Jos kysymyksesi tarkoittaa Kiinasta tulleita vaikutteita Euroopan koristetaiteisiin ja sisustukseen, niin tästä aiheesta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
1) Suomen museo 2000: sivut 49-63: Jouni Kuurna: Chinoiserie Suomessa 1700-luvulla.
2) Huotari: Kiinan kulttuuri, 3. uud. p. 1999: sivulta 516 alkaen.
3) Hagelstam: Suuri antiikkikirja: sivulta 53 alkaen.
Tarvittaessa voit tulla kirjastoon etsimään lisää tietoa muista antiikkikirjoista.
Asiakkaan täytyy korvata kirjastolle levyn hankintahinta nykyarvoon korotettuna. Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokannassa kohdassa tarkat tiedot näkyy levyn hinta. Jos levystä on ehtinyt kertyä myöhästymismaksuja, myös ne täytyy maksaa. Kannattaa käydä kirjastossa selvittämässä asia.
Hei,
testasin juuri uutuusluettelon toimintaa omalla koneellani ja se toimi aivan niin kuin pitääkin. Ensin tulevat nidetiedot ja niitä klikkaamalla sijoituspaikat.
Voit myös etsiä uutta materiaalia esim. aihe hausta valitsemalla ensin materiaaliksi vaikka musiikin ja aiheeksi "blues". Kun saat hakutuloksen voit rajata sitä "järjestä hakutulos ilmestymisvuoden mukaan", jolloin uusimmat niteet tulevat listan alkuun.
Vihjeittesi perusteella löytyy kansansatu "Kuningas ja mökin poika" Eero Salmelaisen teoksesta Suomen kansan satuja ja tarinoita (WSOY). Kuningas törmää metsällä käydessään mökin poikaan, jonka outoja vastauksia hän ei ymmärrä. Hän kutsuu pojan linnaansa ja hovin viisaimmat miehet koolle. Kuningas raivostuu pojan kujeellisiin vastauksiin ja asettaa rangaistuksen: pojan on tultava linnaan ei päivällä eikä yöllä, ei tietä eikä tien viertä, ei hevosella eikä jalan, ei vaatteissa eikä alasti, ei sisään eikä ulos. Prinsessasta ja kosimisesta ei tässä versiossa puhuta mitään.
Nuortenkirjoja voi arvostella useammankin kirjaston sivuilla, esim. Tampereen kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osaston sivulta löytyy arvostelumahdollisuuus, osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/kissa/arvos.htm
Muiden kirjastojen nuortenosastojen osoitteita löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjastot
Jacgues-Yves Cousteaun ja Émile Gagnanin kehittämä sukelluslaitteisto lienee vuodelta 1943. Tuotantoon laite tuli vuonna 1946 nimellä Agualung.
Lähteet:
Cousteau, Jacgues-Yves: Hiljainen maailma: ihmiskalana meren syvyyksissä
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei ole kirjasto, jolla olisi oma kokoelma. Kirjoja ja muita aineistoja kannattaa aina etsiä suoraa kirjastojen tietokannoista. Mitään etsityistä ei löydy ainakaan HelMet-kirjastoista, joten kyse lienee ns. tieteellisestä kirjallisuudesta. Sen etsiminen kannattaa aina aloittaa oman oppilaitoksen kirjastosta, jossa myös osataan neuvoa parhaiten. Usein hyvä aloituspiste on Helsingin yliopiston kirjaston HELKA-tietokanta, joka sisältää yliopiston eri laitosten ja pääkirjaston kokoelmatiedot.
Kirjastosta kannattaa tällaisia kysellä myös siksi, että henkilökunta voi asiakkaan kanssa suoraan miettiä eri vaihtoehtoja, kaukolainausta, mahdollista kiirettä jne. Palvelu voidaan siinä tiskillä räätälöidä asiakkaan...
