Peter Lindholmin ohjaamaa Suo - ennen oli paremmin keskusteluohjelmaa esitettiin Ylellä kesällä 2006. Sarjaa tehtiin yhden kauden verran ja siinä oli kaiken kaikkiaan 10 jaksoa. Jaksojen kuvaukset löytyvät Ylen vintti-arkistosta osoitteesta: http://vintti.yle.fi/yle.fi/suo/
Myös IMDb (Internet Movie Database) listaa sarjan jaksot ja keskustelijat .
Valitettavasti sarjaa ei löytynyt ainakaan Yle Areenasta tai Ylen Elävästä arkistosta, joten sitä ei taida tällä hetkellä pystyä katsomaan mistään. Ylelle voi kuitenkin esittää ohjelmatoiveita Ylen asiakaspalvelun kautta.
Arvo Turtiaisen suomennos alkaa sanoin "Iäti keinuvasta kehdosta", ja se on julkaistu teoksessa Whitman, Walt: Ruohoa : runoja. Helsinki: Tammi. 1965. S. 141-148.
(Lahden kaupunginkirjasto: Linkki maailman runouteen runotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI)
Katso teoksen saatavuustiedot esimerkiksi Finnasta: finna.fi.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=whitman+ruohoa+turtiainen&type=…
Kirjasarjojen nimiä olisi hyvä tiedustella esim. sähköpostitse Piteå Museumista, osoite on http://www.piteamuseum.nu/index.htm. Roland Selin on Föreningen Piteå Museumin puheenjohtaja.
Kokoelmassamme on lavastusta käsitteleviä kirjoja, mutta ne liittyvät enimmäkseen teatteriin. Teoksessa Harha on totta: näkökulmia suomalaiseen lavastustaiteeseen ja pukusuunnitteluun 1900-luvun alusta nykypäivään pitäisi olla jotakin myös elokuvalavastuksesta, mutta kirja on lainassa, joten emme voi tarkistaa asiaa. Lavastuksesta ja kuvauspaikoista on jonkin verran kirjoissa, joissa kerrotaan elokuva-alan ammattilaisista (esim. Hytönen: Kamera käy!: elokuvaaja Kari Sohlberg) tai tietyn elokuvan teosta (esim. Lupaus). Sidney Lumetin teoksessa Elokuvan tekemisestä on luku, joka käsittelee lavastusta ja puvustusta. Kuvausympäristöstä on esim. Kari Pirilän kirjassa Elävä kuva - elävä ääni.
Jos tulet käymään kirjastossa, voimme etsiä sinulle...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on sivulla http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx myös arkisto, josta voi hakea vastauksia jo aiemmin esitettyihin kysymyksiin. Sieltä löytyy tietoa myös Merja ja Marvi Jalosta, kun kirjoittaa nimen hakukenttään muodossa Jalo, Merja; Jalo, Marvi.
Yleisesti ottaen esimerkiksi Makupalat-sivustolta http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=f2302129-2aa7-4029-8508… saa linkkejä kirjallisuusaiheisiin internetsivuihin. Myös tavallisella Google-haulla saa usein kelvollisia hakutuloksia puhumattakaan siitä, että kirjastossa paikan päällä on käytettävissä kirjallisuuden hakuteoksia.
Annie Dalton on syntynyt Dorsetissa Englannissa vuonna 1948. Seuraavilta sivuilta löydät tietoa, vaikka ei ehkä aivan noin yksityiskohtaista. Tietoa kirjailijasta löytyy mm. kustantaja Harper Collinsin internetsivulta https://www.harpercollins.com/author/cr-123997/annie-dalton/ ja Kirjasampo.fi:ssä teoksista
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub530186a-8eed-4fed-be3c-a…
Porvoon taloustoimistosta lähettivät minun sähköpostiini suoraan tilastot pdf-muodossa, jotka välitin suoraan asiakkaan omaan sähköpostiin.
Tilastot ovat myös paperimuodossa haettavissa Porvoon pääkirjastosta asiakkaan nimellä, jos lähetys ei onnistunut.
Tilastotietoa tiettyjen teosten myynnistä keräävät Suomen Kustannusyhdistys ja Kirjakauppaliitto. Kumpikaan tilastojen kokoajista ei esitä dataansa niin, että samaan tilastoon olisi yhdistetty pokkareita ja sekä kotimaista että käännettyä kaunokirjallisuutta. Tilastojen kerääjille on hyödyllisempää saada selville esimerkiksi pokkareiden ja sähkökirjojen myydyimmät teokset kuin tietyn teoksen kokonaismyyntimäärä, eikä tällaista kokoavaa tilastoa tiettyjen teosten kokonaismyyntimääristä ole Suomen Kustannusyhdistyksen mukaan saatavilla.
Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee -tilasto ei pidä lainkaan sisällään kirjojen myyntimääriä, mutta tilastosta voi seurata kirjan kuukausittaista sijoittumista myydyimmän kymmenikön joukossa. Suomen...
