Tietoa Suomen väestön rekisteröimisestä eri aikoina löytyy Tilastokeskuksen julkaisusta Väestötilastoja 250 vuotta: Katsaus väestötilaston historiaan vuosina 1749–1999, joka on avoimesti luettavissa netissä osoitteessa https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98780/xksk_vrm_1749-1999_1999_dig.pdf?sequence=1.
Julkaisussa kerrotaan, että väestön rekisteröimiseen liittyi pitkään epätarkkuutta ja esimerkiksi muutoista oli haastavaa saada tarkkaa tietoa. Vasta vuodesta 1966 eteenpäin saatiin kaikista muuttaneista henkilötason tiedot.
Toinen asiakas oli äskettäin esittänyt saman kysymyksen. Tässä vastaus:
Minun pitäisi löytää tietoa presidentin armahdusoikeudesta ja sen historiasta, sekä siitä miten/kuinka paljon eri presidentit ovat tätä oikeutta käyttäneet… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Aiheesta löytyi kysymästäsi aiheesta ainakin nämä kirjat :
Karsikas, Ilja : Amos ja sumupuu (isän masennus)
Koivunen, Arja : Markuksen äiti saa apua (synnytysmasennus)
Lehtiniemi, Sanna : Matin isä oli vähällä kuolla (masennus, itsemurhayritykset)
Lindenbaum, Pija : Kun Ollin äiti unohti (äidin uupumus)
Mäkinen, Paula : Mikon äiti on masentunut (masennus)
Virtanen, Maarit : Mirjan äidillä on persoonallisuushäiriö (psykiatrinen hoito)
Nuorille/lapsille suunnattuja romaaneja aiheesta ovat :
Hietala, Mirjami . Tapahtui keltaisessa talossa (päähenkilö harjoittelee lastenpsykiatrisella osastolla)
Keskitalo, Margareta : Tyttö Kuunarinlaiturilta (äiti on psyykkisesti sairas, kotihoidossa)
Vaara, Maria :...
Tampereen yliopiston osalta sinun kannattaa vähän odottaa. Avoimen yliopiston operustarjonta aukeaa kesäkuussa. Syksyn opintoihin voi hakea 3.8. alkaen. Tampereella toivomiasia opintoja on usein toteutettu. Tietoja voi tarkistaa sivulta https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/avoimet-korkeakouluopinnot/avo….
Voit tietysti ottaa jo etukäteen yhteyttä yliopiston opintotoimistoon ja kysyä suoraan sieltä.
Yhteystiedot: https://www.tuni.fi/fi/tutustu-meihin/opintotoimisto
Tämän vuoden kesäyliopistojen tarjonnasta en löytänyt toivonaasi koulutusta. Voit vielä itse varmistaa etsimällä näiltä sivuilta: https://kesayliopistot.fi/ota-yhteytta/
Hei innokas lukija, sama kirjastokortti käy kaikkiin Helmet-kirjastoihin eli kaikkiin Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastoihin. Voit palauttaa kaikki lainasi siihen kaupunginkirjastoon, joka on sinua lähimpänä. Käydessäsi Munkkiniemen kirjastossa voit pyytää henkilökuntaa muuttamaan kirjastokortilla olevan noutokirjastosi ensin Munkkiniemen kirjastoksi ja sitten, kun muutat Oulunkylään voit muuttaa noutokirjaston Oulunkyläksi. Tämä ei ole välttämätöntä, mutta nopeuttaa varausten tekemistä silloin, kun teet varauksen itse Helmet-sivuilla.
Kirjasammossa voi hakea kannen värillä kirjoja, löytyisikö näiden satukirjojen joukosta oikea, https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=sininen+sadut&o=title_asc?
Eläinsatuja sisältäviä satukokoelmia, joilla on vaaleansininen kansi löytyi joitakin:
Eläinsadut, Gummerus, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Unten siiville, Kaskinen, Anna-Mari, Perkiö, Pia, Kirjapaja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9912677a-2595-45e7-af99-4…
Maailman parhaat sadut, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
365 eläinsatua ja lorua, Gummerus, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Vuosituhannen sadut,...
