Kuvauksessasi on paljon samaa kuin Danielle Steelin kirjassa Aave. Myös kansi on vaalea. Kirjan kuvaus löytyy Kirjasammosta: Aave | Kirjasampo
Kirja löytyy myös Kuopion kaupunginkirjaston valikoimasta ja on varattavissa ja lainattavissa: Aave | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio (finna.fi)
Toinen ehdotus olisi Celia Reesin Noitalapsi, mutta siinä ei ole yhtä paljon yhteneväisyyksiä kuvaamasi tarinan kanssa. Tämäkin kirja löytyy kirjastostamme. Tässä on linkki verkkokirjastoon, jossa on näkyvissä myös kirjan kuvaus: Noitalapsi | Kuopion kaupunginkirjasto | Kuopio (finna.fi)
Toivottavasti näistä toinen sattuisi olemaan etsimäsi kirja.
Luotettava lähde markka-aikojen hintatietoihin on Tilastokeskuksen 1976 alkaen neljä kertaa vuodessa julkaisema Kuluttajahintatilasto.Suomen Pankin rahamuseon Rahan arvon vaihtelu -laskurilla voi tarkastella markka-aikaista ostovoimaa tiettyjen elintarvikkeiden hintojen osalta haluttuna vuotena. Esim. 1960 (suluissa vastaava rahamäärä 2024 euroina): Työmiehen tuntipalkka 252,00 Mk (17,39 EUR)Voi, 500 g 232,00 Mk (3,03 EUR)Peruna, 1 kg 23,66 Mk (0,91 EUR)Kahvi, Paahdettu 500 g 520,0 Mk (3,95 EUR)Alkoholi, Pöytäviina, 0,5 l 670,00 Mk (14,79 EUR)Lähteet:Tilastokeskus (stat.fi)Suomen Pankin rahamuseo
Etsimäsi kirja voisi olla David Bentley Hartin yhdessä poikansa Patrick Robert Hartin kanssa kirjoittama MacGorillanlinnan arvoitus (KimBook, 2020). Se on humoristinen, tyylilajin klassikoita kunnioittava, skotlantilaiseen linnaan sijoittuva kaikenikäisille sopiva dekkari, jonka kaikki keskushahmot ovat pehmoeläimiä. Myös Tim Davysin Amberville: Paluu alamaailmaan (Tammi, 2009) saattaisi olla etsimäsi kirja. Myös tässä, synkemmän sävyisessä rikoskertomuksessa tarinan hahmot ovat pehmoleluja.
Poravasaraa ja sen teräsarjaa ei voi varata Helmet-sivujen kautta. Lainattavia esineitä ei ylipäätään varata netin kautta eikä niitä myöskään toimiteta muihin kirjaston toimipisteisiin. Esineiden palautuskin onnistuu vain samaan kirjastoon kuin mistä ne on lainattu.Ainakin Etelä.-Haagan kirjaston poravasaralle ja sen teräsarjalle on olemassa kirjastossa varauslista. Joissain kirjastoissa esineitä ei voi lainkaan varata, vaan ne voi lainata, kun ne ovat paikalla.Tarkemmat tiedot esineistä ja niiden mahdollisista varauskäytännöistä saa näkyviin Helmet-Finna -sivuilla, kun napauttaa otsikkotekstiä ja saatavuustiedot tulevat näkyviin.
valitettavasti tähän ei löydy nyt vastausta. Kysyin myös koko Suomen kattavalla kirjastonhoitajien sähköpostilistalla tätä asiaa, mutta valitettavasti tietoa ei löytynyt sieltäkään.
Jos jätetään paikoilleen,niin silloin on syytä olla kyse jostain konkreettisesta, kuten pöydästä, aidasta tai puusta. Jos kyse jostain muusta,voi miettiä, sopisiko esim. Olla muuttamatta jotain tai säilyttää.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea tietäisi. Ilmoitamme mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai tietäisiköhän joku palvelumme seuraajista kyseisen sadun?
Voisiko kyseessä olla Jan Lööfin kirja "Raitapukuinen mies osti omenan" (Tammi 1974). Kirjassa raitapukuinen mies ostaa omenan ja laittaa sen ikkunalaudalle kypsymään. Papukaija tönäisee omenaa ja se putoaa vanhan mummon päähän.Täältä löytyy kirjan kansikuva:https://www.finlandiakirja.fi/fi/jan-loof-raitapukuinen-mies-osti-omenan-1264996Kirja on ilmestynyt myös englanniksi nimellä "Who's Got the Apple?".
Laulun tekijä on venäläinen Bulat Okudzava/ Okudzhava (1924-1997) ja laulun nimi suomeksi Francois Villonin rukous. Hän oli prosaisti ja runoilija, joka lauluissaan korosti sanojen merkitystä. Lauluja Okudzava teki noin 200 ja esitti näitä kitaran säestyksellä pienissä tapahtumissa. Lauluja äänitettiin salaa kaseteille ja ne kiersivät etenkin opiskelijoiden keskuudessa kädestä käteen, hiukan samoin kuin Vladimir Vysotskin laulut. Virallinen taho ei Okudzavan lauluja hyväksynyt.KOM-teatteri esitti 1982 ohjelman Avattu ovi, jossa se esitti Bulat Okudzavan ja Vladimir Vysotskin lauluja. Tässä Francois Villonin rukouksen esitti Pirkko Saisio. Laulun ovat suomentaneet Jukka Mallinen ja Kaj Cydenius yhdessä. Laulu kuultiin Saision...
