Helsinki Urban Art ry:n sivuille on koottu Pasilassa sijaitsevien katutaideteosten kuvat ja sijainnit:Pasilan katutaideteokset kartalla – Helsinki Urban Art
Vantaalla ompelukoneita/saumureita löytyy Lumon ja Mosaiikin kirjastoista. Ompelukoneen käyttöön tarvitaan voimassa oleva kirjastokortti. Voit varata ompelukoneen käyttöösi Timmi-ajanvarausjärjestelmästä. Valitse kirjautumistavaksi kirjastokortti.Voit tehdä ompelukoneen varauksen tai kysyä lisätietoja myös paikan päällä kirjastossa.Vahvaa tunnistautumista ei tarvita.
Vankiluetteloja on säilynyt, ja niitä säilytetään Kansallisarkistossa. Viite Turun keskusvankilan vankien nimiluetteloon vuodelta 1870 löytyy tästä linkistä. Aineiston säilytyspaikka on Kansallisarkiston Turun toimipiste. Kannattaa kysyä arkiston henkilökunnalta, onko arkistossa muuta vankeihin liittyvää aineistoa.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy kokoelma vanhoja Turun ja Turun seudun karttoja. Valitettavasti tämä kokoelma ei kuitenkaan ole systemaattisesti järjestetty, ja monet kartoista puuttuvat vielä kirjastojärjestelmästä. Kokoelmaan kuuluu esimerkiksi vanhoja opas- ja turistikarttoja. En osaa varmuudella sanoa, onko karttojen joukossa juuri vuoden 1963 karttaa, mutta se sisältää kuitenkin muutamia karttoja 1960- ja 1970-luvuilta. Kokoelmaa säilytetään pääkirjaston tieto-osastolla vitriinissä, jonka henkilökunta voi pyynnöstä avata. Karttoja voi vapaasti tutkia kirjaston tiloissa.Vanhoja karttoja on myös digitoitu jonkin verran. Esimerkiksi Turun karttapalvelusta löytyy jonkin verran vanhoja karttoja, muun muassa matkailukartta...
Runo "Sirkkain häät" sisältyy Heikki Jylhän runokokoelmaan "Yhdeksän meren takana : nuorten runoja" (WSOY, 1945) ja Urho Somerkiven ja Marjatta Mannisen kirjaan "Lasten viides lukukirja" (Otava, 1961). Somerkiven ja Mannisen kirjassa tekijäksi on virheellisesti merkitty Yrjö Jylhä. Runo alkaa: "Yhä vieläkin kerrotaan sirkkain häistä".Lähde:Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta:https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Hei, tietoa Suomen kansantaloudesta helpointa on kysyä Tilastokeskuksesta. Kysyttäessä s-postilla on varminta määritellä, että mitä ajanjaksoa tarkoitatte.Helmet-kirjastosta löytyy tietoa kirjallisessa muodossa. Esimerkiksi emeritusprofessori Markku Kuisma on kirjoittanut aiheesta.Tästä löydät yhteystiedot Tilastokeskuksen neuvontapalveluun.https://stat.fi/fi/tietoa-meista/yhteystiedot/neuvonta-ja-tietopalveluSähköposti: info@stat.fiPuhelin: p. 029 551 2220
Hei!Suosittelen tutustumaan tähän Jouni Korkiasaaren oppaaseen Sukututkija siirtolaisten jäljillä https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061367816 Oppaassa on useita linkkejä eri tietokantoihin, joista voi yrittää löytää tietoa siirtolaiseksi lähteneistä ihmisistä. Osa tietokannoista on käytettävissä vapaasti, osa vaatii kirjautumista ja osa on maksullisia. Oppaassa kerrotaan myös, miten ihmisen nimi saattoi muuttua matkan varrella ja kerrotaan, miksi ihmisestä ei välttämättä löydy mitään tietoja.
Hei,Tekijäoikeuslaki (404/1961) löytyy ajantasaisena Finlex-palvelussa. Tekijänoikeuslain lähtökohtana on, että teosta saa käyttää ainoastaan tekijän luvalla ja siten kuin tekijä sen sallii. Tekijänoikeuslaissa on kuitenkin joitakin poikkeuksia tähän pääsääntöön. Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan jokainen saa valmistaa julkistetusta teoksesta muutaman kappaleen yksityistä käyttöä varten. Yksityistä käyttöä on valmistaminen omaan yksityiseen käyttöön sekä esimerkiksi perheen ja läheisen ystäväpiirin tarpeisiin. Yksityistä käyttöä tulkitaan suppeasti. Yksityiseen käyttöön valmistettuja kappaleita ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen, esimerkiksi niiden myynti on kiellettyä. Yksityistä käyttöä ei myöskään esimerkiksi...
