zk32SUk
Kotimaisten kielten keskus voi myös tietää kyseessä olevan vanhan sananlaskun tarkoituksen:
https://www.kotus.fi/
Seuraavista saattaa olla hyötyä:
Teoksessa suomen kulttuurihistoria 5 on puolen sivun mittainen artikkeli. Teos on hyllyssä mm. Leppävaaran kirjastossa Espoossa.
Tekijät: Seppälä, Mikko-Olavi
Nimeke: Tanner, J. Alfred : kuplettilaulaja ja lauluntekijä (1884-1927) / MOS
Julkaisussa: Suomen kulttuurihistoria. 5 : Viisisataa pienoiselämäkertaa ; Hakemisto / toimittajat Anssi Sinnemäki, Laura Nevanlinna. - Helsinki : Tammi, [2004]. - ISBN 951-31-1846-0 (sid.), s. 271
Tekijät: Jauhiainen, Lauri
Nimeke: Savolaisia kupletin ja iskelmän taitajia
Aineisto: artikkeli kokoomateoksessa, joka löytyy mm. Leppävaaran kirjastosta.
Teoksen kieli: fin
Kohdehenkilö: Salomaa, Hiski
Pekkarinen, Tatu
Tanner, J. Alfred (Johan Alfred)
Leskinen, Juice
Jauhiainen...
Nimi Koskinen esiintyy jo 1500-luvun lähteissä Karjalassa, 1600-luvulla myös Savossa. Nimi yleistyi etenkin 1800-1900 -lukujen vaihteessa, jolloin siihen asti sukunimettömät länsi- ja keskisuomalaiset ottivat itselleen nimen. Vuoden 1906 nimensuomennosten yhteydessä fors ("koski")-alkuisia sukunimiä suomennettiin myös Koskiseksi.
Väestörekisterin mukaan Suomessa on 17216 Koskinen-nimistä henkilöä. Näistä 9006 on miehiä, 8923 naisia.
Aika vähän tuollaista matkakirjallisuutta näyttäisi löytyvän ainakaan asiasanojen perusteella. HelMetistä löytyi pari teosta, jotka voisivat olla kiinnostavia:
Santiago de Compostela : matka apostoli Jaakobin haudalle / Carl Jacob Gardberg (Schildt, 2009)
Sir John Mandevillen ihmeelliset matkat / John Mandeville (Savukeidas, 2013)
Keskiajasta ja sen ihmisten elämästä kertovia kirjoja löytyy runsaasti, esimerkiksi nämä:
Euroopan synty : keskiajan historia / Tuomas Heikkilä, Samu Niskanen (Edita, 2004)
Helsingin pitäjän keskiaika / Gunvor Kerkkonen (Helsingin maalaiskunta, 1965)
Ihmeiden peili : keskiajan ihmisen maailmankuva (Atena, 1998)
Keskiajan kevät : kirjoituksia eurooppalaisen kulttuurin juurista / toimittanut Tuomas M. S. Lehtonen (...
Mikäli kahden kilpailijan tulosten välillä ei pystytä löytämään eroa, jää IAAF:n sääntöjen mukaan voimaan tasapeli. Sääntö löytyy the International Association of Athletics Federations: Yleisurheilun kansainväliset säännöt –dokumentista. Dokumentti on suomennos kauden 2014–2015 säännöistä, mutta sama sääntö on voimassa myös kauden 2016–2017 englanninkielisessä dokumentissa.
Suomenkielinen dokumentti: http://www.yleisurheilu.fi/sites/default/files/iaafn_saannot_2014-2015…
Uusin englanninkielinen dokumentti ladattavissa sivustolta: https://www.iaaf.org/about-iaaf/documents/rules-regulations
Mikäli kaksi juoksijaa siis saisi saman ajan kilpailussa, jaettaisiin molemmille kultamitali. Wikipediaan kerätyn jaettujen mitalisijoitusten listasta...
