Ensimmäisenä mieleen tulee (ehkä) tunnetuin esimerkki hallitsijasta, joka tapatti viestintuojan. Plutarkoksen Kuuluisien miesten elämäkertoja -teoksen mukaan Armenian kuningas Tigranes II Suuri (joko katkaisi pään tai) hirtätti viestintuojan, joka julkeni kertoa hallitsijalle roomalaisten sotajoukkojen Luculluksen johdolla lähestyvän. Toinen tunnettu tapaus oli Spartan kuningas Leonidas, joka historioitsija Herodotoksen mukaan vähät välitti persialaisten viestintuojien lähes pyhästä diplomaattistatuksesta.Lähteet: Plutarkhos. Kuuluisien Miesten Elämäkertoja. WSOY, 1989.Herodotos ja Edvard Rein. Historiateos. WSOY, 1964.
Emmystä ei kovin paljon tietoa ole, vain joitakin otteita ja tunnelmia löytyy sieltä täältä eri lähteissä.Emmy Parviainen oli viettänyt varakkaan perheen lapsena huoletonta elämää Jyväskylässä. Siellä hän kävi tyttökoulun.Tyttökoulun käytyään hän tuli Helsinkiin jatkamaan opintojaan Ottilia Stenbäckin johtamassa Suomalaisessa Jatko-opistossa.Helsingissä Emmy asui Bulevardin varrella sijaitsevassa Ahlstubben pensionaatissa. Vappuna Emmy tapaa ylioppilaislaulajien joukossa olleen Arvidin ja he kihlautuvat ja menivät naimisiin vuonna 1884 Emmyn ollessa 19 vuotias. Arvidin isä ei ensin ollut mielissään pojan valittua morsiamekseen sekatavarakauppiaan tyttären, mutta pian Emmy hurmasi myös appiukon välittömällä olemuksellaan.Nuoripari matkusti...
Kyseinen runo löytyy teoksesta On kylmä, täällä palaa : kaksi runokokoelmaa (WSOY 2004). Runo löytyy aivan lopusta.Teos on ilmestynyt ensimmäisen kerran ruotsiksi nimellä Det är kalt, det brinner vuonna 2003 ja suomeksi 2004. Kääntäjänä Jyrki Kiiskinen.
Helen Kellerin kirja Elämäni tarina (WSOY 1957, 2. painos) löytyy Pasilan kirjavarastosta. Sen voi varata lähimpään Helmet kirjastoon tai pyytää kaukolainaksi muualle Suomeen. Linkki Helmet hakutulokseen.
Runo on todellakin Claes Anderssonin runo ja löytyy Sirkka-Liisa Kivelän toimittamasta teoksesta Vuoroin minussa vanhuus, nuoruus: suomalaisia runoja vanhenemisesta (2005).
Sukututkijoille on kyllä tehty vanhojen käsialojen lukuoppaita, mutta nykykäsialojen tulkitsijoille on saatavissa oikeastaan vain grafologiseen tulkintaan paneutuvaa kirjallisuutta. Nimikirjoitukset ovat kyllä siinä määrin oma lukunsa, niin sanoakseni, että niiden selvittelyyn käsialantutkimuksen kirjoista tuskin on paljon apua (esim. Leo Pennanen, Käsialatiedon opas; Osmo Oksanen, Mitä käsiala paljastaa).
Kyseinen runo on nimeltään Eräskin mies. Se löytyy Anja Erämajan teoksesta Laulajan paperit (WSOY 2005). Teoksen saatavuustiedot Helmet-verkkokirjastossa voi tarkastaa täältä: https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1731857?sid=4985492098
Tässä on joitakin aiheeseen liittyviä teoksia:Heikkinen, Jaana: Spotti: opinto-ohjausta selkokielellä (2022)Maahanmuuttajaoppilaiden opetus perusopetuksessa : opetussuunnitelmatyöstä käytäntöön (2005)Ohjaus ammattina ja tieteenalana. 3, Ohjaustyön välineet (2004)Oma paikka haussa: maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus (2019)Perusopetukseen valmistava opetus: opetussuunnitelmatyöstä käytäntöön (2010)Pollari, Jorma: Maahanmuuttajan kohtaaminen ja opettaminen (2011) Qasim, Salaado: Suuria unelmia: tarinoita suomalaisista, jotka muuttavat maailmaa: 20 uratarinaa (2022)Zafar, Afnan: Uusi polku: opas työnhakuun ja työmarkkinoille Suomessa (2024) Löytyy myös peli, jonka yhtenä teemana on urasuunnittelu: KIPINÄ vahvuus- ja tunnekuvakortit...
Kiitos kysymyksestäsi koskien Ruotsin kruunun arvoa.Suomen pankin vuosikertomuksesta vuodelta 1987 (s. 57) löytyy tiedot Ruotsin kruunun kurssista suhteessa markkaan kyseisenä vuonna. Vuoden 1987 markkasumman muuttamisessa nykyrahaksi voi käyttää apuna Tilastokeskuksen rahanarvonmuunnin-laskuria.
Olisikohan tämä Maria Turtschaninoffin Anaché (Tammi, 2013)? Päähenkilö on Anaché, pienen khalka-heimon päällikön tytär, joka ihailee vanhempaa veljeään Heoria yli kaiken. Anaché oppii veljensä mukana kaikki miesten taidot, joita tyttölapset eivät oikeastaan saisi oppia, ja äidiltään hän oppii sellaisia asioita, jotka kuuluvat vain tietäjille, angakokeille. Äiti on syntyisin pienestä heimosta, jolla ei ole omaa tietäjää, joten sen jäsenten pitää osata parantaminen, jumalien palveleminen ja henkien lepyttäminen itse. Anachén ja Heorin avioliitoista sovitaan yhtä aikaa. Veli saa morsiamekseen naapuriheimon päällikön tyttären, mutta kapinallisen ja uppiniskaisen Anachén sulhaseksi on valittu...
