Ramapithecusta pidettiin 1960-70 luvulla nykyihmisen esi-isänä, mutta myöhemmin teoria kumottiin. Ramapithecuksesta saatetaan siis kertoa ihmisen evoluutiota käsittelevissä teoksissa. Viimeisten 20 vuoden aikana julkaistuja ihmisen evoluutiosta kertovia suomenkielisiä kirjoja ovat esimerkiksi:
Daniel E. Lieberman: Ihmiskehon lyhyt historia (2021)
Juha Valste: Ihmislajin synty (2012)
Marvin L. Lubenow: Myytti apinaihmisistä (2005)
Juha Valste: Apinasta ihmiseksi (2004)
Lähde (Ramapithecus): https://www.britannica.com/topic/Ramapithecus
Raskausajan epilepsiaa käsitellään seuraavissa artikkeleissa. Näistä löytyy tietoa myös epilepsian vaikutuksesta sikiöön.8 kysymystä ja vastausta: Raskaus, synnytys ja synnytyspelot (Epilepsialiitto)Epilepsia ja muut neurologiset sairaudet raskausaikana (Terveyskirjasto)Nainen ja epilepsia (Käypä hoito)
Wikipedia sisältää luottelon Voznesenskin runojen suomennoksista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Andrei_Voznesenskin_runojen_suomennoksistaListan mukaan "Syksy Siguldassa" löytyy Markku Lahtelan suomentamana antologiasta "Idän ja lännen runot : valikoima Neuvostoliiton ja Amerikan uutta runoa".
Voit aloittaa lähdekirjallisuuden ja artikkelien etsinnän finna.fi -hakupalvelun kautta.Vesiputousmalli -hakusanalla löytyy paljon viitteitä. Osa on verkossa vapaasti saatavilla.Opinnäytetyön ohjaaja tai oman oppilaitoksen kirjasto osaa varmasti auttaa sopivan lähdemateriaalin valitsemisessa.
Olisikohan kyseessä ehkä numeron 2/2003 Nuo ihanat puserot pitsihelmoineen. Tässä on esitelty useita yksivärisiä puseromalleja, joista yhdessä on salmiakkipitsikuvio sekä helmassa että hihansuissa.
Ensimmäisenä tulee mieleen Emily Brontën sisarten Charlotte ja Anne Brontën teokset sekä Margaret Mitchellin Tuulen viemää. Alexandre Dumas mainitaan myös usein romantiikan edustajana, kun klassikoista puhutaan. Kategoriaan voisi sopia myös Mazo De La Rochen kartanosarja Jalna, joka on ilmestynyt alunperin 1950-luvulla. Kotimaisista esimerkkeinä Johannes Linnankosken Laulu tulipunaisesta kukasta ja Hilja Valtosen tuotanto, joka edustaa romanttista viihdekirjallisuutta.Kirjasampo.fi-sivustolta voi tutkia genrelistoja, joilta löytyy lisää vinkkejä.
Helmetistä löytyy Viron taiteen historia, jota kannattaisi selailla.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1290613?sid=4774192784Hakusanoilla Viro ja kuvataiteilijat löytyy jonkin verran vironkielistä ja englanninkielistä kirjallisuutta virolaisista/balttilaisista taiteilijoista.Apua tunnistamiseen voisi kysyä myös Tuglas-seurasta, joka on on Suomen vanhin ja suurin Viro-seura.https://www.tuglas.fi/
Verkosta löytyy erilaisia sivustoja, joista voi katsoa vanhojen Singer-koneiden valmistustietoja. Sivustot eivät ole virallisia Singer-yhtiön sivustoja, mutta kaikki sivustot ilmoittavat saman valmistusvuoden/-paikan. Seuraavien sivujen mukaan kone sarjanumerolla G783088 on valmistettu 1910 Elizabethportin tehtaalla Yhdysvaltojen New Jerseyssa. https://serial-number-decoder.com/singer-sewing-machines/singer-sewing-machines.htmhttps://www.singermachines.co.uk/faq/date-a-old-sewing-machine-from-serial-number-letter.html https://sewalot.com/dating_singer_sewing_machine_by_serial_number.htmSinger-ompelukoneiden historiasta ei löydy painettua lähdekirjallisuutta (ainakaan Suomesta).
Mahdollisia teoksia ovat mm. seuraavat:Hietala, Kari: Työttömyyden kustannuksetKettunen, Juha: Työllistyminen, työvoiman liikkuvuus ja työttömän taloudellinen asema = (Re-employment, labour mobility and welfare of unemployed persons)Kolehmainen, Sirpa: Naisten työmarkkinat ja työttömyys : segregaatio ja naisten työttömyys SuomessaLilja, Reija: Näkökulmia työttömyyden kohtaantoon SuomessaMartikainen, Pekka: Työttömyys ja kuolleisuusPääkkönen, Hannu: Työttömyyden keston yksilölliset erot Suomessa 1980-luvun lopullaSääski, Niilo: Työttömien seuranta 1989-1991Työministeriö: Vuoden 1989 työllisyyskertomus; Vuoden 1990 työllisyyskertomus
Tässä muutama ehdotus kirjoista, jotka käsittelevät paimentolaiskulttuureja tai alkuperäiskansoja:Nura Farah: Aurinkotyttö https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Ulla-Lena Lundberg: Sade https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8970Petter Sairanen: Naali kulki tundran halki https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_14956Jane Johnson: Saharan tytär https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…J. M. G. Le Clézio: Autiomaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6347Shelley Read: Minne virta kuljettaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Päivi Alasalmi: Joenjoen laulu https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%...
