Valitettavasti minulla ei ollut mahdollisuutta saada käsiini suomennettua kirjaa, siitä on varausjono. Kirjan nimi on suomeksi Tätä on kristinusko. Jos mahdollista, voit varata kirjan itse Helmet-kirjastosta ja tutkia suomennosta, jonka on tehnyt Marja Liljeqvist.Lähde:Helmet.fi. https://helmet.finna.fi/
Jemo-nimestä ei löytynyt tietoja meidän nimikirjoistamme. Digi- ja väestötietoviraston nimihaun mukaan se on hyvin harvinainen, https://nimipalvelu.dvv.fi/etunimihaku?nimi=Jemo. Kansainvälisistä palveluista löytyi sukunimiä, https://www.familysearch.org/en/surname?surname=jemo, etunimistä en saanut osumaa. Nimien hakuja on koottu Makupalat.fi:n, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=etunim…Kotimaisten kielten keskuksen kysymyksissä ja vastauksissa nimien alkuperästä sitä ei myöskään löytynyt, https://kotus.fi/ajankohtaista/kysymyksia-ja-vastauksia/nimien-alkupera…, mutta keskuksella on palvelu, josta voi asiasta tiedustella lisää, https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/nimineuvonta/.Myös Suomen...
Radioteatterin äänitteinä säilyneistä kuunnelmista vuosilta 1938–70 löytyy tietoja Pekka Gronowin kirjasta Kahdeksas taide : suomalaisen radioilmaisun historia 1923-1970 (Avain, 2010). Gronowin listan ulkopuolelle jäävien kuunnelmien tietojen etsiminen onkin sitten hieman vaivalloisempaa. Yksi käyttökelpoisimmista lähteistä lienee radion ja television ohjelmatietoihin keskittynyt Antenni-lehti (1965–73), aiemmilta nimiltään Radiokuuntelija (1936–61) ja Radiokuuntelija-tv (1961–65).
Hei,Jos ilmestyminen on tällä viikolla, tulee se kirjastoihin varmaan ensi viikon lähetyksessä. Kuvailutiedot tulevat varmaankin nopeasti, joten eiköhän ensi viikolla saada kirja lainauskuntoon ja ensimmäisille varaajille.
Deutsche Bundesbank on tehnyt vertailusivuston saksan markan arvolle vuodesta 1873 alkaen.Sen mukaan 1 saksanmarkka vuonna 1942 vastaa 4,60 €. Linkki sivustolle.
Etelämantereella ei ole valtioita eikä alkuperäisasutusta. Mantereen ihmisasutus koostuu vaihtuvista tutkijoista ja muista tukikohtien henkilökunnasta sekä turisteista. Joidenkin valtioiden kansalaisia on syntynyt Etelämantereella, joten heitä voidaan pitää harvoina syntyperäisinä etelämanterelaisina.Lähteet:Mikä on Etelämanner – ja miten se liittyy Suomeen? - UlkoministeriöAntarctic - Wikipedia
Hei
Kuopion kirjaston chat-palvelusta vastatiin ettei heillä valitettavasi ole ko. laitetta.
Myöskään Finna.fi-haulla ei löytynyt yhtään diakuvien digitointilaitetta kirjastoista. https://finna.fi/
Ainoa vaihtoehto lienee kääntyä kaupallisten digitoijien puoleen.
Kuvausta vastaavaa animaatiota ei ole etsinnöistä huolimatta löytynyt. Lähetän kysymyksen vielä valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, josko siellä joku tietäisi. Asiaa voisi kysyä myös KAVIn kirjastolta. KAVIn sisäinen Tenho-tietokanta sisältää "Suomessa valmistettujen tai elokuvateatterissa esitettyjen ulkomaisten elokuvien filmografisia ja ensi-iltatietoja sekä suomen- ja ruotsinkielisiä nimiä", joten Suomessa julkaistun VHS-kasetin tiedot voisivat löytyä sieltä. https://kavi.fi/erikoiskirjasto-sornaisissa/yhteystiedot/
Hei!
Äänitetietokanta Fono.fi:n mukaan varmasti alkujaan espanjankielisiä Jamppa Tuomisen suomeksi esittämiä kappaleita on vain yksi:
Ei toista kertaa (= Porque yo quiero) (Lisätietoja: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=ei+toista+kertaa&ID=859…)
Alkujaan italiankielisiä kappaleita Jamppa Tuominen on laulanut enemmän.
Kirjasampo tarjoaa listan Suomessa asuvista / Suomessa joskus asuneista saamelaiskirjailijoista. Listassa on mukana myös runoilijoita.