Kannattaa kysyä Tapiolan lukiosta, jolla nimellä Tapiolan yhteiskoulu nykyään tunnetaan, löytyisikö heidän arkistoistaan tietoa entisistä kuorolaisista. Tapiolan lukion yhteystiedot löytyvät koulun verkkosivuilta: https://www.espoo.fi/fi/tapiolan-lukio/yhteystiedot-tapiolan-lukio
Pahoittelen, että vastaaminen on viivästynyt. Sinulla on mielenkiintoinen, mutta haastava aihe. Et kertonut kysymyksessäsi, mitkä kielet sinulle käyvät. Suomeksi tietoa tuskin paljoa löytyy. Maailmalla aiheesta on varmasti kirjoitettu. Tässä joitakin ehdotuksia haun alkuun. Hollantilainen Dola de Jong on kirjoittanut romaanin, joka kertoo juutalaispakolaisista pohjois-Afrikassa. Kirja on käännetty ruotsiksi nimellä Åkern är världen (Nilsson förlag, 2017). Kirjan voi tilata kaukolainana vaikka Tammisaaren kirjastosta. Kaukolainan hinta on 4 €. Verkossa löytyy luettavana Oxford University Pressin julkaisema artikkeli, joka kertoo jugoslavialaisista pakolaisista Egyptissä sodan aikana. Building Yugoslavia in the...
Suomen kansallisbibliografiasta hakusanalla "Suomen historia" kielellä turkki löytyy ainoastaan yksi teos, nimeltään Finlandiya Türkleri https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3594950?sid=4880951220Helmet.finna.fi:n tarkennetussa haussa turkinkielisiä kirjoja, joiden alkuperäiskieli on Suomi, löytyy 63 kappaletta: https://helmet.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22tur%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eoriginal_lng_str_mv%3A%22fin%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFieldsValitettavasti ne ovat fiktiivistä kaunokirjallisuutta, suurimmaksi osaksi lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Turkiksi julkaistuja tietokirjoja suomesta ei vaikuta olevan...
Weissin näytelmä ilmestyi suomeksi 1965 Mikko Kilven suomentamana nimellä Jean Paul Marat'n vaino ja murha Charentonin sairaalan näyttelijäryhmän esittämänä ja herra de Saden ohjaamana.
Oikein sopivilta vaikuttaisivat Kalle-Karhun ja Kaisa-Kilpikonnan Salaisuuskirjat. Ne löytyvät digitaalisina, https://www.suojellaanlapsia.fi/post/kalle-karhun-ja-kaisa-kilpikonnan-…Muutama muu ehdotus:Julia Vuori, Sieni tunteiden aallokossaKobi Yamada, Olipa kerran ongelmaTom Percival, Vilhon pikku valheetEhkä hiukan isommille:Lola Odusoga, Lolan suuri salaisuusSari Airola, Voi Viivi!
Olisikohan kyseessä Ari Koskinen ja Riitta Koskinen. Ari Koskinen on teknisen työn lehtori. He ovat yhdessä julkaisseet kirjan Nikkaroi vanhaan malliin (2007, WSOY). Riitta Koskinen on yhdessä Katja Hagelstamin kanssa kirjoittanut kirjan Säätyläiskoti Suomessa : sisustuksia, historiaa ja tapakulttuuria 1700-luvulta (2003, WSOY), jossa esitellään muiden muassa Aschanin talo.Finna.fi / Helmet:Säätyläiskoti SuomessaNikkaroi vanhaan malliin
Laulu voisi olla ruotsalaisen John Emilin (eli John Emil Johanssonin) "Rewind replay".John Emil: Rewind replay YouTubessa:https://lyricstranslate.com/en/john-emil-rewind-replay-lyrics.html
Isoisän isoisän lastina on mitä todennäköisimmin ollut tervaa (tanskaksi tjære), joka 1700-luvulla oli Suomen ehdottomasti tärkein vientiartikkeli: parhaimmillaan Pohjanmaan tervan osuus oli jopa 95% koko Suomen viennistä. Fyrpenge ei ollut lastia, vaan kauppalaivoilta niiden kuljettaman lastin mukaan peritty maksu majakoiden ylläpitämiseksi ('majakkaraha' ~ fyr = majakka, penge = raha).Lähteet: Risto Kari, Lasteina tervaa ja sahatavaraa. – Navis Fennica : Suomen merenkulun historia. 1, Puuruuhista syvänmeren purjealuksiin Baltic connections : archival guide to the maritime relations of the countries around the Baltic sea (including the Netherlands) 1450–1800. 1, Denmark, Estonia, Finland, Germany
