Erkki Lahden Eränkäynnin perinnesanastoa -teoksen mukaan koskenkorva on koskessa oleva niemi, joka kääntää vettä viereiseen poukamaan, tai virran kuohuva pyörre. Korva-sanalla lienee muitakin merkityksiä, mutta ilman tarkkaa sitaattia on hankala sanoa, mistä on kyse.Lähde: Lahti, Erkki 2017: Eränkäynnin perinnesanastoa.
Valitettavasti vastaajamme eivät muistaneet tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Emme kollegoiden kanssa löytäneet tällaista luetteloa. Siihen, ettei luetteloa löytänyt, kenties vaikuttaa kaupunkien suuri määrä, niiden vaihtuvuus (uusia tulee ja joitain lakkaa), ja myös se, ettei kaikkien Euroopan kaupunkien perustamisvuosi ole tiedossa. Luetteloita esimerkiksi väkiluvun määrän mukaan sen sijaan kyllä löytyy. Wikipediasta löytyy luettelot Euroopan maiden kaupungeista, mutta niissäkään ei ole kaikissa merkitty suoraan perustamisvuosia.https://en.wikipedia.org/wiki/Lists_of_cities_in_Europe
Emme löytäneet runon alkuperää, ainoastaan tiedon Wisława Szymborskan runon Utopia (Wyspa, na której wszystko się wyjaśnia...), jonka suomennos sisältyy Parnasson numeroon 2/1998 (s. 144). Runon ovat suomentaneet Martti Puukko ja Jarkko Laine. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Hei!En onnistunut löytämään painetuista lähteistä ruukinjohtajien nimiä. Ruukinjohtajat olivat yleensä kirjanpitäjiä, jotka toimivat ruukissa omistajan edustajana. Tietoja voisi yrittää löytää arkistoista ja henkikirjoista. Tietojen löytämiseen voi vaikuttaa se, milloin hän työskenteli ruukissa ja miten pitkään. Kansallisarkiston Jyväskylän toimipisteessä säilytetään Paul Wahl & Co:n arkiston osana Petäjäkosken ruukin (Sotkamo) arkistoa https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_toimija.html?id=EAC_1321274299 josta löytyy mm. palkkakirjat. Jos Liljeroth työskenteli ruukissa tuohon aikaan, hänet voisi löytää tuosta aineistosta. Toisaalta, ruukki oli tuossa vaiheessa Jyrkän ruukin alainen ja Jyrkän johtajista löytyy tietoa Helena...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun laaja vastaajajoukko ei valitettavasti ole tunnistanut satua. Palaamme asiaan, jos oikea satu löytyy myöhemmin. Tai ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Finna-hakupalvelusta löytyy muutamia Lektyr-lehtiä: https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&lookfor=lektyr&type=AllFields Varastokirjastosta saa kaukolainaksi aikakauslehti Lektyrin vuosikerrat 1926-27 ja 1929-30. Oulun yliopistossa näkyisi olevan vain yksi numero 18 vuodelta 1948. Gunilla Wolde syntyi v. 1939, joten näissä lehdissä hänen piirroksiaan tuskin on. Toinen hakuosuma on rintamamiehille sodan aikana suunnattu Korsu-lektyr, joka jatkui myöhemmin Min vän -nimisenä lehtenä. Tämäkään ei vaikuta oikealta lehdeltä. Verkosta löytyy Lektyr-nimellä myös ruotsalainen aikuisviihdelehti, mutta sekään tuskin on aiheellinen tulos. Valitettavasti näillä tiedoilla ei...
Saarikoski on saanut virikkeen uivaan kiveen kansanrunoudesta, mahdollisesti Martti Haavion Kansanrunojen maailmanselitys -teoksen kautta. "Olen lukenut jännittyneenä ja innostuneena Martti Haavion teosta Kansanrunojen maailmanselitys; jotakin tämäntapaista tuleekin tieteen olla!" (Nuoruuden päiväkirjat 19.1.1956, s. 334)Kuun kasvojen osat 3 ja 4 julkaistiin ensimmäisen kerran Nuori kirkko -lehden numerossa 4/1957, jolloin Saarikoski huomautti niiden olevan peräisin laajemmasta kokonaisuudesta ja liittyvän velisurmaaja-tarinastoon. Haavion teoksessa on velisurmaaja-aiheen vertaileva analyysi Yhteiskunta ja murhaaja, jonka mukaan kansanrunon veljesmurha tehtiin perheen kunnian puolustamiseksi. Murhamies palaa kotiin vasta kun kivi ui.Lähde...
