Muistamasi säe on Arvid Lydecken runosta Kotilaulu.Runo alkaa Mää, mää määkii lammas... ja kukko tulee mukaan seuraavassa säkeistössä.Runo löytyy lasten runokirjasta Pikku Pegasos sivulta 150. Linkki Helmet hakuun.
Runosta löytyy ainakin kaksi suomennosta: Ilpo Tiihosen tulkinta (raakakäännökset ja toimitustyö Jukka Mallinen) kokoelmassa Muistomerkki (WSOY, 1999) ja Olli Hyvärisen käännös kokoelmassa Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815–1836 (Atrain&Nord, 2018).Alkusäkeet näissä ovat seuraavanlaiset: "Yön usva peittää kumpuilevan Gruusian" (Tiihonen) "Yön usva peittelee kummut Gruusian" (Hyvärinen)
Kyseessä on Satu Pentikäisen kappale "Kevät ja syys", jonka on säveltänyt Kari Litmanen ja sanoittanut Jorma Toiviainen.Kansalliskirjasto https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4662295?sid=4983968503
Tein ensin tarkennetun Helmet-haun rajaamatta. Hakusanoina kevät ja runot. Rajasin vielä hakutuloksen kirjoihin, suomen kielisiin, päägenre kaunokirjallisuus ja genre runot. En rajannut osastoa tarkemmin. Linkki hakutulokseen. Mukaan mahtui 133 kirjaa vanhoista uusiin. Kun hakua järjestää (uusin ensin) saa melko kivan katsauksen myös keväisiin tarinoihin. Linkki hakutulokseen. Halutessaan voi rajata lasten aineiston pois.Myös netistä löytyy kevätrunoja esim. Linkit Runotalo.fi, Lukijan runot eli eri lehtien palstoilta sekä värssyjä Wordpress.com
Hölmöläissadut ja -tarinat ovat suomalaisesta kansanperinteestä nousevia humoristisia kansansatuja. Satujen mukaan hölmöläiset asuvat paikassa nimeltä Hölmölä, sen asukkaat ovat erityisen typeriä. Suomenruotsalaisessa perinteessä Hölmälän sijasta puhutaan Benbölestä ja Espoon Bemböleä onkin pidetty Hölmölänä. Hölmöläissaduista on tehty monta erilaista kokoelmaa. Ensimmäiset jo 1800-luvulla. Monet kirjailijat ovat myös muokanneet hölmöläistarinoita ja luoneet niiden pohjalta uutta taidetta. Kuten kaikki kansanperinne, myös hölmöläistarinat ovat osa kulttuureja yhdistävää tarinaperinnettä. Hölmöläistarinoita vastaavia humoristisiä kertomuksia tunnetaan monista muistakin kulttuureista. Esimerkiksi Tanskasta, Saksasta,...
Kollega ehdottaa Monica Dickensin Varsanjalka-kirjoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175954248686Meidän sakki -kirjoja, joista ensimmäiset painokset ovat tulleet 70-luvulla. Ne sijoittuivat Australiaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Meid%C3%A4n%20sakkiKolmas, joka sopisi kuvaukseen, ei ole nuorten kirjasarja: Laura Mooren Rosewood-sarjalla on aikaa ja paikkaa lukuun ottamatta melkein identtinen kuvaus tähän annettuun tietoon.Perheen kolmesta siskosta nuorin, 18-vuotias Margot, on supermalli, joka muuttaa takaisin perheen hevostilalle, kun perheen isä on kuollut lento-onnettomuudessa ja äiti ei pärjää surunsa kanssa. Tarinassa on myös tallipoika, jonka kanssa ilmeisesti Margotilla on jonkinlainen suhde...
Oikea taivutusmuoto on "syväyksen", ks. kielitoimiston sanakirja. Veneilylehden jutun kirjoittaja perustanee taivutuksensa sellaisiin sanoihin kuin varkaus ja kalleus, jotka taipuvat "varkauden" ja "kalleuden". Syväys kuuluu kuitenkin eri taivutustyyppiin kuin em. sanat. Kotus eli Kotimaisten kielten keskus luokittelee suomen nominit 51 eri tyyppiin, joista syväys kuuluu tyyppiin 39 ja varkaus tyyppiin 40; niillä on siis erilainen taivutus. Ks. lisätietoa suomen taivutustyypeistä: https://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Suomen_sanojen_taivutustyypit
Vaasa julistettiin kaksikieliseksi kunnaksi, jossa suomi on enemmistön kielenä valtioneuvoston päätöksellä 337/1922 joulukuun 30. päivänä vuonna 1922. Päätöksen perustana olleen vuoden 1920 virallisen tilaston mukaan Kokkola määrittyi tässä vaiheessa vielä kaksikieliseksi kunnaksi, jossa enemmistön kielenä oli ruotsi. 20-luvun aikana suomenkieliset saivat kuitenkin lopullisesti kielellisen enemmistöaseman sielläkin; vuonna 1930 heitä oli väestöstä 53,4%. Vuoden 1931 alusta lukien kaupungin enemmistökieleksi määrättiinkin suomi.Vaasan kaupunginvaltuustossa suomenkieliset pääsivät enemmistöksi vasta vuonna 1945. Kunnallisessa elämässä suomen kieli olikin vielä pitkään "varsin säälittävässä asemassa", niin kuin nimimerkki Vaasalainen totesi...
