"Mies ja haitari" nimistä kappaletta ei löydy lainkaan Suomen Kansallisdiskografiasta (Violasta). Ei äänitteenä eikä nuottina. Olisiko kappaleella jokin toinen nimi? Tiedätkö, kuka sitä on esittänyt?
Etsimäsi kirja vosi olla tämä:Helsingin henget - opas aaveiden pääkaupunkiinVanessa Kairulahti ja Karolina Kouvola ovat kirjoittaneet pääkaupungin aavemaisista kohteista ja synkistä tarinoista. Tositapahtumiin perustuviin kummitustarinoihin voi eläytyä vaikkapa kävelyretkellä, kirjan mukana on kartta. Ensimmäinen painos kirjasta on vuodelta 2018.ISBN 9789522229557Muita Helsinkiin sijoittuvia kummitus- ja aavekirjoja ovat esimerkiksi:Aavetaloja (mukana Helsingin lisäksi muitakin kaupunkeja)Aaltonen, SamiISBN 9525180476Viaporin näkymättömät : tyhjä kansa keskellämmeKirjoittaja ja kuvittaja Ida LindströmISBN 9789529404124
Peruskoulujärjestelmään siirtymistä alettiin toteuttaa asteittain vuodesta 1972 alkaen siten, että viimeiset koulut liittyivät mukaan vuonna 1977. Wikipedian mukaan Uudenkaarlepyyn maalaiskunta liittyi peruskoulujärjestelmään vuonna 1973 ja Maalahti vuonna 1975. Uudenkaarlepyyn maalaiskunta lakkautettiin 1.1.1975, jolloin Munsala ja Jepua liittyivät kaupunkiin.Munsalan ja Jepuan osalta löytyy jonkin verran kouluhistoriatietoa esimerkiksi tästä ruotsinkielisestä tekstistä: https://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/birck/iii/denyasko.htm Suoranaisesti peruskoulujärjestelmään liittyviä tietoja ei Munsalasta ja Jepuasta kuitenkaan löydy. Olisikohan jollakin meidän lukijoistamme tähän liittyvää tietoa?Lähde: Peruskoulu Suomessa...
Runo saattaa hyvin olla Franciskus Assisilaisen, mutta se saattaisi myös muistuttaa Korinttolaiskirjeen 13 luvun 11 jaetta "11Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies, olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen." Linkki nettiraamattuun.Linkki Helmet hakutulos. Hakusanana tekijä Fransiscus Assisilainen.
Yliopisto-lehteen kirjoittamassaan arvostelussa Arendtin kirjasta Eichmann Jerusalemissa Herman Raivio käyttää ilmausta "kirjoituspöytämurhaaja, byrokraattinen surmaaja" ilmeisenä viittauksena kirjailijaan liitettyyn termiin Schreibtischtäter. Alun perin vuonna 1963 julkaistussa teoksessa sitä ei kuitenkaan esiinny lainkaan. Dan Grettonin kirja I you we them : journeys beyond evil, joka tekee selkoa termin taustasta, mainitsee Arendtin käyttäneen sitä ensimmäisen kerran vasta vuonna 1966 Bert Naumannin Auschwitz-oikeudenkäyntejä käsittelevään kirjaan laatimassaan esipuheessa. Tässä se esiintyy Grettonin mukaan jo vakiintuneena ilmauksena, jonka merkitystä ei erikseen tarvitse selittää. Termin alullepanijaksi Gretton kuitenkin Arendtin...
