Jyväskylän kesä -festivaalin omien sivujen mukaan tapahtuma on keksitty vuonna 1955 ja sitä on järjestetty yhtäjaksoisesti kesästä 1956 lähtien. Vuoden 2025 Jyväskylän kesää vietetään 2.-8.7.2025. Info – Jyväskylän Kesä
Vantaalla ompelukoneita/saumureita löytyy Lumon ja Mosaiikin kirjastoista. Ompelukoneen käyttöön tarvitaan voimassa oleva kirjastokortti. Voit varata ompelukoneen käyttöösi Timmi-ajanvarausjärjestelmästä. Valitse kirjautumistavaksi kirjastokortti.Voit tehdä ompelukoneen varauksen tai kysyä lisätietoja myös paikan päällä kirjastossa.Vahvaa tunnistautumista ei tarvita.
Voisikohan kyseessä olla Anneli Pikkasen satu Meren lahja, joka on ilmestynyt vuonna 1981?Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan juonikuvaus: "Satu kertoo Leenukka-tytöstä, joka lähtee äitinsä kanssa tapaamaan merimiesisää Kööpenhaminaan. Leenukka pudottaa lempinukkensa mereen. Nukke matkaa meressä kauas, menettää raajansa ja vartalonsa, ja lopulta huuhtoutuu rantaan Etelä-Euroopassa. Pedro-poika löytää Hanna-nuken pään ja hänen isoäitinsä ompelee sille uuden vartalon ja raajat. Nukke annetaan syntymäpäivälahjaksi viisivuotiaalle Marialle." Kirjaa löytyy useista kirjastoista ja tarvittaessa siitä voi tehdä kaukolainapyynnön oman kirjaston kautta.
Kyseessä on Satu Pentikäisen kappale "Kevät ja syys", jonka on säveltänyt Kari Litmanen ja sanoittanut Jorma Toiviainen.Kansalliskirjasto https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4662295?sid=4983968503
Merkityksen "itsepalveluna käytettävä myynti- tm. laite" (Kielitoimiston sanakirja) lisäksi automaatti-sanalla voidaan viitata ns. automaattiravintolaan. Nykysuomen sanakirjan mukaan automaatti on myös "ruokala, jossa asiakas itse noutaa annoksensa (us. tarkoitusta varten rakennetuista laitteista), automaattiruokala". Esimerkiksi vuonna 1915 tällaisia automaattiravintoloita oli Helsingissä useita: Ab. Automat Centrum Oy, Hallitusk. 17; Ab. Automat Bulevard, Bulevardink. 3, Automat Esplanad, P. Esplanaadink. 41; Ab. Automat Union, Unionink. 26; Grand Automat, Korkeavuorenk. 45; Oy. City-Automaatti Ab., Kaivok. 8, haaral. Erottaja 11. (Suomen kauppa- ja teollisuuskalenteri 1915).
Tein ensin tarkennetun Helmet-haun rajaamatta. Hakusanoina kevät ja runot. Rajasin vielä hakutuloksen kirjoihin, suomen kielisiin, päägenre kaunokirjallisuus ja genre runot. En rajannut osastoa tarkemmin. Linkki hakutulokseen. Mukaan mahtui 133 kirjaa vanhoista uusiin. Kun hakua järjestää (uusin ensin) saa melko kivan katsauksen myös keväisiin tarinoihin. Linkki hakutulokseen. Halutessaan voi rajata lasten aineiston pois.Myös netistä löytyy kevätrunoja esim. Linkit Runotalo.fi, Lukijan runot eli eri lehtien palstoilta sekä värssyjä Wordpress.com
Engholmin piirtämä ja Hastin kertoma Mies ja minä vuodelta 1948 on Pasilan kirjavarastossa, mutta vain lukusalikäytössä. Mikäli haluat kirjan kotilainaan, se löytyy valtakunnallisesta varastokirjastosta Kuopiosta, ja sitä voi lainata kaukolainana.Lähteet:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1233528?sid=5017140383https://www.finna.fi/Record/vaari.580845?sid=5017142897https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-kuvitettua-lastenkirjaa-jota-luin?language_content_entity=fihttps://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu
Oikea taivutusmuoto on "syväyksen", ks. kielitoimiston sanakirja. Veneilylehden jutun kirjoittaja perustanee taivutuksensa sellaisiin sanoihin kuin varkaus ja kalleus, jotka taipuvat "varkauden" ja "kalleuden". Syväys kuuluu kuitenkin eri taivutustyyppiin kuin em. sanat. Kotus eli Kotimaisten kielten keskus luokittelee suomen nominit 51 eri tyyppiin, joista syväys kuuluu tyyppiin 39 ja varkaus tyyppiin 40; niillä on siis erilainen taivutus. Ks. lisätietoa suomen taivutustyypeistä: https://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Suomen_sanojen_taivutustyypit
Vaasa julistettiin kaksikieliseksi kunnaksi, jossa suomi on enemmistön kielenä valtioneuvoston päätöksellä 337/1922 joulukuun 30. päivänä vuonna 1922. Päätöksen perustana olleen vuoden 1920 virallisen tilaston mukaan Kokkola määrittyi tässä vaiheessa vielä kaksikieliseksi kunnaksi, jossa enemmistön kielenä oli ruotsi. 20-luvun aikana suomenkieliset saivat kuitenkin lopullisesti kielellisen enemmistöaseman sielläkin; vuonna 1930 heitä oli väestöstä 53,4%. Vuoden 1931 alusta lukien kaupungin enemmistökieleksi määrättiinkin suomi.Vaasan kaupunginvaltuustossa suomenkieliset pääsivät enemmistöksi vasta vuonna 1945. Kunnallisessa elämässä suomen kieli olikin vielä pitkään "varsin säälittävässä asemassa", niin kuin nimimerkki Vaasalainen totesi...