Kyseessä on Rainer Maria RIlken runo Yön partaalla (Am Rande der Nacht teoksesta Buch der Bilder II) vuodelta 1906. Runo sisältyy teokseen Rainer Maria Rilke: Hetkien kirja : Runoja vuosilta 1899 - 1908 (1992, s. 67), johon runot on suomentanut Anna-Maija Raittila.
Kyseessä on harvinainen sukunimi. Digi-ja väestötietoviraston sukunimihaun mukaan kyseinen sukunimi on tällä hetkellä alle kymmenellä henkilöllä.Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan "Sukunimet"-kirjassa on Kiimalainen-sukunimen yhteydessä kerrottu asiasta seuraavaa:"Länsi-Suomen Kiima-nimet ovat alkuaan lintujen tai muiden eläinten kiimasta aiheensa saaneita luontonimiä."Karjalassa puolestaan "ortodoksisesta ristimänimestä Jevdokim on kehittynyt venäjässä muotoja Akim, Jakim, Joakim, Kim ja Kima, joista karjalaisille on siirtynyt mm. muotoja Kima, Kimo ja Kiima." "Ristimänimipohjaisista talonnimistä Kiima tai Kiimala on johdettu asukkaannimitys Kiimalainen, joka sitten on vakiintunut sukunimeksi"
Saksassa Selma on tulkittu lyhentymäksi nimistä Anselma ja Salome, ja sitä kautta nimelle voisi ehkä antaa merkityksen "rauha". Suomalainen Selma-nimi ei kuitenkaan perustu Salomeen, vaan se juontaa juurensa kelttiläisestä paikannimestä Shelma. Se "löydettiin" aikanaan James Macphersonin suositusta teoksesta Ossianin laulut. Naisen nimi Selmasta tuli kaiketikin sattumalta, kun meillä Ossianin laulujen Shelma sellaiseksi virheellisesti ymmärrettiin. Varsinaisesti tunnetuksi meillä Selman teki Topeliuksen runo Ljungblommor (1845): " -- lauloin Ellille iloksi, / Ainon ilta-aattehiksi. / Siitä seestyi Selman otsa, / siitä syttyi Sylvin silmä, -- " (Kanervankukkia, suom. O. Manninen)
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan sana hanslankari tulee ruotsin kielestä, kuten arvelitkin. Ruotsiksi sana on handlangare. Tarkempaa etymologiaa löytyy sanakirjan hakutuloksesta osoitteesta https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_ab32821f92105206e6ed3dc8b0aa0bac&word=hanslankari&list_id=1&keyword=hanslankari (viitattu 19.11.2025).Suomen etymologisen sanakirjan osoite on https://kaino.kotus.fi/ses/.
Olisiko kyseessä kuitenkin vuonna 1986 ilmestyt novellikokoelma Kertomus. Niminovelli “Kertomus” kertoo alakouluikäisestä pojasta, joka odottaa joulua. Jouluvalmisteluihin kuuluu hevosen ruokkimista, joulukuusen hakemista ja askarteleepa poika kuuseen itse suunnittelemansa itsevalaisevan tähdenkin.
https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/kertomus/
Vuoden 2009 jälkeen Antti Hyryltä ei ole julkaistu novelleja eikä romaaneja.
https://otava.fi/kirjailijat/antti-hyry/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Hyry
Kirja kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1306772?lang=fin
Kyllä. Teos on suomennettu nimellä Orm Punainen kotona ja idän retkillä. Siitä on olemassa monta painosta, ensimmäinen vuodelta 1946. Se sisältyy teokseen Orm Punainen vuodelta 2005, joka löytyy myös Helle-kirjastoista.
Toinen asiakas oli äskettäin esittänyt saman kysymyksen. Tässä vastaus:
Minun pitäisi löytää tietoa presidentin armahdusoikeudesta ja sen historiasta, sekä siitä miten/kuinka paljon eri presidentit ovat tätä oikeutta käyttäneet… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Voisiko kysymäsi kirja olla tämä :
TEKIJÄ Andersen, H. C.
TEOS Pieni merenneito : Andersenin satu / kuv. Monika Laimgruber ; [Maila Talvion tark. suom.]
Julkaisutiedot Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1986
ULKOASU 24, [3] sivua : kuvitettu ; 25 x 27 cm
Aiheesta löytyi kysymästäsi aiheesta ainakin nämä kirjat :
Karsikas, Ilja : Amos ja sumupuu (isän masennus)
Koivunen, Arja : Markuksen äiti saa apua (synnytysmasennus)
Lehtiniemi, Sanna : Matin isä oli vähällä kuolla (masennus, itsemurhayritykset)
Lindenbaum, Pija : Kun Ollin äiti unohti (äidin uupumus)
Mäkinen, Paula : Mikon äiti on masentunut (masennus)
Virtanen, Maarit : Mirjan äidillä on persoonallisuushäiriö (psykiatrinen hoito)
Nuorille/lapsille suunnattuja romaaneja aiheesta ovat :
Hietala, Mirjami . Tapahtui keltaisessa talossa (päähenkilö harjoittelee lastenpsykiatrisella osastolla)
Keskitalo, Margareta : Tyttö Kuunarinlaiturilta (äiti on psyykkisesti sairas, kotihoidossa)
Vaara, Maria :...