Pankkikohtaisia ja pankkiryhmien tasetietoja löytyy Tilastokeskuksen sarjoista Pankit ja Pankit pankkikohtaisesti vuosijulkaisuista. Vuosien 1991-1994 tilastot on digitoitu Tilastokeskuksen julkaisuarkistoon https://otos.stat.fi/home. Tilastot löytyvät hakemalla esim. ”pankit 1991” tai ”pankit 1991 pankkikohtaisesti”.Suomen Pankin kirjastosta löytyy painettuina SYP:n, KOP:n ja Suomen Yhdyspankin (Unitas) vuosikertomukset vuosilta 1991-1994. Lisäksi löytyy Säästöpankkiliiton vuosikertomukset samoilta vuosilta ja hajakappaleita Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin (SKOP) ja Suomen Säästöpankin (SSP) vuosi-/toimintakertomuksista. Vuosikertomuksista löytyvät sekä pankin/emoyhtiön tasetiedot että konsernitaseet. Pankkiryhmien tasolla tietoja ei...
Lahden kaupunginosien nimistön alkuperä on selitetty kattavasti seuraavassa teoksessa:Laapotti, Marjukka: Lahden paikannimistö, Lahden kaupunki 1994. 951-849-391-X
Tein ensin tarkennetun Helmet-haun rajaamatta. Hakusanoina kevät ja runot. Rajasin vielä hakutuloksen kirjoihin, suomen kielisiin, päägenre kaunokirjallisuus ja genre runot. En rajannut osastoa tarkemmin. Linkki hakutulokseen. Mukaan mahtui 133 kirjaa vanhoista uusiin. Kun hakua järjestää (uusin ensin) saa melko kivan katsauksen myös keväisiin tarinoihin. Linkki hakutulokseen. Halutessaan voi rajata lasten aineiston pois.Myös netistä löytyy kevätrunoja esim. Linkit Runotalo.fi, Lukijan runot eli eri lehtien palstoilta sekä värssyjä Wordpress.com
Valitettavasti minulla ei ollut mahdollisuutta saada käsiini suomennettua kirjaa, siitä on varausjono. Kirjan nimi on suomeksi Tätä on kristinusko. Jos mahdollista, voit varata kirjan itse Helmet-kirjastosta ja tutkia suomennosta, jonka on tehnyt Marja Liljeqvist.Lähde:Helmet.fi. https://helmet.finna.fi/
En selaamalla löytänyt syntymäpäiväkohtaa kirjasta, mutta viimeisillä sivuilla Juliennesta puhutaan 7 vuotta vanhana tyttönä, joten sen perusteella oletan, että hän on seitsemän silloin täyttänyt.
CD-levyjen mainostettiin alussa olevan tuhoutumattomia, mikä osoittautui nopeasti liioitteluksi. Yhtä lailla liioitellulta kuulostaa väite niiden herkkyydestä.CD-levyissä tieto on tallennettu polykarbonaatista valetun ohuen datakerroksen pinnalle nystyröinä. Datakerroksen päällä on valoa heijastava alumiinikerros, joka on päällystetty ohuella lakkakerroksella. Lakka suojaa alumiinia hapettumiselta, kosteudelta tai lialta. Jos lakkapinta vaurioituu fyysisesti, irtoaa huonon liimauksen takia tai on jäänyt tehtaalla huokoiseksi, alumiinikerrokseen voi päästä aineita, jotka vaurioittavat sitä. Tästä aiheutuvat hapettuminen, syöpymät, naarmut tai muut heijastusmuutokset voivat estää datan lukemisen ja tehdä levystä kuuntelukelvottoman. Tätä...
Sota-ajan päivärahoista ja kuukausipalkoista on kirjoittanut Marko Palokangas Kylkirauta-lehden 3/2018 Perinnetietoutta -palstalla . Miehistö oli talviosodan alussa alussa päivärahan varassa, mutta helmikuussa 1940 annetulla asetuksella he saivat kuukausipalkan. Mahdolliset työkyvyttömät vanhemmat ja sisarukset huomioitiin ylimääräisellä huoltorahalla. Kuukausipalkka riippui sotilasarvosta, perheenjäsenten lukumäärästä ja alueellisesta luokituksesta, ja se saattoi sii siis vaihdella paljonkin. Palokankaan artikkelin taulukosta käy ilmi, että sota-ajan peruskuukausipalkka kesäkuusta 1941 alkaen oli sotamiehelle 600 markkaa. Toisesta perheenjäsenestä sai tuolloin 200 markkaa, ja kustakin seuraavasta 150 markkaa lisäpalkkaa.Lähde ja...