Pim, Pam ja Pom -kirjat on kirjoittanut hollantilainen Els Stam.
Nämä kirjat ovat ilmestyneet suomeksi vuonna 1978:
Pim, Pam ja Pom ja häijy noita
Pim, Pam ja Pom ja ilkeä jättiläinen
Pim, Pam ja Pom lentomatkalla
Pim, Pam ja pom rakentavat uuden talon
Kirjat löytyvät mm. Turun alueen Vaski-verkkokirjastosta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro
William Shakespeare: Julius Caesar, I näytös 2. kohtaus:
Ennustaja: "Varo maaliskuun idusta" (suom. Lauri Sipari)
- maaliskuun idus muistetaan Caesarin kuolinpäivänä. Roomalaisessa kalenterissa idus oli kuun 13. päivä, mutta maalis-, touko-, heinä-
ja lokakuussa 15.
Kansallispuku- ja kansatieteen kirjallisuudessa käytetään kuvaamastasi vyöstä nimitystä helavyö.
Kansanperinteen sanakirjassa (Vuorela, 1979) kerrotaan, että helavyö (Etelä-Pohjanmaa) on messinkirenkailla ja niistä riippuvilla koristeilla (risteillä ja hertoilla) somistettu nahkavyö, heluvyö.
Kansallispukuja Suomesta (Lehikoinen, 1994) teoksessa kerrotaan, että helavyö on miesten käyttämä vyö, jossa on vaskesta valettuja soikeita tai nelikulmaisia lappoja nahkahihnassa. Lapoista riippuu sydämen tai tähden muotoisia heloja.
Asiasta saa tietoa myös mm. Suomen käsityön museon kansallispukuneuvojalta Jyväskylästä (puh. 014-626 842), Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseosta Seinäjoelta (puh. 06-416 2390) tai Puukko- ja tekstiilimuseosta Kauhavalta (...
Puurakennukset Porvoonkatu 1-9:ssa ovat olleet Helsingin Työväen Rakennusosakeyhtiön rakennuttamia työväenasuntoja. Talojen rakennusmestarina toimi Heikki Kaartinen. Porvoonkadulla on ehkä ollut Ruoholahteen rakennettujen "sadan markan villojen" tapaisia taloja. Lähde: Suomen rakennustaiteen museo.
Porvoonkatu 1-9 sijaitsee korttelissa 362, mutta Alancon ja Pakarisen "Signe Brander"-kirjassa, viereisen korttelin no 361 taloja sanotaan Harjun huvila-alueen eli Kinaporin työväen asunnoiksi. Helsingin kaupunkia paljon valokuvannut Signe Brander on ottanut kuvan Vaasankadusta(ent. Harjunkatu korttelissa 361), josta voi tarkistaa, ovatko talot olleet samanlaisia kuin Porvoonkadulla. Valokuva on sivulla 34.
Branderin ottamia valokuvia...
Osoitteessa http://www.promerit.net/salainen_asiakirja.htm mainitaan, että ”Hälsans faror” olisi tosiaan teoksen ”Terveyden vaarat” ruotsinkielinen versio, mutta en pysty asiaa tarkistamaan kirjoja vertaamalla, koska HelMet-kirjastoissa ei ole teoksen ruotsinkielistä painosta. On myös vaikea sanoa käytössä olevan tiedon perusteella, onko kirja kirjoitettu alun perin suomeksi vai ruotsiksi. Ehkä Kansalliskirjastossakaan ei ole asiaa pystytty selvittämään eikä siksi merkitty kumpaakaan käännökseksi. Suomenkielinen painos on julkaistu aikaisemmin, mutta varmuuden asiasta saisi kysymällä kustantajalta. Kustantajan yhteystiedot löytyvät yllä olevasta osoitteesta.
Ruotsinkielinen teos löytyy Fennica-tietokannasta nimellä ”Hälsans faror:...
