Turun kaupunginkirjaston Julinin lehtisaliin (Eerikinkatu 4) tulee vuonna 1999 131 erilaista sanomalehteä. Ulkomaisia säilytetään kolme kuukautta. Kotimaisten säilytysajat vaihtelevat puolesta vuodesta hamaan ikuisuuteen. Myös säilytysmuodot vaihtelevat: sanomalehtiä on mikrofilmattuina, sidottuina ja irtonumeroina.
Turun Sanomat löytyy mikrofilmattuna vuodesta 1905. Mikrofilmit ja niiden lukulaitteet sijaitsevat Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa (Linnankatu 2, 2. krs). Mikrofilmikopion hinta on 2 mk. Julinin lehtisalissa Turun Sanomia säilytetään yksi vuosi irtonumeroina (valokopion hinta 1 mk) sekä sidottuina lehtinä 10 vuotta (sidottuja lehtiä ei voi kopioida).
Turun kaupunginkirjastoon tulevat sanoma- ja aikakauslehdet löytyvät...
Tässä neljä nykyvenäläistä kirjailijaa, joiden tuotantoa on käännetty myös suomeksi:
Boris Akunin, jonka sarjasta "Erast Fandorinin tutkimuksia" on suomennettu osat: "Asaselin salaliitto", "Turkkilainen gambiitti" ja "Leviatanin purjehdus". Akuninin kirjat ovat historiallisia dekkareita, joissa on myös parodisia piirteitä.
Aleksandra Marininan "Anastasija Kamensakaja" - kirjoista on suomennettu vasta yksi eli "Irina tietää liikaa". Kyseessä on nyky-Moskovaan sijoittuva dekkarisarja, joiden tunnelma on nähdäkseni hyvin aito.
Ljudmila Ulitskajalta on niinikään suomennettu vasta yksi teos, pienoisromaani "Iloiset hautajaiset". Tämä kuvaa lämpimällä tavalla New Yorkiin 1970-luvulla emigroituneita Venäjän juutalaisia taiteilijoita,...
Ilta-Sanomat kertoo palstalla kuka? 19.3.2005, että Kaj Kalin on syntynyt 1958. Hän on muotoiluun erikoistunut toimittaja ja design-konsultti. Kalin on toiminut Taideteollisuusmuseon yli-intendenttinä 18 vuotta.
Lähde: Ilta-Sanomat 19.3.2005
Kysy kirjastonhoitajalta arkistossa on vastattu vastaavanlaiseen kysymykseen aikaisemminkin. Ks. arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanoilla "haastattelututkimus" tai "asiakastyytyväisyys".
Valmista lomaketta ei löydy, mutta vastaavia opinnäytteitä on tehty ja niistä voisi saada vinkkejä lomakemalliin. Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyi viitteitä opinnäytteistä, jotka käsittelevät sisäistä asiakastyytyväisyyttä, esim.:
Wallin, Eeva: Sisäinen asiakastyytyväisyys ja palvelun laatu : case: Metso Paper Oy. Pro gradu -työ : Turun kauppakorkeakoulu, Markkinointi, 2002.
Heinonen, Sari.
Tietohallinnon sisäinen asiakastyytyväisyys : [case: ABB Service Oy].
Pro gradu -työ : Turun...
Teatterista voit hakea kirjallisuutta esim. http://www.kirjastot.fi/ -sivun tiedonhaku -osaston monihaulla tai FENNICA -tietokannasta http://fennicaw.lib.helsinki.fi/ kirjoittamalla asiasanan kohdalle jokin hakusanoista teatteri lastenteatteri harrastajateatteri. Harrastaja- ja lastenteatteria käsittelevät ainakin seuraavat kirjat:
Gate, Helene
Tehdään teatteria : ideasta valmiiksi.WSOY, 1990 .
