Valitettavasti Rantsun eli Rantavitikan yhteiskoulun historiikki odottaa vielä tekijäänsä.
Juhani Lassila väitöskirjassaan käsittelee lyhyesti myös Rantavitikan yhteiskoulun historiaa.
http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514264541.pdf
Emme valitettavasti ole onnistuneet löytämään tekijää tälle runolle. Kuolinilmoituksissa on yleistä lainata ja muunnella runoja aika vapaasti, tai sitten ovat omaisten itsensä kirjoittamia
Oletan, että tarkoitat Helmet-palvelun omissa tiedoissasi olevaa ohjetta. Varauksen "tila" voi olla joko Matkalla, Noudettava viimeistään (jolloin varaus odottaa noutoa) tai Varaus (silloin varaus on vielä varausjonossa eikä siis noudettavissa).
Helmet : ohjeita
Lahden kaupunginkirjaston runosuomennostietokannasta Linkki maailman runouteen löytyy yksi kokoelma, josta runo löytyy;
Kääntäjä:
Saaritsa, Pentti
Teoksessa:
Elämäni, kuolemani ja kohtaloni : kootut runot
Huomautuksia:
S. 51. Kokoelmasta Runoja (Dikter, 1916).
Kyseinen suomennostietokanta siirtyy Kirjasampoon maaliskuun jälkeen. Vanhan aineiston siirtymisen aikataulu on vielä avoin, uutta aineistoa sieltä jo löytyykin. Kirjasammosta kannattaa etsiä tietoa kirjoista ja runoista muutenkin. Etusivu | Kirjasampo
Tekstin julkaisemisesta konserttiohjelmassa kannattaa ottaa yhteyttä alan asiantuntijoihin. Oletan, että tapauksessasi on hankittava lupa käännöksen...
Vaikka oletkin löytänyt erilaisia nettisivuja, listaan silti vielä muutaman sivun:
Marja-Liisa Heino Kirjasammossa
Marja-Liisa Heinon kotisivu
Dekkarinetti
Näiltä sivuilta löydät tiedot hänen kaikista kirjoistaan, palkinnoista ja elämänkulusta. Sivut ovat varsin luotettavia.
Jos haluat kysyä hänen yhteystietojaan voit kysyä niitä kustantajalta:
Kustannus-Mäkelä
Puh. (09) 2257 995
Sähköpostit
makela@kustannusmakela.fi
Marja-Liisa Heinon kirjoista on julkaistu kirjallisuusarvosteluja eri lehdissä. Näitä vanhempia lehtiä voit kysyä kirjastostasi.
Kiltin tytön karski rikosromaani : Marja-Liisa Heinon esikoiskirja syntyi tutkimusten tuloksena / Helsingin Sanomat 2006-02-21 (Enkelimies)
Vankilakundin...
Useampi lehti julkaisi uutisen Maria Saijetsista joulukuussa 1959, ainakin Nurmeksen Sanomat, Hufvudstadsbladet ja Suomen Sosialidemokraatti. Varmasti moni muukin lehti julkaisi uutisen, mutta kaikkien tarkistaminen on hankalaa.
Inarilainen-lehti julkaisi jutun uudestaan (11.4.2018, s.14) lukijan vinkistä.
Kirjan Satu ja Poika / kuvat ja kertomus: Ulf Löfgren ; [suom. Jukka Kemppinen] Otava, 1984 kuvauksessa sanotaan:
Poika kulkee hyvillä mielin metsässä kunnes kohtaa joessa vihaisen Näkin, joka on tyytymätön ihmiseen, joka roskaa joet ja meret. Myös muut satuolennot ovat turhautuneita, koska ihmiset eivät tarvitse niitä enää. Ihmiset vaan kaatavat metsää ja rakentavat moottoriteitä ja suuria kaupunkeja. Ihmiset eivät usko enää edes tonttuihin. Poika tarttuu asiaan ja johdattaa metsän väen ja kaikki satuolennot kulkueessa ihmisten luo kertomaan, että maapallo on kaikkien yhteinen koti. - Kirjan alussa "Selityksiä lukijalle" on sanasto, jossa kerrotaan mikä mikin on, esim. "Aarnikotka on satuolento jolla on leijonan vartalo mutta...