Saamelaiskirjailijat | Kirjasampo
Helmet-tietokannasta voi hakea runoja alkukielen mukaan. Silloin kannattaa valita Tarkennettu haku. Hakusanoiksi voi silloin yhdistää RUNOT ja VIRONKIELINEN KIRJALLISUU / SAAMENKIELINEN KIRJALLISUUS yms. Kun vielä valitsee kieleksi SUOMEN, saa hakutulokseksi tietysti kielestä suomen kieleen käännettyjä runoja. Haku on esitelty liitteenä olevassa linkissä. Ongelmana on se, että hakutulos kertoo vain alkukielen, se ei kerro siitä, missä henkilö on asunut. Hakutuloksessa voi olla siis mukana Ruotsissa tai Norjassa asuvien saamelaisrunoilijoiden teoksia....
Jatkuuko kirjautumisongelma vielä? Ekirjaston vastaavan mukaan valtakunnallisella sivustolla ei ole tällä hetkellä ongelmaa, mutta katkoksia on saattanut olla. Onkohan kyse eKirjastosta vai oman kirjaston e-kokoelmaan kirjautumisesta? Mikäli ongelma vielä jatkuu, kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjastoon, jonka kortilla olet kirjautumassa. Kirjastohakemistosta löytyvät kaikkien kirjastojen yhteystiedot, https://hakemisto.kirjastot.fi/. Mikäli kyse on Järvenpään kirjastosta (josta meillä ei valitettavasti vieläkään ole pyynnöistä huolimatta yhtään vastaajaa valtakunnallisessa palvelussamme), tässä Kirjastohakemiston yhteystiedot, https://hakemisto.kirjastot.fi/jarvenpaa/jarvenpaanpaakirjasto-edf2b/co…
Historiantutkimus ei ole yksiselitteistä ja siksipä on mahdotonta sanoa täysin oikeaa vastausta, etenkin kun kyse on niinkin hankalasti mitattavasta asiasta kuin toivo.
Lytton Strachey toteaa Kuningatar Viktoria -kirjassaan (1927) näin: ”Suuri enemmistö hänen alamaisistaan ei ollut koskaan nähnyt aikaa, jolloin ei Viktoria olisi hallinnut. Hänestä oli tullut heidän maailmankatsomuksensa välttämätön osa, joten ajatus että he olivat menettämäisillään hänet, tuntui tuskin mahdolliselta.”
Kirjailija Stefan Zweig arvioi Eilispäivän maailma -kirjassa (1945), että vuosisadan alun toiveikkuuden taustalla oli neljäkymmentä rauhan vuotta, joka oli voimistanut maita taloudellisesti, tekniikka oli kiihdyttänyt elämänrytmiä ja tieteelliset...
Tässä neljä ehdotusta, mikä kirja voisi olla kyseessä:
Sini Helminen: Veden vallassa (2018)
Helen Dunmore: Ingo : Meren kansa (2006)
Sari Peltoniemi: Vattenporin simpukka (2018)
Reeta Aarnio: Veden vanki (2009)
Mikäli näistä mikään ei ollut etsimäsi kirja, tässä Kirjasammon tulokset vedenalaista maailmaa käsittelevästä kirjallisuudesta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap50818
Valitettavasti taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Arviointi on yleensä ilmaista.
Esim. https://www.bukowskis.com/fi/valuation
Ensimmäiset himmelit on tehty keskiajalla. Eija Kosken kirjassa "Himmeli" on paljon tietoa himmelin kulttuurihistoriasta.
TEKIJÄ Koski, Eija
TEOS Himmeli / Eija Koski ; [valokuvat: Rita Lukkarinen ... et al.] ; [piirrokset: Kaarin Hellman]
Julkaisutiedot Helsinki : Maahenki, 2012 (Hämeenlinna : Kariston Kirjapaino)
ULKOASU 123 sivua : kuvitettu ; 30 cm
Kysymykseesi ei löytynyt vastausta. Suosittelen, että lähetät kysymyksesi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalveluun.
https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/kaupungin-organisaatio/toimialat/kaupunkiympariston-toimiala/kaupunkiympariston-yhteystiedot-ja#kaupunkiympariston-asiakaspalvelu
Kirjasta on tilattu uusi kappale. Tilaus näkyy Helmet-sivulla ensi viikolla. Ulkomaisen kirjallisuuden saapumisaikaa on vaikea arvioida, mutta varaukset pysyvät voimasssa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2515587?lang=fin
Hei!
Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut-satukirjan näytelmäsovitus löytyy kirjasta Mahtisana ja muita näytelmiä. Kirja sisältää 15 näytelmää ja yksi niistä on Mestaritontun seikkailut. En tosin tiedä, onko tämä hakemasi versio näytelmästä, sillä kirja on julkaistu vuonna 2006. Kirjaa löytyy Pirkanmaan kirjastoista heikonlaisesti: Tampereen kirjaston kokoelmissa on yksi kappale ja sekin on tällä hetkellä lainassa. Näytelmä löytyy lisäksi Tampereen kirjastosta Pirkanmaa-kokoelmasta monisteena, mutta sitä ei voi lainata. Tämä on vuodelta 1986 ja saattaa siis olla lähempänä sitä versiota, joka sinulla on hakusessa.