Sinivuori, Päivi: Esiripusta aplodeihin : opas harrastajateatteriohjaajille ja ilmaisukasvattajille, 2000 Gummerus
Aikakauslehtiartikkeleita löytyy edellämainituilla hakusanoilla ja mahdollisesti yhdistämällä niihin lapset tai nuoret esim. ALEKSI -tietokannasta, joka on kirjastoissa käytettävissä.
Oman alueen teatteritoiminnasta ja...
Sulo Kolkasta on kirjoitettu ainakin teos Simeonin silmäkulma: Sulo Kolkka : intohimoinen urheilumies, kansakunnan rakennusmies; Helsinki, Suomen urheilumuseosäätiö, 2006; tekijä Hannu Pelttari. Teos on lainattavissa Helsingin pääkirjastosta Pasilassa. Hänestä on tietoa myös kahdessa muussa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta löytyvässä teoksessa: Vettenniemi, Erkki: Joutavan juoksun jäljillä : kestävyysjuoksun varhaisvaiheet Suomessa, Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006, ja Urheilu, historia ja julkisuus, toim. Anssi Halmesvirta ja Heikki Roiko-Jokela, Jyväskylä, Atena, 1998. Teosten saatavuuden voi tarkistaa HelMet-tietokannasta www.helmet.fi .
Siteeratut säkeet sisältyvät runoon Rouva Lasarus, jonka on kirjoittanut Sylvia Plath (1932-1963). Se on hänen viimeisimpiä runojaan; Plath tappoi itsensä kaasulla vain 30-vuotiaaana. Rouva Lasarus -runo sisältyy kokoelmaan Ariel.
Plathilta on lisäksi suomennettu runokokoelmat Sanantuojat (Collected poems) ja Sänkyjen kirja (The bed book), romaani Lasikellon alla (The bell jar) ja satukirja Salaperäinen puku (The it-doesn't-matter-suit). Myös hänen päiväkirjamerkintöjään voi lukea suomeksi teoksesta Sylvia Plathin päiväkirjat, jonka on toimittanut hänen puolisonsa Ted Hughes (1930-1998).
Voit palauttaa perintään menneet kirjat mihin tahansa HelMet-kirjastoon eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen. Perinnässä olevat kirjat täytyy palauttaa palvelutiskille, jotta virkailija voi ilmoittaa palautuksesta perintätoimistolle tai Helsingin kaupunginkirjaston keskitettyyn perintään, jos kyse on Helsingin kaupunginkirjaston kirjoista.
Kun kirjat on palautettu, joudut maksamaan vielä perintätoimiston kulut. Se onnistuu laskulla, jonka olet luultavasti saanut jo postitse perintätoimisto Lindorffilta. Laskuja on kaksi, ja niistä pienempi lasku maksetaan, jos itse kirjat löytyvät ja palautetaan kirjastoon. Kunhan maksu on kirjautunut perintätoimiston järjestelmään, perintä päättyy.
Uuteen ajanlaskuun siirryttiin maassamme v. 1753 siten että helmikuun 17 päivästä hypättiin suoraan maaliskuun ensimmäiseen päivään. Juliaaninen kalenteri oli siis tuolloin 11 päivää jäljessä gregoriaanisesta.
Itse asiassa kyseessä ei tuolloin vielä ollut varsinainen gregoriaaninen kalenteri, vaan juliaanisen paranneltu
versio, joka esim. pääsiäisen ajankohdan laskemisessa noudatteli omia sääntöjään. Niinpä Suomen suuriruhtinasmaassa vielä v. 1845 vietettiin pääsiäistä eri aikaan kuin kaikissa muissa kristityissä maissa. Täydellisesti gregoriaaniseen kalenteriin siirryttiin vasta vuoden 1869 alussa. Juliaaninen kalenteri tuli maassamme viralliseen käyttöön sitä mukaa kun kirkko vakiinnutti asemansa 1100-luvulta alkaen. Kalenterilla oli...
