Kirjan arvio on julkaistu Parnasson numerossa 4/2011 sivuilla 64-65. Lehteä säilytetään Helmet-kirjavarastossa Pasilassa.
https://finna.fi/Record/arto.013263389
https://kirjtuo1.helmet.fi/search~S2*fin?/tparnasso/tparnasso/1%2C6%2C7…
Tästä kuvasta on hankala tunnistaa lajia, eikä asiantuntemukseni ole riittävää. Eskon kuvat -sivuston perusteella kyseessä voisi olla Isorantuli.
Tässä muutama linkki, joiden avulla tunnistusta voi yrittää.
Suomen lajitietokeskus ylläpitää laji.fi –sivustoa, jossa on mm. lajien tunnistuspalvelu. Rekisteröityneet käyttäjät voivat lähettää kuvia palveluun tunnistettavaksi. Sivustolla on myös kuvat 172:sta erilaisesta suomalaisesta hämähäkkilajista. https://laji.fi/theme/identify
Eskon kuvat –sivustosta löytyy toista sataa harrastelijavalokuvaaja Esko Vesasen ikuistamaa kuvaa suomalaisista hämähäkeistä. https://eskonkuvat.kuvat.fi/kuvat/Suomen+h%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kkej%C3%A4.../
Kirjallisuutta suomalaisista hämähäkeistä löytyy...
Kyseessä on lyhytikäiseksi jäänyt Pataljoona Niemeläinen, josta jatkosodan virallishistoriikissa kerrotaan seuraavaa:
"Suojeluskuntajärjestön lakkauttamisen jälkeen Kotijoukkojen komentajan alaiset muodostelmat, koulutuskeskukset ja sotakoulut siirtyivät Päämajan johtoon marraskuun 1944 loppuun mennessä. Koulutuskeskusjärjestelmä oli lähes kokonaan purettu ennen Päämajalle alistamista. VKoul.K 2:n tilalle oli 1.11. perustettu Päämajan käskystä Pataljoona N (Niemeläinen), johon kaikkien lakkautettavien koulutuskeskusten henkilökunta ja asevelvolliset oli siirrettävä. Tämäkin pataljoona lakkautettiin 30.11.1944 ja Kotijoukkojen komentajan alaiset jalkaväen ja tykistön aliupseerikoulut, Kaasusuojelukoulutuskeskus,...
Aihetta käsitellään esim. Ilona Kemppaisen väitöskirjassa Isänmaan uhrit : sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana (Helsingin yliopisto 2006). Kemppaisen mukaan jatkosodan alussa tehdyn päätöksen perusteella talvi- ja jatkosodan vainajat haudattiin samaan sankarihautaan. Myös ortodoksiset sankarivainajat pyrittiin hautaamaan yhteisiin sankarihautoihin, vaikka tämä herättikin vastustusta. Omaiset saattoivat periaatteellisista tai muista syistä kieltää hautaamisen yhteiseen sankarihautaan, mutta nämä olivat poikkeuksia.
Lähteitä ja kirjallisuutta:
Kansanaho, E. (1991). Papit sodassa. WSOY.
Kemppainen, I. (2006). Isänmaan uhrit: Sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana. Suomalaisen...
Benito Pérez Galdósin vuonna 1901 suomeksi julkaistun Luonnonlapsen suomensi kirjan kustantanut Uuno A. Varis. Espanjankielisen alkuteoksen nimi on Marianela.
Luonnonlapsi : kertomus | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Kansainväliseen vapaaehtoistyöhön osallistumisesta löytyy tietoa esim. Opetushallituksen Maailmalle.net-sivustolta. Vapaaehtoistyötä käsittelevältä sivulta löytyy linkkejä monien vapaaehtoistyötä koordinoivien järjestöjen sivuille: https://www.maailmalle.net/vaihdot/vapaaehtoistyo. Osa näistä on suunnattu nuorille, mutta myös aikuisille löytyy vaihtoehtoja.
Vapaaehtoistyötä kotimaassa voi etsiä esim. Vapaaehtoistyö-sivuston kautta: https://vapaaehtoistyo.fi/fi/
Monien järjestöjen omilta kotisivuilta löytyy tietoa vapaaehtoistoiminnasta. Tässä joitakin esimerkkejä:
Suomen Punainen risti: https://www.punainenristi.fi/vapaaehtoiseksi/
WWF Suomi: https://wwf.fi/vapaaehtoistyo/
Sininauhasäätiö: https://www.sininauhasaatio.fi/vapaaehtoistyo...
Jari Haavikon "Saarenkylän ympäristö- ja rakennusinventointi 1991" -julkaisussa on lyhyesti kerrottu rakennuksen historiaa.
Rovaniemen kaupungin vanhainkodista ei ole historiikkiä eikä sitä mainita historiateoksissakaan, ei vanhustenhoitoakaan. Tietoa on murusina eri lähteissä.
Rovaniemen maalaiskunnan vanhainkodin historiasta löytyy tietoa vanhainhoidon historiasta ajalta kun kunnat olivat yhdessä.
Kunnalliskertomuksessa v.1951 on lyhyt maininta uudesta vanhainkodista. Nämä kunnalliskertomukset ovat luettavissa Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolla.