Jussi Aro on kääntänyt (J. Aro & A. Salonen & K. Tallqvist: Koraani, WSOY 2001) kohdan seuraavalla tavalla (17:31): Älä pidä kättäsi siteissä niskasi takana, äläkä myöskään ojenna sitä niin pitkälle kuin se ulottuu, ettet joutuisi istumaan moitittuna ja paljaaksi riistettynä.Koraanin kommentaarikirjallisuuden mukaan kielto on vertauskuvallinen. Ihmisen ei tule olla liian kitsas ikään kuin hänen kätensä olisi sidottu niskan taakse, mutta ihmisen ei myöskään tulisi liian runsaskätinen. Kohdassa on siis kyse vastuullisesta ja järkevästä rahankäytöstä.
Kyllä voit. Kuhmoisten kirjasto, kuten myös Saarijärven kaupunginkirjasto kuuluvat samaan Keski-kirjastot -nimiseen kimppaan. Kimpan sisällä aineisto kulkee asiakkaalle maksutta kirjastojen välillä. Voit lainata aineistoa mistä tahansa Keski-kirjaston kirjastosta ja palauttaa sen mihin tahansa kimpan kirjastoon. Kaikissa Keski-kirjastojen kirjastoissa käy sama kirjastokortti. Keski-kirjastoihin kuuluvat kirjastot aukioloaikoineen voit tarkistaa keski.finna.fi -sivuston etusivulta Aukioloajat-otsikon alta.
Poijutietoutta jäljittäessäni vastaani ei tullut viitteitä siitä, että uimiseen tarkoitetun vesialueen rajaamisessa käytetyillä poijuilla olisi kokoon tai näköön perustuvia nimityksiä. Erilaisten poijujen samanaikaisella käytöllä on tarkoituksensa: se helpottaa veteen vajonneen ihmisen paikannusta ja pelastustoimenpiteiden kohdentamista.Eri poijuilla on kyllä toisistaan poikkeavia nimityksiä käyttötarkoituksen mukaan. Reittien tai alueiden merkitsemiseen käytettävät poijut ovat merkkipoijuja. Veneilijöille on lisäksi ankkuri- ja kiinnityspoijuja.https://tukes.fi/uimarantojen-turvallisuusKirjoja en Mältinrannasta tai sen historiasta löytänyt. Antoisin löytämäni tietolähde on Tammerkoski-lehti, jossa vuosien varrella on julkaistu joitakin...
Koiran lisäksi lukueläinten listalle ovat päässeet ainakin hamsteri, kani, kissa, lehmä ja marsu.Lukumarsu Esko-Einari ei valita työolosuhteista – video | Yle Lehmä opettaa lapsille lukutaitoa ja myötätuntoa – "Kummituskirjoja ei kannata lukea lehmille" | Puoli seitsemän | Yle Ennen oli vain lukukoiria – nyt tulevat lukulehmät – Suomen kirjastoseura Facebook Kun Espoon kirjastoihin etsittiin uusia lukukoiria, Marja Härmä sai yllättävän tarjouksen – "Tokihan me tartuimme mainioon tarjoukseen" | Paikalliset | Länsiväylä Lukukissa Touho | Vaasa Lukumarsu - Maaseudun Tulevaisuus Lukukani Cloud
Kyseessä lienee Johanna Sinisalon novellikokoelma Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita, joka on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 2005. Kokoelman novelleista kuvauksiasi vastaavat Valkoinen hiiri ja Baby doll.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua. Tietokannoistakaan ei ollut apua etsinnässä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen laulun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Singerin valmistuspaikkoja ja -vuosia voi etsiä International Sewing Machine Collectors' Societyn (ISMACS) tietokannasta Singer Sewing Machine Serial Number Database, https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-… Sen mukaan valmistuspaikka on Clydebank Skotlannissa ja vuosi 1913.
Suomen tilastollisissa vuosikirjoissa on tietoa Suomen kaupunkien väkiluvuista aikanaan voimassa olleen aluejaon mukaisesti. Vaikuttaisi siltä, että Tampereen kirkonkirjoihin ja siviilirekisteriin merkityn väestön määrä ohitti Turun vastaavan määrän jo vuonna 1937. Vuonna 1936 Turun väestö oli 70 688 ja Tampereen 61 208. Vuonna 1937 Turussa asui 72 981 henkilöä ja Tampereella 74 736. Lähde: Tilastokeskus, Suomen tilastollinen vuosikirja 1938, s. 12.
Suomessa on toiminut kymmeniä tupakkatehtaita. Suurimpia tupakkatehtaita olivat Amer-Tupakka Tuusulassa, Rettig Oy Turussa ja Strengbergin tehdas Pietarsaaressa.Lähde: YLE
Maanila (Mannböle) oli kylä Karunassa lähellä Turkua. Se sijaitsi lähellä nykyisten Maaluntien ja Sauvon-Kemiöntien risteystä. Löydät Maanilan kartalta menemällä Vanhat kartat -palveluun osoiteessa vanhatkartat.fi ja etsimällä sieltä esimerkiksi Karunan alueen kartan vuodelta 1925.
Pekka Simojoen säveltämä ja sanoittama "Rakkaus on lahja Jumalan" alkaa: "Vaikka minä voisin vuoret siirtää". Laulun nuotti ja sanat sisältyvät esimerkiksi seuraaviin julkaisuihin:Nuoren seurakunnan veisukirja 2010 (Lasten Keskus, 2010)Nuoren seurakunnan veisukirja 2015 (Kirjapaja, 2015)Simojoki, Pekka: Veisut : sata suosituinta yhteislaulua (Suomen lähetysseura, 2013)Vain elämää : suurenmoisia lauluja (F-Kustannus, 2014)Voit tarkistaa aineiston saatavuuden esimerkiksi Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
