Kirjaston kokoelmassa on useita etunimikirjoja, nämä löytyvät hakemalla sanalla etunimet.
Näiden kirjojen joukosta en löytänyt kirjaa, jota ehkä haet. Etunimien stereotypioista on kuitenkin tehty useita gradua, tarkoitatko ehkä jotain tällaista tutkimusta.
Saara Pirkolan Etunimien herättämät mielikuvat -gradu on luettavissa vapaasti verkossa, löydät gradun verkosta nimellä. Muita tutkimuksia voit hakea verkosta googlettamalla etunimet stereotypiat.
Tietoa Suomen väestön rekisteröimisestä eri aikoina löytyy Tilastokeskuksen julkaisusta Väestötilastoja 250 vuotta: Katsaus väestötilaston historiaan vuosina 1749–1999, joka on avoimesti luettavissa netissä osoitteessa https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98780/xksk_vrm_1749-1999_1999_dig.pdf?sequence=1.
Julkaisussa kerrotaan, että väestön rekisteröimiseen liittyi pitkään epätarkkuutta ja esimerkiksi muutoista oli haastavaa saada tarkkaa tietoa. Vasta vuodesta 1966 eteenpäin saatiin kaikista muuttaneista henkilötason tiedot.
Tampereen yliopiston osalta sinun kannattaa vähän odottaa. Avoimen yliopiston operustarjonta aukeaa kesäkuussa. Syksyn opintoihin voi hakea 3.8. alkaen. Tampereella toivomiasia opintoja on usein toteutettu. Tietoja voi tarkistaa sivulta https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/avoimet-korkeakouluopinnot/avo….
Voit tietysti ottaa jo etukäteen yhteyttä yliopiston opintotoimistoon ja kysyä suoraan sieltä.
Yhteystiedot: https://www.tuni.fi/fi/tutustu-meihin/opintotoimisto
Tämän vuoden kesäyliopistojen tarjonnasta en löytänyt toivonaasi koulutusta. Voit vielä itse varmistaa etsimällä näiltä sivuilta: https://kesayliopistot.fi/ota-yhteytta/
Ensimmäinen luku kertoo oman sijaintisi varausjonossa, toinen luku paljonko varausjonossa kaiken kaikkiaan on varauksia.
Moni asia vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti oma varauksesi saapuu:
Montako nidettä kyseistä kirjaa on ja kuinka moni niteistä ei lyhennä varausjonoa (eli on bestseller-hyllyyn tarkoitettu)
Kuinka nopeasti muut varaajat noutavat saapuneen varauksensa (heti tiedon saatuaan vai kenties vasta viimeisenä noutopäivänä)
Kuinka pian lainaaja palauttaa varatun niteen (ennen eräpäivää, eräpäivänä, myöhässä, ei lainkaan)
Kuinka moni varaaja on lukinnut varauksensa esim. lomamatkan ajaksi (lukittu varaus säilyy jonossa eikä varaus tartu siihen)
Näiden syiden takia on mahdotonta antaa tietoa siitä kuinka pian varauksesi...
Vaikkaa tiedonhakuun valjastettiin tämän kysymyksen kohdalla useampi kirjastonhoitaja ja haimme tietoa useammasta tietokannasta, etsimäsi tarina jäi valitettavasti tällä kertaa mysteeriksi. Lisätietona kerroit, että tarina on luettu joskus noin 45-50 vuotta sitten ja että kyseessä saattaisi olla esimerkiksi jokin kouluissa 70 -luvulla äidinkielen tunneilla käytössä ollut novellikokoelma. Erään kollegan muistin mukaan 1970-luvulla ilmestyneessä Kontakti-kirjasarjassa saattaisi olla muistelusi mukainen tarina.
Kontakti-sarja on Kauppiaitten Kustannuksen julkaisema kirjasarja, jossa julkaistiin nuorten kirjoittajien pienoisromaaneja (Lähde: Kirjasampo). Sarjaan kuuluu kymmeniä teoksia, jotka ovat ikänsä vuoksi...
En löytänyt nuottia Veikko Kotirannan Elokuun ilta -kappaleeseen, muita tuon nimisiä kylläkin Finnasta löytyi, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Löysin nuotteja, joissa on Veikko Kotirannan sävellyksiä, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Näistä viimeisessä ei ole useasta kappaleesta muita merkintöjä kuin valssi, jenkka tms., joten sitä ehkä kannattaisi tutkia, https://finna.fi/Record/vaski.3287634#details. Sitä on saatavilla Vaski-kirjastoissa.
Varsinais-Suomen kansanmusiikkiyhdistys saattaisi osata auttaa, http://www.vskamu.fi/index.shtml, sähköposti info(at)vskamu.fi.
Kaustisella on Kansanmusiikki-insituutti, jossa on...
