Hei!
Keskustakirjasto Oodissa onnistuu:
https://varaamo.hel.fi/resources/aw4k4zrthokq?
Saattaa olla mahdollista myös Lahden pääkirjastossa. Kannattaa kysyä sieltä suoraan.
https://lastu.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85910
Vuosina 1854-1867 toimineista ruotujakoisista tarkk'ampujapataljoonista on kirjoitettu melko vähän. Ruotujakoista armeijaa on käsitelty osana laajempaa kokonaisuutta esim. seuraavissa:
Haavisto, L. (toim.) (2011). Suomalaisen sotilaan historia: Ristiretkistä rauhanturvaamiseen. Karttakeskus.
Suomen sotalaitos Venäjän sotilashallinnon osana 1800-luvulla
Sotilasaikakauslehti : Upseeriliiton julkaisu, 01.02.1939, nro 2, s. 12-31
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1123929/articles/81487542?page=12
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Piirteitä Suomen ruotuväen uudelleen järjestämisestä vv. 1854-1856
Historiallinen Aikakauskirja, 01.01.1937, nro 3, s. 20-38
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/...
Asiasta kannattaa kyseä esimerkiksi Pelastusopiston kirjastosta. Se palvelee ensisijaisesti alan opiskelijoita, käyttö- ja lainausoikeuden voivat saada kuitenkin myös ulkopuoliset. Linkki kirjaston sivulle :
https://www.pelastusopisto.fi/tutkimus-ja-tietopalvelut/kirjasto-ja-tietopalvelut
Kirjaston tietokannantaan on linkitetty alan opinnäytetöitä. Esimerkiksi :
Jokinen, Pasi : Lämpökameran käyttö pelastustoimessa (2019)
Muutkin kirjaston linkit ja tietokanna lämpökameraan liittyvät teokset kannattaa tietysti tarkistaa.
Toinen mahdollinen taho, josta voisi saada lisätietoja on Onnettomuustutkintakeskus. Kysymystä kannattaa ehkä vähän muotoilla, jotta sen voi lähettää keskuksen yhteystietojen kautta.
https://www....
Kiitos kysymyksestäsi. Todella harmillista, että tällainen uutuusäänite on kadonnut. Tilasimme levyä uuden kappaleen tänään. On vaikea sanoa, kuinka pitkään sen saapuminen kestää. Levyä pitäisi olla saatavilla, mutta tuleva joulu saattaa hidastaa kaikkia toimituksia. Todennäköisimmin levyn saapumisessa voi kestää muutamia viikkoja. Varaukset pysyvät kuitenkin ennallaan.
Hei,
tässäpä sinulle pientä kirjalistaa mainitsemistasi aiheista:
Onni-pojan kierrätyskirja / Sanna Pelliccioni
Elsa ja Lauri kierrättävät / Kerttu Rahikka
Kuka vei roskat? / Tiina Sarja
Kysy ja kurkista! : hyvä vai paha muovi? / Katie Daynes
10 askelta maapallomme auttamiseksi / Melanie Walsh
Kalojen mitalla / Carlos Da Cruz
Nuuskamuikkusen kalakirja / Miina Mäki
Tiedeseikkailu : vesi / Jenni Vartiainen
Lisäksi omasta verkkokirjastosta voi etsiä mainitsemillasi aiheilla ja valita osastoksi lapset ja nuoret. Saat näkyviisi kaikki kirjaston valikoimissa olevat kirjat haluamistasi aiheista.
Kyseessä voisi olla V.C. Andrewsin teos Pimeyden kukat (Flowers in the attic), jonka julkaisi suomeksi WSOY vuonna 1986. Kirjan kuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1351
Helmet-kirjastojen kokoelmissa esim. seuraavat kirjat:
Lasten Yrittäjäkirja : Onni ja Sofia perustavat marjajogurttijäätelöpuristamon / Jyrki Teeriaho ; kuvitus: Jelena Simisic ISBN 9789527181041 sidottu
Pienestä ponnistaneet : koko perheen yrittäjyyskirja / Mikko Nurminen ja Petteri Poukka ; haastattelut: Mikko Nurminen ISBN 9789526972602 kovakantinen
EPIC : nuoren yrittäjän käsikirja / Sami Mikkola, Martta Tervonen ; valokuvat: Martta Tervonen ; piirrokset: Kaja Bajowska & Sallamari Nissilä 9789526869100 nidottu
Hakusanat: yrittäjyys, yrittäjyyskasvatus, lapset
Hiawyn Oramin Villen yliveto ilta (1994) vastaa hyvin kuvaustasi. Siinä päähenkilö Villen vanhemmat ovat tosiaan lähdössä naamiaisiin, mutta Ville ei haluaisi päästää heitä, koska hän pelkää, etteivät vanhemmat tule takaisin. Ville ei lähde oikeasti seuraamaan vanhempiaan, vaan heille tulee lapsenvahdiksi tyttö, jonka avulla hän pystyy seuraamaan vanhempiaan mielikuvituksen voimin, ja pystyy kuvittelemaan kaikki naamiaisasut. Ville nukahtaa tyytyväisenä. Kirjan loppupuolella on paljon kuvia naamiaisasuisista ihmisistä, ja yhdellä on todellakin ampiaisasu.
