Pikku-Huopalahden kirjasto on tosiaan auki seuraavan kerran 25.2. klo 12 alkaen. Sitä ennen odottamassa olevia varauksia ei myöskään käsitellä.
Varausten nouto-aika on Pikku-Huopalahden kirjastossa yleensäkin pitempi kuin muissa, eli kaksi viikkoa.
Kannattanee soittaa kirjastoon heti 25.2. klo 12 jälkeen.
Hei
Linda Olssonin kirjat voi hyvin lukea missä järjestyksessä tahansa. Ne eivät ole jatkumoa toisilleen. Listauksen hänen kirjoistaan saat esi merkiksi Google-haulla Linda Olssonin kirjat.
Lapsuuden traumat ovat varsin monen psykologisen romaanin teemana, mutta niihin liittyvää omaeläkerrallista ainesta on enemmän tai vähemmän esim. seuraavien kirjailijoiden teoksissa:
Kreetta Onkelin Ilonen talo
Susanna Alakosken Sikalat
Antti Röngän Jalat ilmassa
Tuomas Kyrön Kirjoituskonevaras
Samuli Laihon Lasiseinä
Peter Franzénin Tumman veden päällä ja Samoilla silmillä
Taija Tuomisen Tiikerihai ja Kuningaskobra
Riina Mattilan Eloonjäämisoppi
Tuosta halukkuudesta antaa opinnäytetyötäsi varten haastattelu sinun on kysyttävä kirjailijoilta itseltään. Uskoisin, että haastattelupyynnön voisi esittää tietylle kirjailijalle vaikkapa hänen kustantajansa välityksellä.
Tätä kohtausta emme muistaneet emmekä löytäneet. Suunnilleen tuohon aikaan televisiossa esitettiin sarja Raid, joka oli varsin suosittu. Venny-sarjassa taas oli kyse taiteesta, mutta ehkä tuollainen lause ei oikein olisi istunut siihen.
Ehkä joku lukijamme tunnistaa sen?
Tämä kysymys osoittautui varsin vaikeaksi. En löytänyt tuoreita suomalaisia lastenlauluja käännettyinä englanniksi kirjastojen kokoelmista. Etsin Finnasta ja Helmetistä. Violasta eli kansallisdiskografiasta hain lastenlauluja, joiden alkukieli on suomi ja jotka on julkaistu englanniksi, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…. Helmetistä ainoa englannin kielinen lastenlauluäänite oli 1990-luvun lopulta oleva kasetti Songs of adventure, Othman-Sundell, Margareta, säveltäjä. Espoo : Fg Music, p1998.
Voisikohan Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitokselta, https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat… tai Suomen...
Catholic Hierarcy -sivustossa Mendesin kerrotaan olleen syntynyt Portugalissa, mutta toimineen piispana Macaossa, Kiinassa sekä Marianassa, Brasiliassa. Macaon hiippakunnan, Diocese de Macau, sivulla on myös tietoja piispoista. Siellä kerrotaan Mendesistä edellisten tietojen lisäksi, että Mendes myös kuoli Portugalissa.
Historiantutkimus ei ole yksiselitteistä ja siksipä on mahdotonta sanoa täysin oikeaa vastausta, etenkin kun kyse on niinkin hankalasti mitattavasta asiasta kuin toivo.
Lytton Strachey toteaa Kuningatar Viktoria -kirjassaan (1927) näin: ”Suuri enemmistö hänen alamaisistaan ei ollut koskaan nähnyt aikaa, jolloin ei Viktoria olisi hallinnut. Hänestä oli tullut heidän maailmankatsomuksensa välttämätön osa, joten ajatus että he olivat menettämäisillään hänet, tuntui tuskin mahdolliselta.”
Kirjailija Stefan Zweig arvioi Eilispäivän maailma -kirjassa (1945), että vuosisadan alun toiveikkuuden taustalla oli neljäkymmentä rauhan vuotta, joka oli voimistanut maita taloudellisesti, tekniikka oli kiihdyttänyt elämänrytmiä ja tieteelliset...
Valtion talousarvioesitystä vuodelle 2023 voi tarkastella verkossa. Puoluetoiminnan tukemiseen näyttäisi olevan jaossa edelleen sama määräraha kuin vuonna 2022 ja 2021.
https://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2023&lang=fi&maindoc=/202…
https://vnk.fi/ministerio/puolueavustukset
Oikeaa tietoa en valitettavasti vielä löytänyt, mutta jaoin kysymyksesi kirjastokollegoille, jos jollakulla olisi tarkempaa tietoa tästä. Joku palstan lukijoistakin saattaa tietää vastauksen.
Ylen Elävästä arkistosta löytyy alla oleva kattava lista Elvi Sinervon tuotannosta. Kaikkia teoksia, lukuun ottamatta teosta nimeltä Rukkanen, voi varata Helmet-kirjastoista (Helmet.fi).
Runo Söörnäisistä : novelleja. Gummerus, 1937.
Palavankylän seppä : romaani. Gummerus, 1939.
Pilvet : runoja. Tammi, 1944.
Onnenmaan kuninkaantytär ja ihmislapset. (nimellä Prinkki, Aulikki). Tammi, 1944.
Desantti : 1-näytöksinen näytelmä. Kansankulttuuri, 1945.
Pikku Aljosha : Maksim Gorkin lapsuudenmuistelmien mukaan . Kansankulttuuri,...
Ensimmäiset himmelit on tehty keskiajalla. Eija Kosken kirjassa "Himmeli" on paljon tietoa himmelin kulttuurihistoriasta.