Arkkitehti Sulo Hartosesta löytyi tietoja arkkitehtimatrikkeleista, matrikkelit ovat luettavissa Rovaniemen kaupunginkirjastossa.
Rovaniemen...
Pienen kuvan perusteella on oikeastaan mahdotonta varmasti päätellä minkä lajin hyönteinen on kyseessä.
Jos epäilet, että kyseessä on jokin kodin tuholaiseksi ajateltava otus, voit vertailla kuvia löydökseesi:
https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
Turkiskuoriaisia: https://laji.fi/taxon/MX.192570
Verkon ötökkätieto tarjoaa jo kattavamman lajivalikoiman tunnistamiseen: https://www.otokkatieto.fi/etusivu
Muutama kirjavinkki:
Rohmut ja riesat : tuhohyönteisten tunnistusopas
Olsen: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa
Luoto: Oman pihan ötökät
Sandhall: Ötökät : tunnistusopas, 445 lajia
Verkosta löytyi esimerkiksi seuraavia:
A cynic is a man who, when he smells flowers, looks around for a coffin. (H. L. Mencken)
The only way you can become a legend is in your coffin. (Bette Davis)
Ruumisarkku on täällä monen köyhän ensiasunto. (Erno Paasilinna)
Lisää löytyy googlaamalla esimerkiksi "coffin quotes".
Runoista tulee mieleen esimerkiksi Emily Dickinson: A Coffin - is a small Domain ja Edith Södergran: Kruununi on liian raskas.
Kyseinen kohta Publius Vergilius Maron Georgicassa kuuluu Teivas ja Päivö Oksalan suomentamana seuraavasti:
”Maecenas, mikä saa vihannoimaan laihot ja milloin
aika on kääntää maa, jalaviin pyhä kietoa köynnös..."
Publius Vergilius Maro: Georgica : laulu maanviljelijän työstä (suomentaneet Teivas Oksala & Päivö Oksala ; johdanto ja selitykset: Teivas Oksala & Maija-Leena Kallela, 2020), s. 37
Kysyjän linkittämän musiikkivideon tuotannossa on hyödynnetty tekoälyä. Ainakin tekoäly tarjoaa erilaisia keinoja elävän musiikin konsertin toteuttamiseen ja tehostamiseen, kuten oheiset artikkelit kertovat.
https://tseentertainment.com/how-ai-could-revolutionize-live-music-conc…
https://news.cgtn.com/news/2023-06-01/AI-harmonizes-with-human-musician…
https://blog.empress.ac/ai-in-live-performances-the-future-of-concerts-…
https://www.nbcdfw.com/entertainment/the-scene/how-verdigris-ensemble-i…
Oletan, että etsit nuottia laulajalle. Sellaista nuottia, jossa myös resitatiivi olisi mukana, en löytänyt g-mollissa, mutta varsinaiseen aariaan (”Je crois entendre encore”) nuotti löytyy esimerkiksi Petrucci Music Librarysta (https://imslp.org):
https://vmirror.imslp.org/files/imglnks/usimg/a/a5/IMSLP366977-PMLP55417-Bizet_-_Je_crois_Gm.pdf
Kirjastojen tietokannoista nuottia ei pysty etsimään sävellajin perusteella nuottia näkemättä, jos sävellaji ei ilmene esimerkiksi teoksen nimestä.
Kotimaisten kielten keskuksella on sivusto ruotsinkielen murteista Suomessa. Linkki sivustolle
Språkburk.fi sivustolla on artikkeli Ahvenanmaan murteista. Linkki artikkeliin
Ne.se sivusto (maksullinen, mutta tarjoaa ilmaisen koekäyttömahdollisuuden) kertoo myös Ahvenanmaan murteista. Linkki sivustolle.
Finna-haulla (hakusanat aihe: Åland, aihe:dialekter) Löytyy 25 kirjaa ruotsiksi. Linkki hakuun. Aiheesta on tarjolla myös äänitteitä, artikkeleita ja tekstejä aiheesta.
Lisäys: Osa nykyistä Mannerheimintietä oli aiemmin nimeltään Heikinkatu. Metro Auton myymälä oli 1930-luvulla Heikinkadulla tai Kaisaniemenkadulla. Mannerheimintiellä se oli 1950-luvulla.
Varminta on käyttää lataamisen siihen tarkoitettua porttia. Se on usein merkitty tietokoneeseen jonkinlaisella sähkövirran symbolilla (ks. esim. https://www.kensington.com/news/docking-connectivity-blog/usb-c-demysti…).Tarvittaessa oikean portin voi varmistaa tietokoneen käyttöohjeesta, jonka voi hakea internetistä koneen merkin ja mallin avulla.
Messuhalli sijaitsi Uhtualla. Paikasta löytyy kuvia SA-kuva-arkistosta ja Finnasta. Lähteet ja linkitKansa taisteli 10/1984: https://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1984/Kansa_Taisteli_10_1984.pdfSA-kuva-arkisto: http://sa-kuva.fi/Finna.fi: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=sotilaskodit+messuhalli&type=Al…