"The Mandela effect" on ilmiö, jossa useat ihmiset muistavat väärin tosiasioita, tapahtumia tai muita yksityiskohtia johdonmukaisella tavalla. Ilmiön nimi tulee tutkija Fiona Broomen havainnosta, jonka mukaan hän jakoi usean muun kanssa virheellisen mielikuvan siitä, että Nelson Mandela kuoli vankeudessa 1980-luvulla.Mandela effect | Examples, Definition, & Origin | Britannica"Hozier's yell" viittaa irlantilaisen laulaja-lauluntekijä Hozierin (Andrew Hozier-Byrne) ekstaattiseksi luonnehdittuun huutoon vuoden 2023 levytyksessä Noah Kahanin kappaleesta Northern attitude.Hozier's Yell | Know Your MemeNoah Kahan, Hozier - Northern Attitude (Official Lyric Video)
Vakoojakameroita tosiaan käytettiin eri maissa. Esimerkiksi vakooja John A. Walker Jr. käytti Minox-merkkistä kameraa salaisten koodien kuvaamiseen. Lisää tietoa Minoxista Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/MinoxToinen kiinnostava vakoojakamera oli Neuvostoliitossa valmistettu Tochka 58. Kamera pystyttiin piilottamaan solmioon. Kameran osia esittelevä kuva löytyy Crypto Museumin verkkosivuilta: https://www.cryptomuseum.com/covert/camera/tochka/index.htm ja lisää tietoa H. Keith Meltonin kirjasta The Ultimate Spy Book. Crypto Museumin verkkosivujen mukaan Tochka oli hyvin hiljainen kamera.
Kirjastot.fi-sivulla oli pitkään oma ammatillinen keskustelufoorumi, mutta siitä luovuttiin vuonna 2023 keskustelualoitusten hiipuessa. Facebookissa, tai netissä muutenkaan, ei ole mitään yleisesti kirjastoammatillisten käyttämää keskustelufoorumia, mutta joitakin ryhmiä toki löytyy. Musiikkikirjastolaiset näyttää olevan näistä aktiivisin. Voit hakea lisää Facebookin ryhmiä kirjoittamalla hakukenttään "Kirjasto" ja valitsemalla hakutuloksista ryhmät. Hakutuloksen alkupuolella on paljon kirjallisuuteen keskittyviä ryhmiä, mutta kirjastoaiheisiakin löytyy alempaa.
Juha Koirasen Partanen -elokuvan (2003) kuvauspaikoista ei Kansallisella audiovisuaalisella instituutilla ole tarkkaa tietoa. Lopputeksteistä voidaan päätellä, että "konepajaan" sijoittuvat kohtaukset on todennäköisesti kuvattu Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Vallilan koulutusyksikön (ent. Vallilan ammattikoulu, nyk. Stadin AO) tiloissa ja loppukohtaus Sörnäisten vankilassa.
Sain apua Eduskunnan kirjastosta vastaamiseen: Säädökset aiheesta löytyvät helposti, mutta niissä ei ole liitteitä näistä varsinaisista hevosottoalueiden luetteloista.https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1920/95 lakihttps://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1922/272 laki, joka kumoaa vuoden 1920 lain x3 § Valtioneuvosto määrää jo rauhan aikana sen hevosmäärän, joka sotavoiman ennestään käytettävissä olevien hevosten lisäksi tarvitaan sotavoiman liikekannallepanon sattuessa.14 § Valtioneuvosto jakaa valtakunnan yhden tai useamman kunnan käsittäviin hevosottoalueisiin. Kutakin tällaista aluetta varten tulee olla ottolautakunta, …https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1924/6 asetus x12 § Hevosottolain 14 §:ssä mainitut hevosottoalueet...
Voisiko kyseessä olla Helena Sinervon saturomaani Prinssi Ahava ja riipuksen arvoitus? Kansikuva löytyy Keski-kirjastojen verkkokirjastosta: Prinssi Ahava ja riipuksen arvoitus | Keski-kirjastot | Keski-Finna. Vuonna 2012 julkaistu kirja kertoo vauvana hylätyn Prinssi Ahavan seikkailusta kirjavassa seurueessa.