Celene-nimestä on monia muunnelmia. Suomessa Selina on ollut käytössä jo 1800-luvulta. Nimestä tiedetään myös muodot Celina, Seliina, Selena ja Selene. Nimen alkuperästä on ainakin kaksi eri tulkintaa. Nimi on voitu johtaa kreikan kielen kuuta tarkoittavasta sanasta seléenee tai lähtökohtana on voinut olla ranskan kielen taivasta tarkoittava sana caelum. Helsingin yliopiston almanakkatoimiston ylläpitämästä nimipäiväalmanakasta ei löydy nimeä Celene eikä mitään sen suomalaisia muunnoksia, mutta epävirallisella www.etunimet.net-sivustolla Selenan nimipäivää ehdotetaan vietettäväksi 22.7.
Nimeä Minere ei löydy kotimaisista eikä englantilaisista nimikirjoista eikä myöskään internetin erilaisilta suomen- tai englanninkielisiltä...
Laulun sanat ovat Eeva-Liisa Mannerin runosta Lehtisammakko. Runona se löytyy ainakin kahdesta Kaarina Helakisan toimittamasta kirjasta Pikku Pegasos: 400 kauneinta lastenrunoa ja Suomen kansan runotar.
Lauluksi runon on säveltänyt Heikki Valpola ja esittänyt Kiti Neuvonen. Laulua ei ole kuitenkaan levytetty, vaan se on olemassa ainostaan Yleisradion äänitteenä vuodelta 1973. (Lähde: Yleisradion Fono-äänitetietokanta, http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=lehtisammakko).
Kuuntelumahdollisuutta voit tiedustella Ylen äänilevystöstä, aanilevysto@yle.fi
http://noora.yle.fi/radioarkistoweb.nsf/sivut/levysto
Voisiko kuvan toukka olla turkiskuoriaisen toukka?
Helmet-kirjastossa on lainattavissa kodin tuholaisista kertovia tietokirjoja, tarkista ja varaa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stuholais*__Orightresult__U…;
Helsingin kaupungin nettisivuilla on myös kuvia sisätilojen tuholaisista, näistäkin sivuista voi olla hyötyä toukkaa tunnistaessa:
https://sisatilojentuholaiset.fi/
William Butler Yeatsin runosta "The Second Coming" on olemassa kaksi suomennosta.
Aale Tynnin suomennos "Toinen tuleminen" sisältyy Yeatsin runojen kokoelmaan "Runoja" (koonnut ja toimittanut Aale Tynni, WSOY 1966).
Kyseiset rivit kuuluvat Tynnin suomentamina näin:
"---;
mikä julma peto, aikansa tultua viimein,
hiipii syntyäksensä Betlehemiin?"
Myös Anna-Maija Raittila on suomentanut runon. Hän antoi sille suomenkielisen nimen "Toinen tulemus". Runo sisältyy kokoelmaan "Kutsut minua nimeltä : uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa" (valikoinut ja suomentanut Anna-Maija Raittila, Kirjapaja, 1981).
Raittila suomensi kyseiset rivit seuraavasti:
"---
ja mikä villi peto, jonka aika vihdoinkin koittaa,
on raahautumassa kohti Beetlehemiä...
Metsäpirtti on luovutetulla alueella, ja luovutetun alueen kirkonkirjat säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Varhaisemmat kirkonkirjat on kuvattu rullamuotoon, ja näitä mikrofilmirullia antaa kukin maakunta-arkisto kaukolainaan oman toimialueensa seurakunnista - myös muutamissa maakuntakirjastoissa on hyvä kokoelma mikrofilmejä. Arkistolaitoksen taksat: 1-4 rullan lähetys 8,50 euroa ja 5 rullan lähetys 9,50 euroa. Lisäksi tulee luonnollisesti paikallisen kirjaston oma maksu.
1800-luvun loppupuolen kirkonkirjat on puolestaan kuvattu korttimuotoon, ja filmikortteja lähettää kaukolainaan ainoastaan Mikkelin maakunta-arkisto, siis keskitetysti, koko maan seurakunnista ja myös luovutetulta alueelta; ja kortteja koskevat...