Pusukala, tieteelliseltä nimeltään Helostoma temmincki, voi kasvaa akvaariossa 20 cm:n mittaiseksi, jos elää saa. Luonnon olosuhteissa se voi kasvaa vielä suuremmaksi. Ihmisen silmissä ystävällisen näköinen pussailu, josta laji on nimensä saanut, on koiraiden välistä aggressiivista käytöstä ja pienessä akvaariossa voi käydä niin, että hallitseva yksilö nutuuttaa arvoasteikossa alempansa perusteellisesti, jopa kuoliaaksi asti. 120-litrainen akvaario taitaa olla liian pieni. Lisää tietoa pusukalasta ja sen vaatimista olosuhteista akvaariossa löydät esim. Liisa Sarakonnun veppisivuilta:
http://www.hut.fi/~lsarakon/lajit/pusukala.html Sivuilla kerrotaan akvaarion ja veden vaatimukset: pH 6.5-8.0, lämpötila 24-28 astetta, pehmeä vesi. Akvaarion...
Syntymätodistus on tilattavissa Digi- ja väestötietovirastosta.
"Todistukseen tulevat seuraavat tiedot, kun tilaat vakiomuotoisen todistuksen itsepalvelun kautta. Vakiomuotoinen todistus tarkoittaa, että todistuksessa on aina samat tiedot ja valitut valinnaiset tiedot:
Nimesi, entiset nimesi, syntymäaikasi (tai henkilötunnuksesi), syntymäkotikuntasi, syntymävaltiosi, kansalaisuutesi ja nykyinen kotikuntasi.
Todistuksessa näkyvät myös vanhempien nimet, syntymäaika, syntymäkotikunta, syntymävaltio ja kansalaisuus, jos tiedot löytyvät väestötietojärjestelmästä.
Voit tilata todistuksen itsestäsi tai toisesta henkilöstä hyväksyttävää käyttötarkoitusta varten. Huomioithan, että itsepalvelun kautta voit tilata...
Pääkallokeli tarkoittaa vaarallisen liukasta keliä (Kielitoimiston sanakirja).
Pääkallokeli on melko nuori sana, joka ilmestyi Suomen kielen perussanakirjaan (1990–1994), mutta puuttuu Nykysuomen sanakirjasta (1951–1961). Suomen murteiden sana-arkiston vanhimmat tiedot pääkallokelistä ovat 1930-luvulta.
On viitteitä siitä, että sana on syntynyt ikään kuin väärinymmärryksestä. Ensiksikin pää ei ole kuulunut alkuperäiseen ilmaukseen, ja kallokin on tarkoittanut tässä yhteydessä jotain muuta kuin pääkoppaa. Yhteistä sanoille kalla ja kallo on, että ne liittyvät kumpikin jäähän, jäätikköön tai jääkasaumaan. Ne ovat samaa alkuperää kuin ruotsin murteiden kalla, kalle, kall ’rannalle kasautunut lumi ja jää; luoto’.
Etelä-Pohjanmaalla on...
Perinteisesti narreja pidettiin kuninkaiden ja muiden mahtimiesten hoveissa eläneinä hauskuuttajina. Narrien suuri esiinmarssi tapahtui keskiajan lopussa, mutta jo varhaiskeskiajalta on heistä
merkintöjä http://opisto.alkio.fi/~anhalone/viihdyttajat.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hovinarri
Askartelu- ja käsityölehdistä löytyi enimmäkseen lasten naamiaisasujen teko-ohjeita.
Aikuisen narrin pukumalleja ja kaavoja löytynee seuraavista teoksista:
Länsimaisen muodin historia : antiikista nykyaikaan / Arja-Liisa Kuitunen. Mynämäki : Lounais-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitos,1998.
Keskiajan tunnelmissa : ideakirja tekevälle / Tea Langh. Turku : Turun kulttuurikeskus, 2000.
Costume in detail / Nanncy Bradfield.
Men's garments 1830-...