Hei,Vanhojen ompelukoneiden hinta muodostuu tarjonnan ja kysynnän myötä. Huuto.net -sivustolla on tällä hetkellä tarjolla poljettavia ompelukoneita hintapyynnöillä 35 eurosta 300 euroon. Tori.fi hintapyynnöt ovat pääosin 50 euron molemmin puolin ja muutamia liikkuu 100–200 eurossa. Siitä, että joku myyjä pyytää tavarasta jonkin hinnan, ei voi vielä tehdä johtopäätöstä, että se todella on pyydetyn hinnan arvoinen. Arvo syntyy vasta, kun joku haluaa tavaran ostaa ja maksaa siitä myyjän pyytämän hinnan. Lopulliseen vaihtoarvoon vaikuttavat enemmän myytävän esineen kunto, harvinaisuus ja yleinen haluttavuus. Jos myyjä tarjoaa tuotetta huutokaupassa, huutojen lopputulos yhdessä kaupassa ei tarkoita, että sama hinta saadaan.Käytännössä ainoa...
Kaartisten sukuseuran verkkosivulla kerrotaan seuraavaa:Kaartisten nimi on kirjattu 1500-luvulla Kardin Savon vanhimmissa asiakirjoissa 1540-luvulta, myöhemmin sekä Kardin, Kaardin että Gardin. 1700-luvulla nimen muotona oli myös Cardi. 1800-luvulla nimi sai muodon Kaardinen ja 1900-luvun vaihteeseen tultaessa Kaartinen.Muinaisessa germaanisessa henkilönnimistössä on Gard- ~ Gart-alkuisia yhdysnimiä, joista on mainittu lyhentymämuotoina mm. Gardt, Garde , Garth , Garthe , friisiläiset Gard ja Gart sekä muinaistanskalainen Garth . Suomen Kaartinen on mahdollista yhdistää näihin. Näiden kielten perusteella nimi viittaa suomen kaarti-sanaan.kaarti (asiak. 1700 gardi, Lönnr 1874 gardi, karti, kaarti), murt. kaartti ’eräs sotaväen (valio)...
Rivit ovat Jean Sibeliuksen Ateenalaisten laulun toisen säkeistön alusta. Laulu on sävelletty Viktor Rydbergin runoon, jonka suomensi Yrjö Veijola.Voit lukea koko laulun sanat esimerkiksi täältä:https://fi.wikisource.org/wiki/Ateenalaisten_laulu_(1933)
"Nykyisin venäläisestä käytetty ilmaus ryssä koetaan hyvin tunneperäiseksi ja loukkaavaksi, mutta 1950-luvulla ilmestynyt Nykysuomen sanakirja pitää sanaa vain kansanomaisena ja puhekielisenä", kirjoittaa Tiina Aalto Hiidenkivi-lehden numerossa 1/2002. Satu Tervosen kansallisuutta tai muuta ihmisen taustaa ilmaisevien nimitysten sävyjä ja sivumerkityksiä käsittelevä tutkimus nostaakin 'ryssän' yhdessä 'mannen' kanssa kaikkein loukkaavimmaksi koetuksi etnonyymiksi.Toisaalta, niin kuin sotamies Honkajoen "puskaryssän" korjaaminen "pensasneuvostoliittolaiseksi" sotatoimien päätyttyä Tuntemattomassa sotilaassa osoittaa, Nykysuomen sanakirjan 'ryssälle' osoittamat määreet kansanomaisuus ja puhekielisyys eivät sulje pois samanaikaista...
Hei
Tarkoititkohan Trojepolski, Gavril: Bim mustakorvaa?
Sitä löytyy suomennoksena. Saatavuustiedot alueeltasi löydät osoitteesta https://joki.finna.fi/
Jos linkki ei avaudu, kopioi se osoitekenttään.