Itä-Karjalan Joulu on ilmestynyt vuosina 1935,1936, 1939 ja 1940.
Nämä lehdet ovat digitoituja ja käytettävissä vapaakappalekirjastoissa.
Tiedot Fennica-tietokannasta.
Vaikuttaisi, että olet uutissyötenäkymässä. Oikeaan paikkaan pääsee Helmet-sivun linkistä https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Esimerkkeja_PressReaderin_aikakauslehdis(190026) . Kirjaudu kirjastokortinnumerolla, ilman välejä.
Ainakaan vastaajan mieleen ei muistu tällaista uutisointia. Sakko on rahallinen rangaistus rikoksesta ja siksikin kaiketi mediaa kiinnostavampi aihe. Joukkoliikenteen tarkastusmaksu sen sijaan on ns. hallinto-oikeudellinen kurinpitomaksu.
Laki edustajanpalkkiosta takaa kansanedustajille Helsingin seudun joukkoliikenteessä matkakorttiedun, joka mahdollistaa ilmaisen matkustamisen HSL:n liikennevälineissä. Tosin Iltalehden uutisoinnin mukaan vain osa kansanedustajista käyttää tämän hyödyn täysimääräisesti hyväkseen. Kansanedustajat turvautuvat useinkin taksikyyteihin ja näistä matkoista lehdistössä kirjoitellaan silloin tällöin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarkastusmaksu
Laki edustajanpalkkiosta
https://www.iltalehti.fi/...
Voit ottaa yhteyttä kirjailijaan Atena-kustantamon kautta. Kustantamon sähköpostiosoite on atena@atena.fi
Mikäli sinulla on Facebook-tili, voit lähettää viestin sen kautta. Kirjailijan virallinen sivu siellä on https://www.facebook.com/kirjailijapij/
Kuninkaallisen kirjaston lehtihakusivulla annetaan tieto, että rajoitettuja lehtiä voi lukea vain tietyissä ruotsalaissa kirjastoissa.
https://feedback.blogg.kb.se/forums/topic/atkomst-till-upphovsrattsskyd…
Kannattaa ehkä silti kysyä asiaa Pohjoismaisen kulttuuripisteen kirjastosta Helsingin Kaisaniemestä.
Tuoreen valkosipulin saatavuus vaihtelee talvisin. Sitä saattaa olla saatavissa kauppahalleista tai suurimpien tavaratalojen elintarvikeosastoila.
Parhaiten niitä on silloinkin tarjolla kevättalvella, ja ne tulevat Välimeren maista.
Riippuu vähän työtehtävästä, jonne ollaan hakemassa. Vakinaista virkaa haettaessa on oltava tutkinto käytynä (virkailijalle kirjasto- ja tietopalvelun merkonomi ja hoitajalle kirjasto- ja tietopalvelun tradenomi tai kirjasto- ja informaatiotieteet). Jos kyse on kesätyöstä tai työllistetyn sijaisuudesta, pätevyyttä ei välttämättä tarvita, mutta se voi olla suositeltavaa. Aiheesta on tällä palstalla kysytty aikaisemminkin ja vastattukin jo laajemmin.
https://www.kirjastot.fi/kysy/asiasanat/k/kirjastoala?language_content_…;
Itse kävin kirjastovirkailijan koulutuksen Keravan Keudassa ja kirjastohoitajan opinnot Turun AMK:ssa. Sieltä kannattaa katsoa, onko opintopolkuja tarjolla.
Meri
En löytänyt kokonaista suomennettua Tanskan lakikirjaa. Joitakin lakiosia oli suomennettu jotain tiettyä tarkoitusta (esimerkiksi jokin seminaari) varten.
Eri maiden lakikirjojen suomentaminen ja hankkiminen kirjakaupan tai kirjaston kokoelmiin voisi tuntua melkoisen turhalta, sillä lainsäädäntö uudistuu koko ajan kansanedustuslaitoksen toimesta.
Itse haen eri maiden lainsäädännöstä tietoa verkon kautta. Tämä edellyttää kyllä kielitaitoa.
https://www.ft.dk/
Haet osoitteessa helmet.fi hakusanalla fillari. Valitset vaikkapa Espoon lehdet Fillari: Espoo. Saat näkyviin ruudun, jossa kerrotaan mihin kirjastoihin Fillari tulee. Skrollaat tekstiä alaspäin ja näytössä näkyy kirjastoittain olemassa olevat numerot. Juuri nyt 2/2020 ei ole hyllyssä Soukassa, mutta kuitenkin Tapiolassa tai Nöykkiössä.
Voit varata haluamasi numeron klikkaamalla "varaa". Syötät kirjastokorttisi numeron ja pin-koodin. Nyt saat näytön, jossa on lehdet lueteltu numero numerolta ja voit varata haluamasi. Jos missään ei ole haluamaasi numeroa hyllyssä, voit tietysti katsoa myös Helsingin tai Vantaan lehdet. Tärkeää on siis, että kohdennat varauksen tiettyyn numeroon.