Näistä kirjoista saattaisi olla iloa: Karjalainen, Sirpa: Uusi ajantieto (1989), Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika - suomalaisia vuotuisperinteitä (1994,1998), Koskinen, Raija: Suomalaiset juhlat(1989). Mainittuja kirjoja löytyy yleisistä kirjastoista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta voisi kysyä myös, ehkäpä otat yhteyttä ja / tai käyt paikan päällä. Yhteystiedot ovat: Hallituskatu 1, 00170 HKI, p. 09-13123271. Kotisivun osoite on http://www.finlit.fi/kirjasto/index.html ja sähköpostiosoite kirjasto@finlit.fi.
Kyseessä on Kain Tapperin suunnittelema Rakentajien muistomerkki Moduli, joka valmistui vuonna 1973. Lähes kymmenen metriä korkea betoninen muistomerkki sulautuu hyvin taustan kallioihin ja jää näin helposti monelta huomaamatta. Muistomerkin jalustan laatassa lukee: "Suomen Rakennusurakoitsijaliitto täyttäessään 50 vuotta lahjoitti tämän rakentajapatsaan Helsingin kaupungille. Kuvanveistäjä Kain Tapper 1970-1973".
Lähde:
Rautio, Antero: "Pääkaupunkiseudun julkiset muistomerkit ja taideteokset" (Karisto, 1998)
Löysin laulun, jonka nimi on Pyykkärityttö, mutta se sopii kuvaukseenne muilta osin niin hyvin, että se lienee etsimänne laulu. Laulu alkaa: "Tässä on pikkuinen pyykkärityttö, onkos äidillä pestävää? Nyt kun taas tuli lämminvesipäivä äitipä saakin levähtää." Neljäs säkeistö alkaa: "Tässä on pikkuinen pyykkärityttö, ootkos nähnyt näin ahkeraa?"
Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Usko Kemppi, ja se sisältyy hänen nuottiinsa Satulauluja (Fazer, 1967). Nuotti on A4-kokoinen, 45-sivuinen. Sen on värikkäästi kuvittanut Kylli Koski. Nuotissa on laulun pianosovitus ja sanat. Nuotin esipuheessa tekijä kirjoittaa, että laulut on aikoinaan tehty Inna-nimiselle tytölle, "mutta kun niitä lauletaan muualla, käyttävät äidit ja opettajat nimen...
Mitenkään kattavaa listaa aiheesta ei pysty antamaan. Keräsin kuitenkin jonkinlaista lisää, jossa on esihistoriaan sijoittuvia romaaneja. Mukana on paleofiktiota eli ihmiskunnan alkuaikoihin sijoittuvaa kirjallisuutta, myöhempää kivikautta, pronssikautta ja rautakautta. Mukana saattaa olla myös nuortenkirjoja, etenkin paleofiktion osalta, muttei mitenkään systemaattisesti. Tässä siis jonkinlaista listaa:
Aslak-Jaur / Kaarlo Hänninen
Ennen Aatamia / Jack London
Ensimmäiset ihmiset (yhteisnide teoksista Äiti maa, isä taivas, Sisar Kuu ja Veli tuuli) / Sue Harrison
Hevosten laakso / Jean M. Untinen-Auel
Hämeen Uro : perintö / Milja Ketomäki
Hämärän lapset / Sirpa Tabet
Ihmiselon aamuna : romaani maailman aamuhämärästä / Charles G. D. Roberts...
Hei!
Kyllä on aivan mahdollista, että suoritat FM-tutkinnon muualla ja sen lisäksi kirjastotieteen ja informatiikan aineopintoja Tampereella, Oulussa tai Åbo Akademissa (ruotsinkielinen koulutus) vähintään 35 opintoviikkoa. Aineopinnot voi tänä päivänä suorittaa myös ammattikorkeakoulussa.
Katso lisätietoja alan koulutuksesta Opetusministeriön sivuilta osoitteesta:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/kmka.html
