Päättelen, että tuskailet uuden finna.helmet.fi-sivuston kanssa. Ihan alkuun ei ehkä kannata mennä tarkennettuun hakuun. Minä etsisin elämäkerrat ja muistelmat erikseen. 1. Kirjoita hakuruutuun elämäkerrat 2. Klikkaa hakuruudussa olevaa pientä kolmiota, jolloin sen alta avautuu nelikohtainen valikko. Valitse aihe. Tällöin olet hakemassa teoksia, joiden sisältönä / lajityyppinä ovat elämäkerrat.3. Klikkaa suurennuslasia, jolloin järjestelmä tekee sinulle haun (yli 14 000 teosta).4. Ryhdy rajaamaan hakutulosta. Käytä hyväksesi vasemmalla olevaa RAJAA HAKUA -otsikon alla olevia rajausmahdollisuuksia.5. Klikkaa KIELI -valikko auki klikkaamalla ja valitse suomi (vähän yli 6000 teosta)6. Valitse AINEISTOTYYPPI-valikon alta KIRJA....
Wolfgang Borchertin novelli Leipä sisältyy teokseen Ovien ulkopuolella (Draussen vor de Tüt, 1951). Teoksen novellit ja näytelmät - siis myös novellin Leipä - on suomentanut Toini Havu.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3614153?sid=4903821975https://www.finna.fi/Record/helmet.1171618?sid=4903818696
Tässä Tilastokeskuksen koulutustilastoista saatu tieto: Vuonna 1989 syntyneistä ylioppilaita oli vuoden 2023 lopussa 31 600 eli 42,0 prosenttia. Avoimia opiskelijat ja tutkinnot -tilaston lähdetaulukoita ylioppilastutkintojen suorittamisesta: 135i -- Ylioppilastutkinnon suorittaneet, 2008-, https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__opiskt/statfin_opiskt_pxt_135i.px/13nc -- Ylioppilastutkinnon suorittaneet, pitkä aikasarja, 1910-, https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__opiskt/statfin_opiskt_pxt_13nc.px/Tilastosivu: https://stat.fi/tilasto/opiskt
Tästä kannattaisi olla yhteydessä alkuun vaikka Danske Bankin viestintään (viestinta@danskebank.fi). Entinen Sampo Pankkihan on nykyään Danske Bank. Toinen taho, josta asiaa voisi alkaa perkaamaan, saattaisi olla Suomen Pankin Rahamuseo (rahamuseo@bof.fi). Näissä voitaisiin ainakin osata neuvoa eteenpäin.
Runo Vanhalla vintillä kummittelee on julkaistu ensimmäisen kerran Kiannon (tuolloin vielä Calamnius) kokoelmassa Lauluja ja runoelmia (1900). Voit lukea runon teoksen Gutenberg-projektiin digitoidusta versiosta:https://www.gutenberg.org/cache/epub/74396/pg74396.txtRuno on luettavissa myös Pohjola-lehden digitoidusta numerosta 5/1901. Lehti löytyy Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/703862?term=Vanhalla%20vintill%C3%A4%20kummittelee&term=Vanhalla%20vintill%C3%A4%20kummitteleepi&page=3Vanhalla vintillä kummittelee -runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Ilmari Kiannon kauneimmat runot : valikoima (toim. Uolevi Kianto, 1964).https://finna.fi/Record/satakirjastot.287197?...
Hei, ilman kuvaa tuotteen pohjasta on vaikeaa arvioida, onko se Kupittaan Saven tuotantoa. Googlen kuvahaulla ei myöskään löytynyt vastaavaa tuotetta. Tässä kuitenkin Laatutavaran sivuilta varmistettujen leimojen luettelo:1920-luku: massaleima, KS Oy TURKU1930-luku: massaleima, MADE IN FINLAND1930-luku: massaleima, KUPITTAA1950-luku: tussisigneeraus, Made in Finland (+ koristeen suunnittelijan ja maalaajan nimikirjaimet)1950-luku: tarra, Piispa Henrik -kuvio1960-luku: tarra, Piispa Henrik -kuvioJos tuotteen pohjasta löytyy jokin näistä leimoista, tuote on varmasti Kupittaan Savea. Lähteet: Kupittaan savi - Laatutavara.com
Muuttolinnun on sanoittanut ja säveltänyt Mirkka Paajanen.Lähde:Suomen kansallisdiskografia Viola https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5332646#componentparts
Wisława Szymborskan runo Kiitokset (Podziękowanie) kokoelmasta Wielka liczba (1976) sisältyy Szymborskan runojen kokoelmateokseen Ihmisiä sillalla (1998, s. 62). Runon on suomentanut Jussi Rosti.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1538279?sid=5065739160
Hei, jo käsite ”sota” on hyvin häilyvä, ja sillä on Suomen lainsäädännössä voitu tarkoittaa ”joko tosiasiallista tilannetta tai muodollista «sodanjulistusta»” (kts esim. HE 309/1993). Vielä epämääräisempi on käsite ”sodanjulistuksesta.” Sen muodollisesta lausumisesta ei ole ollut selkeitä sääntöjä. Historiasta esimerkiksi tiedetään, että keskiajalla sodanjulistus saattoi tapahtua heittämällä keihäs juhlallisin menoin vihollisen alueelle. 1900-luvulla sodanjulistus on voitu tehdä valtion päämiehen kirjeellä, parlamentin päätöksellä tai hallituksen tiedonannolla. Vihollisuuksien kohteena oleva valtio on voinut myös todeta olevansa sodassa hyökkääjän kanssa ilman mitään muodollista julistusta. Ainoa...
