Kaarlo Sarkian runo Kehtolaulu on julkaistu kokoelmassa Unen kaivo.(1936). Teos löytyy myös viime vuonna julkaistuna äänikirjana. En osaa sanoa, millaisessa elämäntilanteessa mainittu runo on kirjoitettu. Hänestä on kuitenkin kirjoitettu kaksi elämäkertaa, jotka löytyvät Helmetistä. Aune Hiiskun teos Kaarlo Sarkia: uneksija - kilvoittelija on julkaistu 1972 ja Magnus Björkenheimin teos Kaarlo Sarkia jo vuonna 1952.
Suomen Sukutukimusseuralla on SukuForum -niminen keskusteluryhmä, josta löytyy henkilö, joka on käyttänyt vanhempaa Juuret -tietokantaa. Sukututkimusseuran sivulta, www.genealogia.fi, on myös linkkejä muihin keskusteluryhmiin.
Tällainen eurooppalaistyylinen small talk löytyi Hymyhuulet-ohjelmasta https://m.youtube.com/watch?v=d4az2VvfZZc
Tosin keskustelijana on Ville Virtanen.
Tavallisesti Pasilan kirjastossa on ollut kirjojen poistomyynti Lainan-päivän (8.2) aikoihin. Edelleen jatkuva korona-pandemia vaikuttaa siihen,
ettemme tiedä koska seuraava poistomyynti on. Koronan jälkeen, elämän tultua normaaliksi.
Vastaus riippuu siitä miten merkittävä määrä ilmataisteluita määritellään. Esimerkiksi Wikipediaan on koottu listaus ilmasta-ilmaan -taisteluissa kärsityistä tappioista eri konflikteissa:
https://en.wikipedia.org/wiki/Post%E2%80%93World_War_II_air-to-air_comb…
Kirjoitushetkellä viimeinen listan merkintä on israelilaisen hävittäjän alasampuma Hamasin lennokki toukokuussa 2021.
Lisää esityksiä eri ilmataisteluista:
Swanston, A. (2010). Historian suurimmat ilmataistelut: Ilmasodankäynti kautta aikojen. Minerva.
Etappipataljoonien päätehtävä oli selustan yhteyksien vartiointi. Tarkentavia aikalaisohjeita etappipataljoonille löytyy esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimista päiväkäskyistä:
Etappipalvelusta koskevat määräykset: Etappipäiväkäsky n:o 3.
Etappipataljoonain toiminta: liite Etappipäiväkäskyyn n:o 9.
Etappipataljoonat jäivät lyhytikäisiksi, mutta etappipalvelus käsitteenä esiintyy ohjesäännöissä ja alan lehdissä huoltopalvelun synonyymina pitkälle 1930-luvulle.
Kansalliskirjaston digitoimia lehtiaineistoja 1920-30 -luvuilta
Etappipalvelusohjesääntö (Et. O.). Helsinki, 1922.
Seutukunnassa voi olla vain yksi kunta kuntaliitosten seurauksena. Yhden kunnan seutukuntia on Suomessa kolme. Keski-Suomessa on yksi yhden kunnan (nyt kaupungin) seutukunta, Jämsä.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ms%C3%A4n_seutukunta
Tällaisesta hiihtäjästä ei löytynyt tietoja. Yleisurheilussa kuitenkin algerialainen Abdellatif Baka voitti Rion paralympialaisissa T13-luokan 1 500 metriä ajalla, joilla muutamaa viikko aikaisemmin olisi voitettu kultaa Rion olympialaisissa https://yle.fi/urheilu/3-9165263
Muun muassa seuraavissa teoksissa käsitellään elämää pakolaisleireillä:
Faktaa:
- Nimko Ali: What We're Told Not to Talk About (But We're Going to Anyway), Women's Voices from East London to Ethiopia
- Reijo Arkkila: Sudanin kutsu. Lähetystyön näköaloja Sudanista ja Ugandan pakolaisleireiltä
- Jamal K. Kanj: Children of Catastrophe. Journey from a Palestinian Refugee Camp to America
- Anu Kekäläinen: Leiri - tarinoita ihmisistä jotka haluavat kotiin
- Hannu Pesonen: Hiekalle rakennettu elämä - taistelu Länsi-Saharasta.
- Ben Rawlence: City of Thorns. Nine Lives in the World's Largest Refugee Camp
- Rauli Virtanen: Hiljaiset auttajat. Suomalaista katastrofityötä Turkin sodasta...
Kaukolämpöjohdot lämpöeristetään tehokkaasti, mutta lämpöhävikkiä syntyy silti jonkin verran. Johtojen siirtämästä energiasta Suomessa kuluu jakeluverkon lämpöhäviöihin 8−9 prosenttia, isoimpien kaupunkien verkoissa 5−8 ja harvemmin asuttujen pienten taajamien verkoissa 10−15 prosenttia.
https://energia.fi/energiasta/energiaverkot/kaukolampoverkot
Tarkemmin aiheesta:
Lämpöhäviöt kaukolämpöverkossa https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/161529/kandidaatintyo_maja…
Kaukolämpöverkon lämpöhäviöiden tarkastelu https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/158097/Kalliokoski_Henri…
Näillä tiedoilla emme pystyneet löytämään kirjoittajaa. Kirjailijahakemistoja löytyy koottuna Makupalat.fi:stä ja Kirjasampo esittelee kaunokirjallisuutta.
Seija Simolan laulamasta, Aarno Ranisen sovittamasta ja Jussi Raittisen suomeksi sanoittamasta kappaleesta "Ihanaa se ois" ei ole saatavilla lainattavaa nuottia. Kappale on julkaistu nuottikokoelmassa "7 iskelmää", osa 2. (Helsinki : Edition Coda, 1967). Nuottia on vain yksi kappale Helsingissä, Kansalliskirjaston kokoelmassa, ja sitä ei saa lainaan. Lukusalissa paikan päällä sen voi saada tutkittavaksi.
"Ihanaa se ois" - kappale on "käännösiskelmä", alkuperäiseltä nimeltään "Samba de verãoja" ja sen on säveltänyt Marcos Valle. Tuosta alkuperäisestä kappaleesta kyllä löytyy nuotteja erilaisina sovituksina. Finna-hakupalvelusta (www.finna.fi) voit etsiä yhdellä kertaa Suomen eri kirjastojen kokoelmista. Hae kappaleen nimellä ja...
Sinun kannattaa ottaa yhteys Vaasan kirjastoon tässä tapauksessa. He päättävät voivatko hankkia ko. kirjan kirjastoonsa tai kaukolainaavat sen eduskunnan kirjastosta.
Kirja kannattaa palauttaa lähikirjastosi henkilökunnalle. On mahdollista, että kirjan lainausvaiheessa on tapahtunut jonkinlainen häiriö, jonka vuoksi kirja ei ole rekisteröitynyt järjestelmään. Kirjan tiedot todennäköisesti löytyvät edelleen kirjaston järjestelmästä, tosin se on saatettu merkitä järjestelmään kadonneeksi. Siitä, että lainaus on epäonnistunut, ei koidu sinulle seurauksia.