Hei,Valitettavasti meillä ei ole tuota painosta saatavilla tällä hetkellä, joten en voi tutkia asiaa. Ehkäpä joku, jolla on kirja käsillä voi auttaa. Olemassahan on myös puhelimiin sovelluksia, jotka tunnistavat fontit.
Varauksia tehtiin myös ennen tietojärjestelmää. Varausten muistaminen oli vain silloin haasteellisempaa.Varaukset merkittiin listaan kirjan nimen mukaan. Lista saattoi olla vihkotyyppinen tai myöhemmin "kehittyneempi" liikuteltava lista pienistä pahvisuikaleista, joihin kirjoitettiin kirjoituskoneella teoksen nimi. Suikaleet pujoteltiin sitten pieniin tauluisin kuin valokuvat kehyksiin.Kun kirja oli löydetty, katsottiin joko samasta listasta tai toisesta kortistosta varaajan nimi ja yhteystiedot. Jos lainaamiseen käytettiin vielä detroit-systeemiä, voitiin varaus merkitä kirjan lainauskorttiin, jolloin sen huomasi heti kirjan palautuessa.Nämä ovat hataria mielikuviani nuoruuden kesätöistä 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun...
Minulle tuli mieleen kysymyksestäsi vain Neponen-jänis, joka on seikkaillut Pikku Kakkosessa yli 20 vuoden ajan, vuodesta 2004 alkaen. Kysyin asiasta myös kollegoilta, mutta kukaan ei tiennyt toista pupua, jota olisi kovin väsyttänyt. YouTubesta löytyy joitain Neposen seikkailuja, jos haluat tarkistaa onko tämä se kyseinen jänis. Onko lukijoilla vinkkejä, mikä toinen jänis voisi olla kyseessä?Lähteet:https://www.imdb.com/title/tt12735876/ https://youtu.be/wNJF37t0DCs?feature=shared&t=1185
Tähän kysymykseen ei ehkä ole yhtä oikeaa vastausta. Kiusattuja ei kuitenkaan velvoiteta siirtymään toiseen kouluun, usein on kyse siitä, että kiusatun vanhemmat tekevät päätöksen lapsen siirtymisestä. Kiusaamisen selvittely koulussa voi olla todella hidasta ja koulua vaihtamalla pyritään nopeampaan ratkaisuun, joka helpottaisi kiusatun lapsen elämää. Alla on pari artikkelia ja kirjaa, joita lukemalla voit tutustua asian eri puoliin lisää.Kiusatut väistyvät toiseen kouluun, kiusaajat jäävät – ”Jonkun perheen pitäisi riitauttaa asia”, sanoo hyvinvointipäällikkö (YLE 22.1.25)Koulun vaihtaminen on yhä hankala rasti: koulukiusaajakin siirretään muualle aniharvoin (Demokraatti 5.1.2025)Holmberg-Kalenius, Tina: "Vahingossa huitaisin, läpällä...
Uuden avaimen taloyhtiön roska-astiaan saanee taloyhtiön isännöitsijältä. Ottaisin yhteyttä isännöitsijään ja kysyisin asiasta häneltä. Asunnon avaimet saa isännöitsijältä (tai myynti-/ostotilanteessa asunnon myyjältä) ja sama tilanne koskee mielestäni kaikkia asuntoon liittyviä avaimia. Isännöitsijän ja huoltoyhtiön yhteystiedot ovat yleensä rapussa ilmoitustaululla.
"Saharan etelärajan eli Sahelin vyöhykkeen valtiot päättivät vuonna 2005 luoda yhteistoimin 15 kilometriä leveän ja lähes 8 000 kilometriä pitkän metsä- ja kasvillisuusvyöhykkeen torjumaan aavikoitumista. Vyöhykkeelle annettiin nimeksi Saharan Vihreä muuri ja toiselta nimeltään Afrikan vihreä muuri. –– Suuri vihreä muuri (GGW) on afrikkalaisvetoinen projekti, jonka tarkoituksena on kasvattaa puita ja aikaansaada hedelmällistä maata Sahelin alueella, mukaan lukien Burkina Faso, Mali ja Niger."Sahelin vyöhykkeen suuri vihreä muuri yhdistää - YK:n alueellinen tiedotuskeskus - FinnishAlueen maista Burkina Faso on ollut edelläkävijä aavikoitumisen torjunnassa. Siellä on menestyksekkäästi kasvatettu puita ja parannettu maan hedelmällisyyttä 80-...