Ritva Kyllin teoksessa Suomen ruokahistoria: Suolalihasta sushiin (2021) Suomen ruokahistoria : suolalihasta sushiin | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio löytyy kattavasti tietoa suomalaisten ruokahistoriasta ja tapojen muutoksesta. Sivuilla 228-231 kerrotaan, miten palkkatyön yleistyminen muutti ruokaperinteitä ja mitä työpäivien aikana syötiin. Tietoa löytyy myös Airam-termospullon yleistymisestä 1930-luvulta eteenpäin.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana kirkua taipuu "minä kirun", mutta alaviitteessä kerrotaan että sanan heikkoasteiset muodot (kirun ym.) ovat harvinaisia. Myös Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello-lehden artikkelissa mainitaan, että kirkua-verbi esiintyy vain harvoin heikkoasteisissa muodoissa (kirun, älä kiru jne.), mutta sitä voidaan tarvittaessa taivuttaa kuten sanaa parkua. Kirunta tosiaan kuulostaa korvaan oudolta, mutta mahdollinen sana se silti varmaankin olisi.
Jotta voit käyttää kirjastokorttia puhelimella, sinulla täytyy olla kirjastokortti, PIN-koodi ja älypuhelin.Mene nettiselaimella Vaski-verkkokirjaston osoitteeseen vaskikirjastot.fiPaina ruudun yläosassa oikealla olevaa "ukkelin" kuvaa. Puhelimen näytölle tulee kirjautumisikkuna.Kirjaudun verkkokirjastoon kirjoittamalla ylempään kenttään kirjastokorttisi tunnus (kortissa oleva numerosarja, myös siinä olevat kirjaimet) ja alempaan kenttään tunnuslukusi eli PIN-koodisi.Avaa valikko painamalla uudestaan "ukkelin" kuvaa. Valikon keskiosassa on kohta "Kirjastokortit".Paina tekstiä "Kirjastokortit", niin saat näkyviin kirjastokorttisi viivakoodin.Jos painat viivakoodia, saat sen näkyviin isompana. Voit vielä kääntää puhelinta 90 astetta, niin...
Tätä erämaiden asuttamiseen liittyvää "lastujuttua" on kerrottu eri puolella Suomea. Vanhoja asutustarinoita tutkinut Aarne Europaeus on selittänyt sillä havainnollistetun "myöhemmille polville entisaikojen harvaa asutusta". Tavallisesti näihin kertomuksiin liittyykin toisistaan varsin kaukana olevien kylien tai paikkakuntien nimiä. Yksi tunnetuimmista lastuista lienee Tyrvään lastu, josta Topelius kertoo Maamme kirjassaan ja josta 1990-luvun lopulla tehtiin graniittiveistoskin Tyrvään Kaukolan kylään."Kokemäen pitäjässä sanotaan muinoin olleen ainoastaan yhden talon. Talon isäntä näki lastun kulkevan virran mukana ja arvasi siitä, että hän oli saanut naapurin. Hän lähti kohta etsimään naapuriansa ja tapasi hänet siinä, missä nyt on...
Hei, Suomella ei ole virallista tunnuslausetta tai "mottoa", kuten esimerkiksi Yhdysvaltojen In God We Trust. Suomen valtioneuvosto asetti vuonna 1934 komitean suunnittelemaan Suomen tasavallalle vaakunan. Vuonna 1936 komitea ehdotti Suomelle niin sanottua täysvaakunaa eli suurta valtakunnanvaakunaa. Tuolloin Suomen tunnuslauseeksi ehdotettiin "vapaa, vankka, vakaa". Tätä ei koskaan otettu käyttöön. Varsinais-Suomen kokoomusnuoret ehdottivat moton virallistamista vuonna 2024.Lähteet:In Good We Trust - In God We Trust – WikipediaSuomelle esitetään virallista kolmen sanan mottoa – tämäkö se olisi? - Suomelle esitetään virallista kolmen sanan mottoa - tämäkö se olisi? | VerkkouutisetLeijonan tarina - Leijonan tarina - Jyväskylän...