Hei!Näillä tiedoilla ei kovin tarkkaa vaihtoehtoa löytynyt, mutta tässä pari mahdollista vaihtoehtoa jossa paetaan veden äärellä:Cussler, Clive: Jäinen hauta (alkuteos ilmestynyt 1975. Suomentanut Erkki Hakala.)Cussler, Clive: Nostakaa Titanic! (alkuteos ilmestynyt 1976. Suomentanut Juhani Koskinen.)Cornwell, Bernard: Tuntematon vihollinen (alkuteos ilmestynyt 1989. Suomentanut Pirkko Biström.)Johns, William Earl: Biggles Etelämerellä (alkuteos ilmestynyt 1938. Suomentanut Liisa Johansson.)Ehrlich, Max: Kuka minä olin? (alkuteos ilmestynyt 1974. Suomentanut Erkki Hakala.)Mahtaisiko joku lukijoistamme muistaa kirjan kuvauksen perusteella?
Henry Theelin perheen alkuperäinen sukunimi oli Pettersson. Henryn äiti Fanny Pettersson vaihtoi oman ja alaikäisten lastensa sukunimen Theeliksi vuonna 1937, ks. Hufvudstadsbladet 20.6.1937. Theel-sukunimi tunnetaan ainakin Saksassa, ja siellä se lausutaan suunnilleen "Tiil".
Tähän me emme kirjastossa pysty vastaamaan. Säde löytyy Yliopiston almanakasta ja Yliopiston Almanakkatoimiston nimipäivähakemistostaan, Nimipäivähaku. Yliopiston Almanakkatoimistolla on nimipäiväluettelon tekijänoikeus, ja käsittääkseni toimiston jakamissa tiedoissa pitäisi myös Säde-nimen olla mukana, Nimipäivien tekijänoikeus. Asiasta voi kysyä Almanakkatoimistosta, almanakka@helsinki.fi. Näyttää siltä, että painetuista almanakoista jätetään pois muitakin nimiä. Samanlaista karsimista näyttää olevan sellaisissa päivissä, joissa on enemmän kuin kaksi tai kolme nimeä. En tiedä, onko tarkoitus säästää tilaa tai onko kyse almanakan taitosta. Selaamieni almanakkojen tiedoissa ei ole mitään selitystä sille, millä perusteilla osa nimistä...
Kyseessä lienee Johanna Sinisalon novellikokoelma Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita, joka on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 2005. Kokoelman novelleista kuvauksiasi vastaavat Valkoinen hiiri ja Baby doll.
Mihail Bulgakovin novelli Koiran sydän (Собачье сердце) sisältyy teokseen Kohtalokkaat munat : satiireja ja muistelmia (suom. Esa Adrian, 1975).Kohtalokkaat munat : satiireja ja muistelmia | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Lissabon, portugaliksi Lisboa, on varsin vanha kaupunki. Täällä on sijainnut karthagolainen satamakaupunki. Yleisesti esitetään, että kaupungin nimikin, Alis Ubbo, on perua tältä ajalta, karthagolaista alkuperää ja että se merkitsisi 'turvallinen satama'. On myös esitetty, että nimi olisi alueella puhuttua, kadonnutta tartessoksen kieltä. Rooman valtakunnan aikana nimi on muuntunut muotoon Olis(s)ipo tai Olisipo Felicitas Iulia (Plin. Nat 4,117) ja sitten vuosien saatossa portugalin Lisboa-muotoon. Der kleine Pauly : Lexikon der Antike, osa 4https://maijastinakahlos.net/lusitanialaiset-paivakirjat-osa-5/https://ulisses.ulisboa.pt/info/lisboahttps://www.wisdomlib.org/names/lisboahttps://www.quora.com/What-is-the-origin-of-the-name-...
Pentti Kotoaron kirjoittaman ei löydy mitään kirjaa yleisten eikä tieteellisten kirjastojen tietokannoista, ei myöskään kansallisbibliografiasta. Olisiko vuosi jokin muu? Jos tekijä on oikein, mikä mahtaisi olla kirjan aihe?
Helsingin kaupunginkirjasto - Yleisten kirjastojen keskuskirjasto toimittaa kokoelmistaan muille kirjastoille kaukopalveluna sekä lainoja että jäljenteitä. Kaikkea paikallisesti lainattavaa aineistoa myös kaukolainataan.
Tämä tarkoittaa, että saatte kyllä haluamanne aineiston kaukolainaksi, mutta kaukolainapyyntö täytyy hoitaa paikallisen kirjastonne kautta.