Kysy kirjastonhoitajalta -palstan arkistosta löytyi aikaisempi vastaus liittyen Espanjan luontoon: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=89c18fc8-7…
Seuraavissa kirjoissa on myös tietoa Espanjan luonnosta ja sädemääristä:
Maailma tänään 10 : Espanja ja Portugali, Tieteen Kuvalehden kirjasto, 1998
Maailmantieto 2, Kirjayhtymä, 1980
Maailma nyt 2 : Ranska ja Etelä-Eurooppa, Weilin + Göös, 1994
Geo 2 : maantiedon suuri tietosanakirja, Weilin+Göös, 1981
Seuraavien linkkien takaa löytyy kuukausittaisia sademääriä taulukoina:
http://www.iberianature.com/material/Spain_climate/Rainfall_Spain.htm
http://www.wordtravels.com/Cities/Spain/Madrid/Climate
http://www.worldtravelguide.net/country/259/climate/Europe/Spain.html
http...
Oletan, että kysymys on Suomen terveydenhuoltohenkilöstön vaatetuksen historiasta. Medic-tietokannasta löytyi seuraavanlaisia lehtiartikkeleja:
Haltia, M; Herzen, A von
"Aateet on mun vaatteet" : kuvadokumentteja Suomen lääkäreiden ja sairaanhoitajien asuista 1600 - 1900 -luvuilta (lehdessä Duodecim 1996 vol. 112 no.23 s. 2283-2300) Saatavilla Tikkurilan kirjastosta.
Sarén, S
Uusia ideoita laitosvaatetukseen : asennemuutosta kaivataan
lehdessä Sairaala 1999 vol. 61 no. 8 s. 24-27
Pylvänäinen, I
Terveydenhuoltohenkilöstön työpuvun uusi malli
Sairaala 1985 vol. 48 no. 1 s. 21-23
Pitko, S
Työvaate lähin työympäristö
Sairaanhoitaja - Sjuksköterskan 1979 vol. 55 no. 16 s. 14-5
Sairaala ja Sairaanhoitaja - Sjuksköterskan -lehtien...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaiseman Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Pohjanmaalla sijaitsevan Oravaisen nimen taustalla on kuin onkin orava ja se on lainautunut myös paikkakunnan ruotsinkieliseen nimeen: "Pitäjän nimeen sisältyy kylännimi ja siihen talonnimi, johon puolestaan sisältyy lisä- tai sukunimi Orava ~ Oravainen. Nimenkantaja on voinut tulla satakuntalais-hämäläiseltä alueelta tai Etelä-Karjalasta. Suomalaisnimi on lainautunut myös ruotsin kieleen tällä alueella, jonka asutus on sittemmin ollut lähes yksinomaan ruotsinkielistä."
Myös Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet kytkee Oravaisen paikannimenä sukunimeen Oravainen: "1400- ja 1500-luvulla on nimeä Oravainen tavattu myös Varsinais-Suomesta (Olli...
Vesikasveille ei näyttäisi olevan yksiselitteistä määritelmää. Biologian sanakirjan (Otava 2001, s. 766) mukaan vesikasvi on "laajan näkemyksen mukaan vedessä kasvava kasvi". Näihin lukeutuvat muun muassa ilmaveroiset kasvit, joiden varsi ja lehdet ovat pääosin vedenpinnan yläpuolella, kuten esimerkiksi järvikaisla.
Rantakasveillekaan ei näyttäisi olevan tarkkaa määritelmää. Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelun mukaan rantakasvit ovat kasveja jotka "viihtyvät vedessä ja vesirajassa, vaikka ne periaatteessa ovatkin kostean maan kasveja. Rantakasveja ovat mm. yleisimmin soilla kasvava kurjenjalka, ojanpenkkoja keväällä koristava rentukka ja erilaiset rantaviivassa kasvavat sarat" (Lähde: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=23152...