Keski-Suomen Lottaperinneyhdistys on julkaissut koosteen alueen lotta- ja pikkulottamuistoista:
Matsinen, T. (toim.) (2014). Mukana lottatoiminnassa: Keski-Suomen lottaperinneyhdistyksen kokoamia lotta- ja pikkulottamuistoja. Keski-Suomen Lottaperinneyhdistys.
Muuta hyödyllistä:
Heiskanen, J., & Korhonen, R. (toim.) (2002). Keiteleen rannoilta kolmeen sotaan: Ääneseudun veteraanimatrikkeli 1939-1945. Ääneseudun veteraanimatrikkelitoimikunta.
Isosomppi, S. (toim.) (2004). Te ette turhaan taistelleet: Petäjäveden veteraaniteos. Petäjäveden veteraanimatrikkelitoimikunta.
Karivalo, T. (toim.) (1994). Veljet hoidettiin: Sotasairaala Keski-Suomessa. 30. Sota S kilta.
Lemmetty, E., & Arponen, O. (toim.) (2003). Sotataipaleemme...
Hei,
Tämä näyttää löytyvän Liisa Laukkarisen kokoelmasta Lapsen matka maailmaan, sen viimeisen osion (VI. Älä jätä perintöä, älä muuta kuin tarinat) kahdesta ensimmäisestä runosta (s. 153–154):
1. Lapsi ei ole unelma
--
Lapsen tulisi voida leijua lapsuus
ja laskeutua sitten omalle paikalleen
kuin muuttolintu,
joka palaa pitkältä matkalta, asettuu reviiriin
ja aloittaa elämäntehtävän
2. Lapsi ei ole ratkaisu
--
Lapsi on liian kaunis
vanhan rumuuden paikaksi.
Teos on lainattavissa Jyväskylän pääkirjaston varastosta. Varastokappaleista pitää tehdä varaus etukäteen, ja niitä noudetaan aamupäivisin. Lukusalikappale löytyy myöskin Jyväskylä-kokoelmasta pääkirjaston kolmannesta kerroksesta...
Joka kodin tähtikirjasto -sarjassa vuosina 1955 (3. p.) ja 1960 (4. p.) kolmena niteenä julkaistussa Monte Criston kreivissä on liitteenä kuvia elokuvasta Le comte de Monte-Cristo.
Yksi ehdokas hieroglyfejä ja Rosettan kiveä käsitteleväksi kirjaksi voisi olla C. W. Ceramin yli 500-sivuinen Muinaisaarteita etsimässä : arkeologian romaani (WSOY, 1951).
Kyseessä on lyhytikäiseksi jäänyt Pataljoona Niemeläinen, josta jatkosodan virallishistoriikissa kerrotaan seuraavaa:
"Suojeluskuntajärjestön lakkauttamisen jälkeen Kotijoukkojen komentajan alaiset muodostelmat, koulutuskeskukset ja sotakoulut siirtyivät Päämajan johtoon marraskuun 1944 loppuun mennessä. Koulutuskeskusjärjestelmä oli lähes kokonaan purettu ennen Päämajalle alistamista. VKoul.K 2:n tilalle oli 1.11. perustettu Päämajan käskystä Pataljoona N (Niemeläinen), johon kaikkien lakkautettavien koulutuskeskusten henkilökunta ja asevelvolliset oli siirrettävä. Tämäkin pataljoona lakkautettiin 30.11.1944 ja Kotijoukkojen komentajan alaiset jalkaväen ja tykistön aliupseerikoulut, Kaasusuojelukoulutuskeskus,...
Valitettavasti signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä löytyy helposti esim. taidehuutokaupoista.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/specialists
Kotimainen finna-hakupalvelu ei löydä teosta tällä nimellä. Ei myöskään Ruotsin kansalliskirjaston Kungliga biblioteketin kirjastotietokanta. Maj Sjöwall ja Per Wahlöö ovat kirjoittaneet jännitysromaanin Brandbilen som försvann. Se on suomennettu nimellä Kadonnut paloauto.
https://www.finna.fi/
http://libris.kb.se/
https://sv.wikipedia.org/wiki/Brandbilen_som_f%C3%B6rsvann_(roman)
Kansainväliseen vapaaehtoistyöhön osallistumisesta löytyy tietoa esim. Opetushallituksen Maailmalle.net-sivustolta. Vapaaehtoistyötä käsittelevältä sivulta löytyy linkkejä monien vapaaehtoistyötä koordinoivien järjestöjen sivuille: https://www.maailmalle.net/vaihdot/vapaaehtoistyo. Osa näistä on suunnattu nuorille, mutta myös aikuisille löytyy vaihtoehtoja.
