Tarkoitat ehkä novellikokoelmaa Silmien avaamisen päivä, jonka WSOY on julkaissut 1991.Kirjan on suomentanut Juhani Salokannel. Blogikirjoittaja Ketjukolari kuvaa kokoelman sisältöä näin: "Neljäs novelleista on saanut tapahtumapaikakseen Tallinnassa sijaitsevan tutkintavankilan sellin, ajankohta on vuoden 1946 lokakuu. Viidennessä novellissa ollaan matkalla kohti Siperiaa syksyllä vuonna 1947. "Lähde: https://ketjukolaaja.blogspot.com/2015/12/jaan-kross-silmien-avaamisen-paiva.htmlKirja on lainattavissa Helmet-tietokannan kautta.
Kävimme läpi Goethen suomennetut kirjat: Runotarten lemmikki /Der Musensohn , suomennos Teivas Oksala, 2004Jälkisointuja : Goethen kirkkaimmat runot, suomennos Helmut Diekmann ja Arja Hakulinen, 2013Näissä kahdessa kokoelmassa oli sekä saksankielinen alkuruno ja käännös. Kävimme läpi myös Otto Mannisen ja V. A. Koskenniemen suomennokset.Niistä lähimmäksi ajatusta tuli Otto Mannisen käännös Kyynelten lohtu, jonkakahdessa säkeessä keskeltä runoa on:"Ei auta ponnistus, sit´ envoi konsanaan saavuttaa;Kuin tähti niin se kaukaist´on,niin ylhää ihanaa.Ei tavoitella tähtiä,niit´ihaellaan vain, kun yllämme ne loistavatöin ilon-autuain."Goethe : Runoja, suomentanut O. Manninen, 1928 ...
TEKIJÄ Telkänranta, Helena, kirjoittajaTEOS Matka kissan mieleen / Helena Telkänranta ; [.. kuvitus: Helena Telkänranta]PAINOS 2. painos 2003. - 3. painos 2006. - 4. painos 2007Julkaisutiedot [Ilola] : Sanasilta, 2002ULKOASU 121 sivua : kuvitettu ; 21 cm Olisikohan tämä kirja etsimäsi?
Anime-sarjoja löytyy hyvin internetistä ilmaiseksi ja monesti vähintään englanninkielisellä tekstityksellä. Tällä hetkellä yksi suosituimmista ilmaisista sivustoista on Crunchyroll (https://www.crunchyroll.com/). Muita ilmaisia ja suosittuja sivustoja voi katsoa esimerkiksi Virbon listauksesta 15 parhaasta sivustosta (https://virbo.wondershare.com/tips-and-tricks/anime-websites.html). Valitsin Crunchyroll-palvelusta löytyvistä anime-sarjoista muutaman ehdotuksen, jotka vastaavat omia mieltymyksiäni ja joita voin siksi suositella. Tästä syystä ehdotukset ovat lähinnä toimintaa, kauhua, fantasiaa ja jännitystä. Suosittelen, että mikäli katseluun valikoituu joku näistä suosituksista, on katselijan hyvä olla vähintään 16-vuotias....
Sinun kannatta katsoa video rauhassa ja vaikka pysäyttää video välillä ja kirjoittaa muistiinpanoja. Varmastikin koulukirjassasi tai opettajan tehtävänannossa on ohjeet analyysin tekoon. Journalismianalyysiin löytyy ohjeita ja materiaalia esim. Uutismedian Juttutyypit-sivustosta https://juttutyypit.fi/juttutyypit/analyysi/.
Diaskanneri löytyy ainakin Entressen ja Itäkeskuksen kirjastoista. Linkki varaamo.espoo.fi ja Helsingin tilavarauspalvelutVHS-digitointia voi kokeilla Vuosaaren ja Pasilan kirjastoissa. Linkki Helsingin tilavaraus.
Valitettavasti vastaajamme eivät tunnistaneet romaania. Elsa Morante on Italialainen naiskirjailija, joka on asunut Roomassa, myös Villa Borghesen tienoilla. Hänen teoksessaan La Storia kuvataan Rooman kaupunkiakin. Elsa Moranten tuotannosta voi lukea Kirjasammossa, Morante, Elsa | Kirjasampo.Villa Borghesessa liikutaan Tennessee Williamsin Mrs. Stonen Rooman keväässä, mutta kirjailijahan ei tietenkään ole nainen eikä italialainen, Mrs. Stonen Rooman kevät | KirjasampoKirjasammossa tapahtumapaikaksi on kirjattu Rooma seuraavan hakutuloksen teoksiin, ehkä sieltä selaamalla löytyy etsimänne.Alunperin italiaksi kirjoitettu noista ovat seuraavat italiankielinen kirjallisuus + tapahtumapaikka Rooma.
Voit ottaa yhteyttä Digi-ja väestötietovirastoon ja kysyä, saatko sukulaisiisi liittyvän osoitetiedon. Väestötietojärjestelmään on tallennettu kaikki osoitteet, joista on ilmoitettu sinne. Kun kyse on vanhoista osoitteista, joita ei löydy väestötietojärjestelmästä, Digi-ja väestötietovirastosta ohjataan kysymään evankelisluterilaisen tai ortodoksisen seurakunnan alueellisilta keskusrekistereiltä, jos henkilö on ollut seurakunnan jäsen. Kuitenkin Keski-Porin seurakuntatoimiston mukaan Porin aluekeskusrekisterissä ei ole näin vanhoja tietoja. DVV https://dvv.fi/tarkasta-omat-henkilotietosiYksi vaihtoehto olisi tarkistaa 1940-luvun puhelinluetteloista, löytyykö isovanhempiesi osoitetieto sieltä, jos sinulla on mahdollisuus mennä Porin...