Termillä kirjastoahdistus voidaan kuvata monenlaisia kirjastoon liittyviä negatiivisia tuntemuksia.Suomen tieteellisen kirjastoseuran Signum-lehden (2/2019) pääkirjoituksessa Johanna Lahikainen liittää termin tilanteisiin, joissa asiakas tuntee, ettei osaa toimia oikein kirjastossa. Asiakas saattaa esimerkiksi ajatella, ettei osaa käyttää kirjaston laitteita, etsiä haluamaansa aineistoa, tai että hän on kysymyksiä esittäessään häiriöksi henkilökunnalle. Lisäksi kirjasto saattaa tuntua pelottavalta, sokkelon kaltaiselta paikalta, jossa vain eksyy. Tällaisia tuntemuksia voi hyvin kutsua kirjastoahdistukseksi. Kirjaston henkilökunnan tulisikin pitää huoli, että kirjastoissa vallitsee avoin ja ystävällinen ilmapiiri.Alex Nunes kirjoittaa...
Tästä aiheesta ei tutkimuskirjallisuutta vastaani tullut. Jatkosodassa Suomea ylipäänsä pommitettiin huomattavasti vähemmän kuin talvisodan aikana. Sodan alkuvaiheessa 25.6.–1.7.1941 koettiin 39 lentotukikohtaan kohdistettu pommitushyökkäys; Tamperetta lähin kohde oli Nokia, jonne kohdistui heti 25. päivänä kahdeksan viholliskoneen hyökkäys. Seuraavat Neuvostoliiton kaukopommitusilmavoimien merkittävät Suomeen kohdistuneet pommitukset olivat hyökkäykset Helsinkiin 6.–7.2., 16.–17.2. ja 26.–27.2.1944.Syitä talvi- ja jatkosodan pommituksien eroavaisuuksiin pitänee hakea tarkastelemalla sodan kokonaiskuvaa. Jatkosodan aikana Neuvostoliiton ilmavoimia sitoivat kesällä 1941 käynnistyneet vihollisuudet Saksan kanssa toisin kuin talvisodan aikana...
On puolimahdotonta selvittää 40 vuotta vanhan (mainos)pinssin tarinaa, mutta ajankohta huomioiden kyseessä voisi olla tamperelaisen paikallisradion Radio 957:n suursuositun Tule ja Puserra -ohjelman mainospinssi. Ohjelma niille, "”jotka eivät olleet saaneet perjantaina”, saattaisi olla luonteva selitys Suosikin tapauksessa, tai kenties luontevampi kuin maksamakkaratuubin sloganina käytetty Tule ja puserra, kuten joku on muistellut Facebook-ryhmässä. Mutta tiedä häntä, taisi Kallen mätitahnakin olla nuorisolehtien vakiomainostajia. Hyvä heitto se on molemmissa (kaikissa?) tapauksissa. Aristoteleen kantapää -radio-ohjelman Facebook-ryhmän keskustelu.Paritusohjelma sekoitti Tampereen liikenteen. HS 24.1.2017.
Olisikohan kyseessä Katri Savolaisen vuonna 1963 ilmestynyt nuortenkirja Tyttö Mijas-vuorelta?Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:"Suomalaisturistit tapaavat Espanjassa vaalean tytön, jolla on kaulassaan Kalevalakoru. He ryhtyvät selvittämään tytön alkuperää, ja selviää, että nyt espanjalaisperheessä asuvat tytön suomalaiset vanhemmat kuolivat auto-onnettomuudessa. Suomalaiset järjestävät Elan Suomeen isovanhempiensa luo, ja vähitellen tyttö alkaa tunnistaa tuttuja paikkoja."Etusivu - Lastenkirjainstituutin kirjastoTYTTÖ MIJAS-VUORELTA | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Jälkimmäisen eli Arthur C. Clarken. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta löytyy muuten osoitteesta http://www.libplussa.fi/ , sieltä tällaisiin kysymyksiin saa vastauksen vielä nopeammin.
Suomennosta ei löydy Sibelius-Akatemian Laura-tietokannasta eikä Ynnin Poikien "Laulakaa, portit aukaiskaa" tai Lumen Valon "Mysterium" -levyjen tekstiliitteistä. Voisit ehkä tiedustella, olisiko ko. kuoroilla arkistossaan vanhoja konserttiohjelmia, joista suomennos löytyisi.
http://www.lumenvalo.fi/index2.htm
http://ynninpojat.cjb.net/