TEKIJÄ Koski, Eija
TEOS Himmeli / Eija Koski ; [valokuvat: Rita Lukkarinen ... et al.] ; [piirrokset: Kaarin Hellman]
Julkaisutiedot Helsinki : Maahenki, 2012 (Hämeenlinna : Kariston Kirjapaino)
ULKOASU 123 sivua : kuvitettu ; 30 cm
Suosittelen Oodin mediatyöasemia. Ne varataan varaamo.hel.fi -palvelun kautta. Mediatyöasemat eivät ole omissa huoneissaan.
Oodin mediatyöasemat: https://varaamo.hel.fi/search?date=2022-11-21&unit=tprek%3A51342&search=skanneri
Oodin mediatyöasemista Helmetissä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Kaupunkiverstas/Oodin_odotetut_mediatyoasemat_avautuvat(186323)
Lisätietoja voit kysyä : oodi.kaupunkiverstas@hel.fi
Kysymys on varsin spesifi. Jos kysyjä suunnittelee kyseisen menetelmän kehittämistä ja kaupallista hyödyntämistä, kannattaa selvittää, onko menetelmä jo patentoitu. Tässä asiassa auttaa Patentti- ja rekisterihallitus. Heidän sivustollaan on patentteihin liittyvä Usein kysyttyjä kysymyksiä -palsta, jossa neuvotaan esimerksi maksuttomien patenttihakujen tekemiseen. On tietysti ohjeita myös maksullisiin hakuihin.https://www.prh.fi/fi/patentit/useinkysyttya.html#prh.ukk.item_26 Patenttiasioissa on myös neuvontapuhelin, josta voi ehkä kysyä alkuun. https://www.prh.fi/fi/prh_yhteystiedot/patentit.html
Elokuvaa ei ole lainattavana Helmet-kirjastoissa, mutta joissakin muissa Suomen kirjastoissa sitä näyttää Finna-tietokannan mukaan olevan jäljellä. Elokuvan voi tilata Helsinkiin kaukopalvelun kautta.
Finna.fi
Kaukopalvelun yhteystiedot https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Hei!
Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut-satukirjan näytelmäsovitus löytyy kirjasta Mahtisana ja muita näytelmiä. Kirja sisältää 15 näytelmää ja yksi niistä on Mestaritontun seikkailut. En tosin tiedä, onko tämä hakemasi versio näytelmästä, sillä kirja on julkaistu vuonna 2006. Kirjaa löytyy Pirkanmaan kirjastoista heikonlaisesti: Tampereen kirjaston kokoelmissa on yksi kappale ja sekin on tällä hetkellä lainassa. Näytelmä löytyy lisäksi Tampereen kirjastosta Pirkanmaa-kokoelmasta monisteena, mutta sitä ei voi lainata. Tämä on vuodelta 1986 ja saattaa siis olla lähempänä sitä versiota, joka sinulla on hakusessa.
Helsingin Sanomien viikoittainen HS Visio -liite kirjoitti suomalaisista vetybisneksen startup-yrityksistä artikkelissaan 1.11.2021. Jutussa kerrottiin kahdeksan alan yrityksen toiminnasta. "Yrityksistä kolme eli Aurelia Turbines, Convion ja Elcogen kehittävät alalle laitteita, kuten polttokennoja ja kaasuturbiineja", todettiin tekstissä.
Näistä Elcogen ja Convion lienevät selkeimmin polttokennojen kehittämisen kanssa tekemisissä.
https://www.sahkomaailma.fi/polttokennojen-kaupallinen-lapimurto-lahest…
https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/suomalainen-polttoken…
Aurelia Turbines kaiketi lähinnä kaasuturbiinien. https://www.greenreality.fi/lprnyt/jo-kolmas-ilmastorahaston-paaomalain…
Kollega ehdotti kirjastolaisten sähköpostilistalla Kai Petersenin kirjaa Muinaiseläimiä värikuvina. Kirjan kansikuva löytyy esimerkiksi sivulta https://www.antikvaari.fi/k/kirjailija/tuote/1360116 . Kansi ei tosin ole sinipohjainen.
Tässä vielä yksi vinkki: Taylor, Ron: Hirmuliskot : kuvatietokirja / teksti Ron Taylor ; suomennos Satu Leveelahti ; [kuva-aineisto Zophia Kielan-Jaworowska ... ja muita]. Kustannus Carlsen 1989. 45 sivua : kuvitettu ; 33 cm.
En löytänyt nimen Jwanko alkuperästä tietoa. Mikäli eri kirjoitusmuoto nimestä Janko (vrt. Jwan/Jan), Behind the Name -palvelusta löytyy tieto, että Janko-nimi on diminutiivi nimestä Jan. Jan puolestaan lähtöisin nimestä Johannes, kun taas Jaakko on muoto nimestä Jakob.
Rambo: First Blood sai Suomen ensi-iltansa elokuvateattereissa 4.2.1983.
VHS-levityksen aloittamisesta ei ole tarkkaa päivämäärää, mutta elokuvan VHS-versiota mainostettiin esimerkiksi Katso!-Videolehden vuoden 1984 ensimmäisessä numerossa, joten se on voinut olla saatavilla jo loppuvuodesta 1983 tai viimeistään heti alkuvuodesta 1984.
Sinikka Luja-Penttilä on toiminut sekä ministerinä että kansanedustajana. Hän on kirjoittanut romaani nimeltä Venla.
Tietoa Sinikka Luja-Penttilästä Eduskunnan sivulta:
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910091.aspx
TIetoa Sinikka Luja-Penttilästä Valtioneuvoston sivulta:
https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/m2/274
Venla-romaani Helmetissä
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1383401?lang=fin