Kiitos Kirjasta -palkintoa ei jaettu vuosina 1999 ja 2000 koska jatkoa ajatellen tarvittiin rahoituksen selvittämistä. Lehtiartikkeli: Raili Tammilehto: Kiitämmekö kirjasta? Kirjakauppalehti 6/2000, sivu 71.
Kysymyksessä kuvailtua kirjaa ei valitettavasti löytynyt – eikä Pekkaakaan – mutta 1.4.1932 ilmestyneessä Sirkka-lehdessä on tämäntapainen pelkästään p-alkuisia sanoja käyttävä pikku tarina, jossa pässi puskee pientä Pentti parkaa.
01.04.1932 Sirkka : nuorten toveri no 8 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Suomen kirjastoseuran mukaan kyseiset palkinnot on päivitetty Vuoden kirjastoammattilainen ja Kirjaston kehittäjä -palkinnoiksi, jotka jaetaan joka toinen vuosi Kirjastopäivien yhteydessä. Ensimmäiset uudistetut palkinnot jaettiin vuonna 2022 eli viime kesänä.
Kollegalta löytyi apu: Marja-Leena vastasi itse, että teksti löytyy Aktiivi 7 Äidinkieli ja kirjallisuus - oppikirjasta vuodelta vuodelta 2008.
Tietoa Tiaisesta ja hänen tuotannnostaan löytyy Kirjasammosta, mutta siellä ei tuota novellia ollut.
LinkedIn Help-sivulla on seuraavat englanninkieliset ohjeet tilin sulkemiseen Settings & Privacy -sivun kautta (suluissa oma käännökseni suomeksi):
Click the Me icon at top of your LinkedIn homepage. (Klikkaa profiili-kuvakettasi LinkedIn-kotisivulla)
Select Settings & Privacy from the dropdown. (Valitse alasvetovalikosta Settings & Privacy)
Under Account management section of the Account preferences section, click Change next to Close account. (Valitse Account preferences > Account management > Close account > Change)
Check the reason for closing your account and click Next. (Valitse syy tilisi sulkemiselle ja klikkaa Next)
Enter...
Risto Ahdin suomennos Emily Dickinsonin runosta Much Madness is divinest Sense (runo 620) on julkaistu teoksessa Maailman runosydän (s. 129)
Maailman runosydän Helmet-kirjastoissa
Ainakin seuraavat tekstit, joista osa on luettavissa verkon kautta, käsittelevät aihetta.
Fowler, Bridget. The obituary as collective memory. Routledge, 2007.
Fowler, Bridget. "Mapping the Obituary: Notes towards a Bourdieusian interpretation"
Johnson, Marilyn. The dead beat: lost souls, lucky stiffs and the perverse pleasures of obituaries. Harper Perennial, 2007.
Laine, Tytti. "Portrait of an artist as a dead man : a study of British obituaries as a genre". Helsingin yliopisto, 1999.
Marks, Alan & Piggee, Tommy. "Obituary analysis and describing a life lived: the impact of race, gender and economic status".
Phillips, Jason B. "The Changing Presentation of Death in the Obituary, 1899–1999".
Starck, Nigel....
Asiaa voisi tiedustella sekä Paasikivi-seurasta että Kirkkonummen kunnasta (Porkkala kuuluu nykyään Kirkkonummeen).
Yhteystiedot:
office@paasikivi-seura.fi
kirjaamo@kirkkonummi.fi
Hei,
Tarkoitat varmaan Ines Lappalaisen kirjaa Liian mukava mörkö, joka ilmestyi Lasten oma kirjastokerho -sarjassa (Sanoma, 1980). Kirja löytyy Helmet-kirjastoista Pasilan kirjavarastosta ja jos krijan haluaa omaksi, löytyy sitä nettidivareista.
Runo on Arvilyn (Arvid Lydecken) Yksinäisin, arin ihminen. Sen voi löytää esimerkiksi Arvily-valikoimasta Kotoa ja kaukaa : valikoima runosatuja lapsille.