Taideyliopistojen Töölön kampuskirjastolla Musiikkitalossa näyttäisi olevan pianopartituuri Syllogi apo 18 tragoudia = 18 selected songs : for voice and piano (or Orchestra) : volume II: 10-18 (2012), joka sisältää siis Mikis Theodorakisin lauluja eri runoilijoiden teksteihin. Nuottijulkaisussa on myö etsimäsi laulun To tréno févgi stis októ.Syllogi apo 18 tragoudia = 18 selected songs : for voice and piano (or Orchestra) : volume II: 10-18 | Taideyliopisto | Finna.fiVoit tilata nuotin kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Vastaussten määrä viime vuosina 1.1.-19.11.:2024 57692023 62322022 56592021 58452020 5150Vastausten määrässä on ollut tämän vuoden aikana jonkun verran laskua. On vaikea sanoa, johtuuko se tekoälysovelluksesta vai muista tekijöistä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on rajallinen vastaajakunta ja olemme rajoittaneet selvemmin toimintaamme nimenomaan palvelulupauksemme mukaiseksi, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta. Tämä on rajoittanut jonkin verran keskustelutyyppisiä yhteydenottoja. Vastausten määrässä näkyy nousuja ja laskuja 2020-luvulla muinakin vuosina, ennen tekoälysovellusten avautumista yleiseen käyttöön.Tekoälyn vaikutus saattaa alkaa näkyä tulevaisuudessa enemmän. Seuraamme tihannetta.Kysy...
Tietokirjallisuuden puolelta käypiä johdatuksia aiheeseen voisivat olla esimerkiksi Sirkka-Liisa Rannan toimittama Sydän Karjalassa : arjen ja perheen historiaa (Tammi, 2017), Roope Hollménin Juuret Karjalassa (Facto, 2008) ja Karjalan monet kasvot (Valitut palat, 2000). Akateemisempaa otetta kaipaavalle voisi suositella Heikki Kirkisen, Pekka Nevalaisen ja Hannes Sihvon Karjalan kansan historiaa (WSOY, 1994). Jos oikein perinpohjainen johdatus houkuttelee, kannattaa huomioida myös 1980-luvun alussa julkaistu 5-osainen kirjasarja Karjala. Mitä suositeltavinta luettavaa on myös Hellä Neuvonen-Seppäsen Evakkojen perilliset : keitä me olemme, minne me kuulumme (Vastapaino, 2023).Erilaisia muistelmateoksia ja pitäjäkuvauksia Karjalasta on...
Kyselimme tästä Karkkilan Puskaradio -Facebook-ryhmässä ja siellä pari kommentoijaa kertoi, että tällaista radiotoimintaa on mahdollisesti tulossa ja viritteillä.Kannattaa siis pysyä kuulolla. https://www.facebook.com/groups/452718004818697/
Helmet.finnan tarkennetulla haulla löytyy 5 kirjaa aiheesta. (Hakusanat Työ ja rauhanturvaajat, rajaus kirjat, suomenkieliset, genre tietokirjat. Linkki hakutulokseen. Uusin niistä on Ilmari Käihkön Sotilaan päiväkirja : kuinka rauhanturvaaminen muuttui kriisinhallinnaksi (2024)Jos hakee pelkästään sanalla rauhanturvaajat (samoilla rajauksilla) löytyy 48 kirjaa. Linkki hakutulokseen. Niistä hakukoneen mielestä aiheeltaan sopivin on Esko Heikkisen Rauhanturvaajat : YK-miehet kertovat : sydämenlyöntejä tasavallan rauhanturvahistorian viideltä vuosikymmeneltä (2006)
Sellaisilla suurta määrää tarkoittavilla ilmauksilla kuin satoja, tuhansia, kymmeniä tuhansia jne. tuskin on aivan täsmällistä määritelmää – lukuarvoista puhumattakaan. Niillä ilmaistaan eräänlaista epämääräistä paljoutta, jossa tarkkuus ei ole olennaista. Intuitiivisesti voisi ajatella, että jotta voidaan perustellusti puhua esimerkiksi "sadoista" ihmisistä, määrän täytyisi olla enemmän kuin sata tai pari sataa, mutta kuitenkin siinä määrin alle tuhat, että ylöspäin tuhanteen pyöristäminen tuntuisi asian tarpeettomalta paisuttelulta. Lähes tuhatpäisistä ja sitä suuremmista ihmisjoukoista mitä luultavimmin puhuttaisiin jo tuhat-pohjaisiin ilmauksiin turvautuen – tuhatkunta, toista tuhatta, tuhansia... Toisaalta, paljouden runsauden ja edes...
Yliopisto-lehteen kirjoittamassaan arvostelussa Arendtin kirjasta Eichmann Jerusalemissa Herman Raivio käyttää ilmausta "kirjoituspöytämurhaaja, byrokraattinen surmaaja" ilmeisenä viittauksena kirjailijaan liitettyyn termiin Schreibtischtäter. Alun perin vuonna 1963 julkaistussa teoksessa sitä ei kuitenkaan esiinny lainkaan. Dan Grettonin kirja I you we them : journeys beyond evil, joka tekee selkoa termin taustasta, mainitsee Arendtin käyttäneen sitä ensimmäisen kerran vasta vuonna 1966 Bert Naumannin Auschwitz-oikeudenkäyntejä käsittelevään kirjaan laatimassaan esipuheessa. Tässä se esiintyy Grettonin mukaan jo vakiintuneena ilmauksena, jonka merkitystä ei erikseen tarvitse selittää. Termin alullepanijaksi Gretton kuitenkin Arendtin...