Vapaaehtoistyötä kotimaassa voi etsiä esim. Vapaaehtoistyö-sivuston kautta: https://vapaaehtoistyo.fi/fi/
Monien järjestöjen omilta kotisivuilta löytyy tietoa vapaaehtoistoiminnasta. Tässä joitakin esimerkkejä:
Suomen Punainen risti: https://www.punainenristi.fi/vapaaehtoiseksi/
WWF Suomi: https://wwf.fi/vapaaehtoistyo/
Sininauhasäätiö: https://www.sininauhasaatio.fi/vapaaehtoistyo...
Yleisradion Fono-tietokannan ja Kansalliskirjaston Viola-tietokannan perusteella kappaletta ei olisi suomennettu. Fono-tietokannasta löytyy tiedot Ylen koko äänilevystöstä, joka on Suomen suurin musiikkiarkisto. Violassa taas ovat tiedot kaikista vuoden 1901 jälkeen julkaistuista kotimaisista äänitteistä ja kattavasti myös vuoden 1977 jälkeen julkaistuista nuoteista. Myöskään Musiikkiarkiston ja Suomen äänitearkiston Fenno-tietokannasta ei löytynyt kappaleesta käännösversioita. Näillä rajauksilla käännöstä ei siis löydy, mutta esimerkiksi vuotta 1977 vanhemmista nuoteista tietoa ei ole kattavasti saatavilla. Lähteet: fono.fi, kansalliskirjasto.finna.fi (suora linkki kansallisdiskografiaan), fenno.musiikkiarkisto.fi.
Kollegalta löytyi apu: Marja-Leena vastasi itse, että teksti löytyy Aktiivi 7 Äidinkieli ja kirjallisuus - oppikirjasta vuodelta vuodelta 2008.
Tietoa Tiaisesta ja hänen tuotannnostaan löytyy Kirjasammosta, mutta siellä ei tuota novellia ollut.
Kyseessä on Kaisa Ikolan nuortenkirja Hullu luokka eetterissä (1995, uusi painos 2022).
Voit tiedustella kirjaa omasta lähikirjastostasi tai varata sen verkkokirjastosta.
Promentor-palvelun kielikurssit kuuluvat Vaski-kirjastoissa maksuttomiin e-aineistoihin. Käyttöön vaaditaan Vaskin kirjastokortti ja kirjastossa tallennettu tunnusluku.
Palveluun kirjaudutaan sivun oikeasta yläreunasta kirjastokortin numerolla ja siihen liitetyllä tunnusluvulla.
Kurssi lainataan painamalla "Lainaa kurssi" -painiketta. Ensimmäisellä lainaus- tai varauskerralla täytyy hyväksyä käyttösäännöt. Kurssien laina-aika on 14 vuorokautta. Jos haluttu kurssi on jo lainassa, sen voi varata painamalla "Lisää itsesi jonoon" -painiketta. Palveluun kirjautuneena näet kurssin saatavuuden sekä päivämäärän, jolloin saat kurssin käyttöösi, mikäli teet siihen varauksen. Varauksen voi perua painamalla ”Poistu jonosta” -painiketta. Lainassa...
Tämä ruotsalainen aaprottisnapsi- ja likööriresepti löytyy ruotsalaiselta juomaharrastajien sivustolta (https://www.bryggforum.nu/viewtopic.php?t=5882).
Kannattaa muistaa että Åbrodd eli Aaprottimaruna (Artemisia abrotanum), on lievästi myrkyllinen koiruohon (Artemisia absinthium, malört) sukuinen yrtti, eikä sitä enää suositella käytettäväksi ruoan- ja juomien kanssa kuin aivan satunnaisesti. Tässä ohje vapaasti suomennettuna:
"Ota nippu tuoreita aaprotin oksia, mieluiten mahdollisimman nuoria versoja/latvoja. Poista varret ja laita sopivaan lasipurkkiin. Peitä kokonaan maustamattomalla alkoholilla ja anna hautua viikon ajan huoneenlämmössä. Siivilöi ja suodata, niin sinulla on nyt vihertävä juoma, jonka varastoinnin jälkeen voi...
Hei,
laki Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8.4.1983/361 ei käytä termiä "määräys" vaan laissa puhutaan "huoltajan tehtävistä", sekä "päätöksistä", Laki määrittelee sen näin:
Ennen kuin huoltaja tekee päätöksen lapsen henkilökohtaisessa asiassa, hänen tulee keskustella asiasta lapsen kanssa, jos se lapsen ikään ja kehitystasoon sekä asian laatuun nähden on mahdollista. Päätöstä tehdessään hänen on otettava huomioon lapsen mielipide ja toivomukset.
Huoltajan on kerrottava lapselle lasta koskevista päätöksistä ja muista lapsen elämään vaikuttavista asioista lapsen ikään ja kehitystasoon nähden sopivalla tavalla.
Lähde:
Finlex
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983 - Ajantasainen lainsäädäntö -...