Senja Penttisen pro gradun mukaan vuodesta 1947 Rajajääkärikoulun nimellä kulkeneen koulun arkisto on tallennettu Kansallisarkistoon, joten myös vanhemman aineiston voisi olettaa olevan siellä. Aarre-arkistorekisteristä tai Astia-palvelusta en kuitenkaan paikantanut varhaisempia aineistoja, joten on mahdollista että ne ovat muualla tai eivät ole säilyneet. Aiheesta voi tehdä tietopyynnön Kansallisarkistoon.
Lähde:
Penttinen, S. (2021). Lieksan rajajääkärikoulun koulutustoiminta 1947–1956. Itä-Suomen yliopisto.
TEOS Meidän lasten lukukirja : alakansakoulun kokonaisopetukseen liittyvä lukukirja. II / [koonneet] Aukusti Salo, Urho Somerkivi ; kuvittaneet Rudolf Koivu ja Hilkka Rosola
PAINOS 9. uusittu painos - 9. uusittu painos
Julkaisutiedot Helsingissä : Otava, 1955
ULKOASU 240 sivua : kuvitettu
Olisikohan tämä ollut sinun lukukirjasi? Fraktuuraa löytyy kirjan loppupuolelta ja kuvituskin täsmää. Aukusti Salon johdolla on useampi sukupolvi oppinut lukemaan. Tämäkin on uudistettu painos. On hyvin mahdollista, että äitisi ja sinä olette opiskelleet aakkoset Aukusti Salon johdolla. Tämä kirja ja sen sisarteos "Meidän lasten elämää" löytyy Pasilan kirjaston keskusvarastosta.
Kirjailijoiden oikeuksia valvova Sanosto seuraa myös lainatilastoja. Voit lähettää sähköpostia osoitteeseen info@sanasto.fi ja kysyä tilastoja.
Lisätietoa:
https://www.sanasto.fi/
Kirjastojen yleisölaitteiden kohdalla käytäntö on, että ainoastaan talon omille standardipaksuisille papereille saa tulostaa.
Keskustakirjasto Oodin UV-tulostimella voi printata lähes millaiselle materiaalille tahansa. UV-tulostimen voi varata käyttöönsä Varaamossa.
Lueskelin yhteispohjoismaista selvitystä Nordic enforcement project on PFOS and PFOA in chemical products and article. Tutkimus löytyy verkosta https://norden.diva-portal.org/smash/get/diva2:1629735/FULLTEXT01.pdf . Jos oikein ymmärsin, tutkimuksessa oli selvitetty neljän autotuotteen (kiillotusaine, vaha) koostumus PFAS-yhdisteiden osalta eikä yhdisteitä oltu löydetty niistä yhdessäkään. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että näitä aineita ei olisi missään autovahassa.
Lisätietoa PFAS-yhdisteistä:
https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/pfas-yhdisteet
Kysy kirjastonhoitaja -tietopalvelussa ei voida vastata lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin. Lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta. Yleisesti voin vastata, että Yleisradion veron maksaminen ja Yleisradion palveluiden käyttäminen eivät liity mitenkään toisiinsa. "Yleisradioveroa suorittavat Suomessa yleisesti verovelvolliset henkilöt, jotka ovat viimeistään verovuoden aikana täyttäneet 18 vuotta... Yleisradioveroa on suoritettava riippumatta siitä, onko henkilöllä tai hänen taloudessaan televisio. Yleisradioveroa suoritetaan myös riippumatta siitä käyttääkö henkilö Yleisradion palveluita tai voiko hän edes käyttää Yleisradion palveluita." Myös osa yhteisöistä, esimerkiksi osakeyhtiöt maksavat Yle-veroa....
Voit käydä lukemassa lehden Pasilan kirjaston lehtiosastolla tai Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kirjaston-toim…
Runo on Arvilyn (Arvid Lydecken) Yksinäisin, arin ihminen. Sen voi löytää esimerkiksi Arvily-valikoimasta Kotoa ja kaukaa : valikoima runosatuja lapsille.