Modibo Keïta ja Mariam Travélé solmivat avioliiton vuonna 1937 ja he olivat naimisissa vielä kun Keïta vuonna 1977 kuoli hämärissä olosuhteissa. Keïtalla oli myös kaksi muuta vaimoa.
Lähteitä:
Modibo Keïta. Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Modibo_Ke%C3%AFta
Mariam Travélé . Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Mariam_Trav%C3%A9l%C3%A9
Hiilikuitu on hiiltä miltei kokonaan, mutta ei ihan. KEVRA mainitsee sivullaan hiilikuituna
kuidun, jonka hiilipitoisuus on 95-99 %.
Hiilikuitu esiintyy yleensä jonkin toisen materiaaalin lujitteena.
https://kevra.fi/tuotteet/lujitteet/hiilikuitu/
Tätä kappaletta en onnistunut tunnistamaan. Se on instrumentaaliesitys, joten sanoistakaan ei ole apua. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että kappaleessa soitetaan mm. puulusikoilla. Ehkä joku tämän lukija tunnistaa kappaleen.
Suosittelen, että otat yhteyttä erityisasiantuntijoihin, kuten Suomen Lajitietokeskukseen, joka löytyy verkosta osoitteesta: laji.fi
Sivuston yläpalkissa on Foorumi, jossa voi mm. pyytää apua lajien määritykseen. Sivulta löytyvät toimintaohjeet.
Suomen Lajitietokeskus kerää ja yhdistää suomalaisen lajitiedon yhtenäiseksi ja avoimeksi kokonaisuudeksi tutkimuksen ja opetuksen, hallinnon sekä suuren yleisön käyttöön.
Hyötyä ja iloa voi olla myös Ötökkätieto-sivustosta osoitteessa: otokkatieto.fi
Sivuston tekijät FM Leena Luoto ja FM Heikki Luoto toivovat että Ötökkätieto-sivuston avulla puutarhan ja pihapiirin monimuotoinen luonto tulisi tutuksi ja ötököiden tunnistaminen olisi helpompaa.
Iltalehden mainitaan siirtyneen tietokonetaittoon Macintosh-tietokoneilla vuonna 1992. Varhaisemmasta tietokoneavusteisesta taitosta ei löytynyt tietoa.
Helsingin Sanomien toimituksessa siirryttiin tietokonetaittoon 1990-luvun puolivälissä. Lehden verkkoarkistojen mukaan tämä tapahtui keväällä 1996. Ensimmäisenä tietokoneella tehtiin pääkirjoitussivu, mielipidesivut ja osa kulttuurisivuista.
Painotoiminnan muutokset ja niiden vaikutukset henkilöstöön https://www.vttresearch.com/sites/default/files/julkaisut/muut/2005/Psy…
Kivioja Pasi: Iltapäivälehtien evoluutio median murroksessa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/104618/978-952-03-0904-6.p…
Verkkosanomalehtien alkutaipaleesta ynnä muusta:
Mäkinen...
Etelämantereen lähivesien ahtojääalueet ovat Lapintiiran talvehtimisalueita. Lapintiiran pesimäalueet puolestaan sijaitsevat pääosin pohjoisen napapiirin pohjoispuolella ja joissain tapauksissa 800 kilometrin päässä pohjoisnavasta.
Lähde: Chandler, David: Linnut - maailman mielenkiintoisimmat linnut. 2010
Hei,
Muikku-sali löytyy muiden Joensuun kaupungin tilojen tavoin TilavaJoensuu-palvelusta. Alla linkki, josta löytyy kaikki tarpeelliset tiedot tilasta ja sen varaamisesta hintatietoineen.
https://tilavajoensuu.fi/onlinekalenteri/joensuu-kokous/guest.php?kt=ti…
Tiettyyn kirjastoon tai sen tiloihin liittyvissä kysymyksissä kannattaa suoraan olla yhteydessä kyseiseen kirjastoon, jolloin saat vastauksen nopeasti. Tässä palvelussa ei välttämättä osata vastata kaikkiin yksittäisen kirjastojen asioihin.