Tästä Charles Aznavourin säveltämästä ja sanoittamasta laulusta en löytänyt suomenkielistä versiota. Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiFinna-hakupalvelu:https://finna.fiYleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiSecondHandSongs:https://secondhandsongs.com
1950-luvulla julkaistiin ainakin seuraavat aapiset:Kemilä, Dagmar: Luen ja kerron (1950), Suomen lasten aapinen (1951), Haavio, Martti: Kultainen aapinen (1956), Rajamaa, Matti: Aapinen (uusi p. 1954), Salo, Aukusti - Somerkivi, Urho: Meidän lasten aapinen (13.p. 1956), Salo, Aukusti: Uusi aapinen (16. p. 1955) ja Somerkivi, Urho: Lasten oma aapinen (1958).Hämeenlinnan kansakouluissa oli käytössä Salo - Somerkivi: Meidän lasten aapinen. Lukuvuonna 1959-1960 otettiin käyttöön myös Somerkivi-Tynell-Airola: Lasten oma lukukirja. (Lähteet: Kertomus Hämeenlinnan kaupungin kansakoulujen toiminnasta lukuvuonna: 1957-1958, 1958-1959, 1959-1960)Täsmällistä tietoa Rengon kansakoulujen opetussuunitelmasta voisi tiedustella Hämeenlinnan...
Valitettavasti kukaan vastaajista ei muistanut kyseistä teosta, eikä tietokannoista hakeminenkaan tuottanut tulosta. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä kirjasta on kyse? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Salmisen versiosta ei näytä julkaistun nuottia. Laulu on käännös brittiläisen Scaffolds-yhtyeen laulusta "Lily the Pink". Tästä versiosta on julkaistu nuotinnoksia useilla kokoelmilla. Tästä linkistä näet Suomen kirjastojen kokoelmissa olevat nuottijulkaisut. Scaffoldsin versio oli muokattu yhdysvaltalaisesta kansanlaulusta "Lydia Pinkham", joka löytyy myös muutamalta kirjastoissa olevalta nuottikokoelmalta.
Kyseessä on varmaan Asphyksian Kalmankalliot-sarja. Sarjasta on suomennettu kaksi kirjaa: Hautomo ja Isän salaisuus. Kirjat on kuvitettu valokuvilla hiukan pelottavan näköisistä goottilaishenkisistä nukkekotinukeista sekä nukketalosta, jossa he asuvat. Salamaniskukohtauskin löytyy jälkimmäisestä kirjasta. Kirjojen lopusta löytyy nettiosoite, joka ei enää toimine:www.thegrimstones.com Youtubesta löytyy kuitenkin materiaalia nimellä The Grimstones.
Etsimäsi kirja taitaa olla David Macaulayn Maailman salaisuudet : (mammuttien ja hyppypäästäisten avulla). Se kylläkin käsittelee muitakin luonnontieteitä fysiikan (johon mekaniikka kuuluu) lisäksi.Saman kirjoittajan Kuinka kaikki toimii ja Uusi kuinka kaikki toimii voivat tulla myös kysymykseen. Ne käsittelevät kaikenlaisia keksintöjä.
Singerin valmistuspaikkoja ja -vuosia voi etsiä International Sewing Machine Collectors' Societyn (ISMACS) tietokannasta Singer Sewing Machine Serial Number Database, https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-… Sen mukaan valmistuspaikka on Clydebank Skotlannissa ja vuosi 1913.
Tulostaminen USB-tikulta onnistuu kaikissa Helmet-kirjastoissa.Tulostaminen tapahtuu joko asiakastietokoneen kautta tai monitoimilaitteelta. Mikäli kyseessä on jokin harvinaisempi tiedostomuoto, suosittelen varmistamaan vielä, että ne voi tulostaa kirjaston laitteilta. Yleisimpien tiedostomuotojen tulostaminen kyllä onnistuu.
Olisikohan kyseessä ehkä Liksomin Perhe-kokoelman osioon Lapsionnea sisältyvä tarina, joka alkaa "Mä lopetin Timin kanssa seukkaamisen elokuun viides ja syyskuun alussa mä olin raskaana. Ei se mikään vahinko ollu, mä laskin, että jos mä haluun kesävauvan niin se pitää panna itään syyskuussa."
Huoltovarmuudella tarkoitetaan varautumista kriiseihin ja häiriötilanteisiin, sekä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän elintärkeiden toimintojen turvaamista, jotta yhteiskunta toimii ja ihmisten arki jatkuu turvallisesti. Huoltovarmuuskeskuksen sivuilla on hyvin selostettu mitä kaikkea tämä käytännössä pitää sisällään: Huoltovarmuus Suomessa - Huoltovarmuuskeskus
Taulua kannattaisi näyttää taiteen asaintuntijalle tai kysyä netin sivustojen kautta taidearviointia ja tietoa taulun mahdollisesta tekijästä.
Esim. Hagelstamin huutokauppojen sivuilta voi kysellä tai Bukowskin sivuilta Online-arvioinnista. Teostiedustelut ja arviointipyynnöt ovat maksuttomia.
Myös Antiikki & Design-lehdestä löytyy palsta "mikä, missä, milloin", jossa asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin ja arvioivat hintoja.
Tässä linkkejä sivustoille:
https://www.bukowskis.com/sell
https://www.hagelstam.fi/
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista/kysy-meilta-esineistasi