Valitettavasti en löytänyt tuota artikkelia hakusanoja yhdistelemällä. Finna.fi palvelusta löytyy 369 kpl Pekosen lehtiartikkeleita.Kenties artikkeli on jollain muulla kielellä? Linkki Finna-hakutulokseen.
Olisiko kyseessä ohjelma "Harri ja dinot" Siinä ainakin hypätään lelukoriin joka vie eri maailmoihin. Harri ja dinot – WikipediaHarri Ja Dinot Suomeksi Harri Ja Dinot Suomeksi Full Episode Harri Ja Dinot Suomeksi HQ1Ja piki kirjastoistakin löytyy dvd:llä! Tässä muutamaHarrin iltapuuhat | PIKI-kirjastot | piki.fiKasva nyt pian! | PIKI-kirjastot | piki.fi
Kirjastossa on jonkin verran selkokielellä kirjoitettuja ruotsinkielisiä kirjoja, jotka toimivat hyvin kielen opiskelun tukena. Osa näistä kirjoista on suunnattu alakoululaisille, mutta myös nuorten kokoelmassa on muutama selkokirja. Yläkoululaiselle sopivaa luettavaa voi hyvin löytyä aikuisten kokoelmastakin; esimerkiksi joistain suosituista dekkareista on tällaisia selkokielisiä versioita. Kirjoja voi hakea verkkokirjastosta hakusanoilla "lättlästa böcker".
Hei!Jyväskylässä Aatoksenkatu on nimetty Schildtin pojan, maanviljelysneuvos ja kunnallispoliitikko Jalo Aatos Wiini Schildtin mukaan. Hänen poikansa saivat myös kadut: Volmarinkatu, Jalonraitti, Yrjönkatu.Lähde: "Oletko koskaan nähnyt kauniin kaupungin?" : Jyväskylän ruutuasemakaava-alueen vaiheet 1800-luvulta 2000-luvulle | Keski-kirjastot | Keski-FinnaTässä muutama lehtiartikkeli Jyväskylän katujen nimistä: Suppilo, Itu, Cygnaeuksenkatu ja Saaranpolku – Jyväskylässä on yli 3 000 katua, mutta kuinka ne ovat saaneet nimensä? - Jyväskylän YlioppilaslehtiTiesitkö, mistä Jyväskylän tunnetut kadut ovat saaneet nimensä? Kaupungista löytyy muun muassa Suomen kauneimmaksi äänestetty katu | Teemat | Keskisuomalainen
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) etymologisesta sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/ses/ ei löytynyt sanaa hälvä. Myöskään Suomen murteiden sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/sms/ ei löytynyt hälvä -sanaa, sieltä löytyi joitakin hälvä -alkuisia sanoja. Karjalan kielen sanakirjasta https://kaino.kotus.fi/kks/ hälvä -haulla tulee esiin sana hälväkkä.Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Otava 2000) löytyy sukunimi Hälvä. Kirjassa todetaan: "Sukunimi Hälvä näyttää Karjalaiselta. Siitä on tietoja Johanneksesta, Kirvusta, Lemiltä, Parikkalasta, Uukuniemltä ja Rääkkylästä. Muolaassa on merkitty 1549 Erich heluain. Talon- tai kylännimenä Hälvälä esiintyy mm. Orimattilassa ja Hollolassa, missä senniminen kylä mainitaan jo...
Kukaan kirjastokollega ei toistaiseksi ole tunnistanut kyseiseen kuvailuun sopivaa kirjaa. Tunnistaisikohan joku Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun lukija, mikä kirja on kyseessä?
Finna.fi-haulla en löytänyt sopivaa teosta. Hain näitä satuja Lastenkirjainstituutin tietokannasta Onnet, https://lki.verkkokirjasto.fi/. En löytänyt sellaista teosta, johon olisi luetteloitu molemmat sadut, mutta hakutuloksissa savenvalaja ja yön kuningatar erikseen on kylläkin useampia osumia:savenvalaja, https://lki.verkkokirjasto.fi/suche?p_p_id=searchResult_WAR_arenaportle…yön kuningatar, https://lki.verkkokirjasto.fi/suche?p_p_id=searchResult_WAR_arenaportle…Kirjasta Raul Roine: Suomen kansan suuri satukirja, kuv. Helga Sjöstedt, löytyy satu: Savenvalajan poika. Teoksessa Koivu, Rudolf - Rudolf Koivun satukirja / [kuvitus: Rudolf Koivu] ; [koonnut Marja Kemppinen] ; [graafinen muotoilu Markku Reunanen] Koivu, Rudolf, 2005,...
Lähimmäksi kuvaustasi osuu laulu ”Pieni matkalainen”, joka alkaa: ”Pien’ on tuossa matkalainen, kirjat, taulut laukussaan”. Ensimmäisen säkeistön lopussa kysytään: ”Minne, minne käy sun tiesi, pieni reipas matkamiesi?” Siunausta ei tässä laulussa toivoteta, mutta toisessa säkeistössä lauletaan: ”…Herra sulle olkoon siellä oppaanas…” Tämän laulun sanoittaja on K. (eli Konstantin eli Kosti) Raitio. Melodia on kansansävelmä. Säkeistöjä julkaisuissa on yleensä neljä. Alkuperäisessä runossa ”Pienelle matkalaiselle” säkeistöjä on viisi. Runo sisältyy esimerkiksi K. Raition kirjaan ”Esi- ja toinen lukukirja” ja August Kannisen toimittamaan ”Lasten lukukirjaan”. Laulu sisältyy esimerkiksi Reijo Pajamon kirjaan ”Koulun laulutunnilla” ja nuottiin...