Signeeraus voisi ehkä viitata taiteilija Veijo Hukkaan, mutta taiteilijan/maalauksen tunnistamista ei pelkkien kuvien, eikä kirjaston käytettävissä olevien lähteiden perusteella ole mahdollista tehdä. Kehotan kysymään alan asiantuntijoilta esim. antiikki- ja taideliikkeistä, tunnistavatko he taiteilijan ja minkä arvoinen maalaus voisi olla.
Kausikortin voi lainata kirjastokortilla Mikkelin pääkirjaston 1. kerroksen asiakaspalvelupisteessä. Eli kirjastokortti mukaan ja jos kortteja on paikalla lainaus onnistuu. Laina-aika on viikko eikä lainaa voi uusia.
Kummankaan epäselvän tapauksen merkitys ei valitettavasti auennut.
Ensimmäisen kuvan komennus saattaisi olla kestonsa puolesta vuoden 1932 ylimääräinen varusmiesten lomautus säästösyistä, josta uutisoitiin esimerkiksi Keski-Uusimaa -lehdessä:
Keski-Uusimaa, 05.09.1931, nro 98, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1861892/articles/…
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toinen kuva on mystisempi. RT voisi viitata sekä rannikkotykistöön että rautateihin. Palveluksen laatu työvelvollisena voisi viitata enemmän rautateiden suuntaan, mutta lyhenteet eivät vastaa esimerkiksi Keijo Pennasen aihetta käsittelevässä artikkelissa esiintyneitä:
Pennanen, K. (1981). Rautateiden korjaustoiminta viime sodissamme. Tiede ja...
Karjalan Pyhäjärven leveintä ja kapeinta kohtaa ei saatavilla olevista lähteistä löytynyt. Kiteen kunnalla on karttapalvelu osoitteessa https://kitee.karttatiimi.fi/, jossa pystyy arvioimaan välimatkoja ”Mittaa” -toimintoa käyttämällä. Palvelu koskee järven Suomen puoleista osaa.
Karttapalvelun suuntaa antavien mittaustulosten perusteella järven levein selkä olisi sen eteläosassa sijaitseva Lentteenselkä Pirttiluodosta Pappilanniemeen mitattuna. Kapein kohta puolestaan vaikuttaisi olevan Syrjälänsalmi.
Lähteet:
Karjalan Pyhäjärvi Ry: Yleistä Pyhäjärvestä
Kiteen kunnan karttapalvelu: https://kitee.karttatiimi.fi/
Suomen ympäristökeskuksen www-sivusto Natura 2000 -alueista: Valtioneuvoston päätös 2018 tietojen tarkistamisesta ja...
Helmet-kirjastoissa varausilmoituksen voi saada tekstiviestinä, jos asiakkaan tiedoissa puhelinnumero on +358-muodossa. Tämän voi tarkistaa ja tarvittaessa korjata kirjautumalla osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI omiin tietoihinsa kirjastokortin numeron ja tunnusluvun avulla ja menemällä siellä edelleen kohtaan muuta yhteystietoja.
Kansalliskirjaston tietokannasta ei löydy tietoa Sakari (Zacharias) Topeliuksen Tuhkimo-satunäytelmän mahdollisesta sävelletystä versiosta. Sen sijaan kirjailijan toinen satunäytelmä, Prinsessa Ruusunen toteutettiin Selim Palmgrenin säveltämänä musiikkinäytelmänä v. 1904 paikkeilla. Sävellyksen teosluettelonumero on SP308.
Topeliuksen ohella myös kirjailija Larin-Kyösti muokkasi Tuhkimo-kansansadusta satunäytelmän. Sen sävelsi Erkki Melartin vuonna 1903 (opus 22). Teosta luonnehditaan näytelmämusiikiksi orkesterille sekä mieskuorolle.
Armas Järnefeltin teosluettelossa puolestaan on mainittu kaksi sävellystä Topeliuksen Miranda-sadun teksteihin (1901): Najadens sång sekä Nymf och trolldans.
Lähteitä:
Selim Palmgrenin...
Hei!
Meiltä ei ikävä kyllä löydy lähdeteoksia, joista löytyisi kyseinen taulu tai sen tekijä. Kannattanee olla yhteydessä taideliikkeisiin, jotka tarjoavat taidearviointeja.
Tässä on pari arviointia tekevää galleriaa:
Art Pispala (https://www.artpispala.fi/yhteydenotto)
Annmari's (https://www.annmaris.fi/fi/myy/)
Vaihtoehtoja löytyy kyllä! Tässä muutamia:
Nelli Hietala: Vuokko Vehma : elämä ja teot
Sofie Sarenbrant: Mira ja Kuu
Anja Portin: Sumupuiden kirja
B.B. Alston: Amari ja yön veljet
Lucy Ivison: Unelmien muotitalo : Silkkiä ja salaisuuksia
L.K. Valmu: Osaston tähti
Erika Vik: Olivia online
Eli Brown: Kummat
Rick Riordan: Syvyyksien tytär
Tanya Stewner: Meren kutsu
Riikka-Maria Rosenberg: Saara ja naakka : aikamatka vuoteen 1779
Tilastokeskuksen mukaan Inarissa vuonna 2022 oli 39 Venäjän kansalaista. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rh.px/table/tableViewLayout1/
Voit tutkia muitakin tilastoja vaihtamalla muuttujia Tilastokeskuksen Väestörakenne-tilastoissa, esim. Venäjällä syntyneitä, venäjänkielisiä yms. kunnittain eri vuosina.
https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/