Tähän kysymykseen meillä ei ole vastausta. Suomi on pieni kielialue. Kustantajat päättävät kustannettavista kirjoista tapauskohtaisesti. Palautetta asiasta kannatta lähettää kustantajille. Haydnista löytyy sentään jonkinlaisia henkilökuvia suomeksi:Ranta, Sulho: Sävelten mesterieta : säveltäjien elämäkertoja Palestrinasta nykypäivään. WSOY, 1945Sinkkonen, Jari : Neroudne lähteillä : suuren säveltäjien hautas elämä. WSOY, 2015 (kuvaus 18 klassisen musiikin säveltäjän elämästä)Wichmann, Elina : Säveltaiteen suurmiehiä : kaunokirjallisia kuvauksia. Gummerus, 2016
Hilkka Norkamon suomenkielinen sanoitus "Daavidin on kaupungissa" sisältyy nuottiin "100 joululaulua : lapsi-, nuoriso- ja naiskuorolle. 4. osa, Liettua, Venäjä, Romania, Ranska, Englanti, Skotlanti" (Modus Musiikki, 2001). Säkeistöjä on neljä."Once in royal David's city" -laulun alkuperäinen sanoittaja on Cecil Frances Alexander. Laulun on säveltänyt Henry John Gauntlett. Alkuperäisessä sanoituksessa ei ole kohtaa "Jolly gentlemen in coats of red", vaan 1. säkeistö päättyy säkeeseen "Mary was that mother mild, Jesus Christ her little child". Suomenkielinen sanoitus päättyy: "Äiti tuo on Maria, Jeesus Kristus poikansa."
Ehdottaisin kääntymään UPM Verlan tehdasmuseon puoleen museum.verla@upm.com. Tai vaihtoehtoisesti tukkilaiset.fi sivustoa ylläpitäviin henkilöihin, joilla voi olla paljon yksityiskohtaistakin tietoa tukin uiton historiastaHelmet-kirjastoista on myös saatavilla mm. yli 1000 sivuinen suurteos tukin uitosta, ellei se ole jo ennestään tuttu. Ankravee! : kirja uitosta | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Talvisodan osalta kyseessä on luultavasti sisäasiainministeriön alaisuuteen tammikuussa 1939 perustettu väestönsuojeluasianosasto, joka tunnettiin väestönsuojelupäällikön esikuntana (VPE). Esikuntaa komensi kenraaliluutnantti Aarne Sihvo. Vesa Saarikosken väitöskirjassa Keskustajääkäri Aarne Sihvo: Näkökulma aseellisen voiman ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen itsenäistymisen murroksesta paasikiviläiseen toiseen tasavaltaan (Turun yliopisto 1997) kerrotaan, että VPE siirtyi talvisodan alussa Helsingistä Nummelaan, jonne komentoporras, peitenimeltään Mäntylä, jäi sodan loppuun saakka. Eräät osastot siirtyivät tilan puutteen vuoksi myöhemmin Virroille. Jo 1931 perustettu yleisesikunnan kaasusuojelutoimisto siirtyi 1938...
Digi.kansalliskirjasto.fi:n löytyy vanhoja kirjoja ja lehtiä. Sieltä löytyy esimerkiksi Koti-lehden satuleikkikuvaelma, jossa kerrotaan, kuinka lapset hyppäävät kittilää eli hyppäävät ruutua, https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/949853?term=kittil%C3%A4%C3%A4&term=hypp%C3%A4%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n&term=kittil%C3%A4n&term=leikkim%C3%A4%C3%A4n&page=39 Kuvaelmasta käy ilmi, että jalka ei saa osua viivalle, aivan kuin nykyisissäkin ruudunhyppäysleikeissä. Lisää tietoa leikistä voisi saada esimerkiksi Karjalaisesta nuorisoliitosta https://www.karjalainennuorisoliitto.fi/karjala/karjalaisten-tanssien-t…
