Kasvi on orjanlaakeri, joka tunnetaan myös nimellä piikkipaatsama. Orjanlaakeri on liitetty jouluun ainakin Iso-Brianniassa jo keskiajalla. Postikorteissa orjanlaakeri on esiintynyt englantia puhuvissa maissa n. vuodesta 1850. Orjanlaakeri ei juurikaan menesty hyvin Suomen ilmastossa, joten tämä jouluperinne on omaksuttu muualta.https://fi.wikipedia.org/wiki/Orjanlaakerihttps://www.english-heritage.org.uk/learn/histories/christmas-greenery-history/https://culturical.com/the-first-christmas-cards/
Metodistit hyväksyvät sekä lapsi- että aikuiskasteen. Hätäkastetta metodistit eivät käytä, sillä he uskovat lapsen olevan syntyessään Jumalan lapsi.
Lähde: Kristuksesta osalliset : Suomen evankelisn-luterilaisen kirkon, Suomen metodistikirkon ja Finlands svenska metodistkyrkan oppikeskustelut (Kirkkohallitus, 2010)
Mika Waltarin isä kuoli Mikan ollessa alle kouluikäinen. Omakerrallisessa sukutarinassa "Isästä poikaan" hän kuvaa kolmen miespolven elämää Helsingissä.
"Isästä poikaan" on lyhennelmä kolmesta kirjasta. Viimeisessä osassa "Palava nuoruus" päähenkilö on Mika Waltari itse. Myös hyvin useissa Waltarin romaaneissa päähenkilöt ovat isättömiä. Sinuhelta puuttuu molemmat biologiset vanhemmat.
Suomeksi hänestä löytyy pari pienoiselämäkertaa kirjoista Barth, Reinhard: HIstorian suurnaiset, 2005 sekä Fries, Ellen: Kuuluisia naisia 1, 1911. Englanniksi Suomen kirjastoista on saatavilla ainakin seuraavat kirjat: Crankshaw, Edward : Maria Theresa, 1969 sekä Goldsmith, Margaret : Maria Theresa of Austria, 1936. Kirjojen saatavuutta voit tiedustella lähikirjastostasi.
Tarina ei varsinaisesti liity Littoisiin. Mutta perheen äiti Hanna Kattilakoski on aikoinaan käynyt koulua Littoisissa. Ja kun poliisi Rillirousku haluaa selvittää, kuka on se riiviö, joka kasteli hänet vesi-ilmapalloilla, Hanna keksii hädissään, että riiviö on muuttanut Littoisiin. Hän nimittäin itse pudotti pallot Rillirouskun päähän vahingossa.
Tämä selviää kirjan uudemman painoksen (2014) sivuilta 22-23.
Kyseessä on nivelreumatismi (Polyarthritis rheumatica), kroonillinen, pysyvine muutoksineen. B II viittaa pitkäaikaiseen tapaukseen, jossa ei ole vaikeita, pysyviä, toimintaa suuresti haittaavia seurauksia eikä toistuvia kuumeisia vaiheita.
Tätä kappaletta emme valitettavasti löytäneet. Minne kuljet merimies -kappaleessa on vähän samaa sanavalintaa tuon merimiehen osalta, mutta sitä on esittänyt Esko Rahkonen eikä tytöistä ole puhetta. Kansansävelmässä Tuonen tytön laulu on tyttö ja myös viaton sekä kulkija, mutta ei merimiestä, mutta tunnelmaltaan se on kuvaamanne kaltainen.
Ehkä joku lukijoistamne tunnistaa kappaleen?
Kysyin asiaa Helsingin seudun ympäristöpalveluista (HSY). Heidän vastauksensa oli seuraava:
"Rasvoja ei tulisi päästää viemäriin, koska ne kertyvät putkiin ja voivat aiheuttaa tukoksia. Poissuihkuteltavien ihonhoitoöljyjen käytön kanssa on muistettava kohtuus tai käyttää iholle/hiuksiin jätettäviä tuotteita."
Varusmiespalveluksen aloittaa aina enemmän alokkaita kuin varusmiehiksi valmistuu. Puolustusvoimien vuoden 2021 toimintakertomuksen mukaan vuosina 2017-2021 varusmiehiä valmistui 84-85 % varusmiespalvelukseen tulleista. Koulutettujen varusmiesten määrä on pienessä laskussa. Vuonna 2017 Suomessa koulutettiin 20 323 varusmiestä, vuonna 2018 20 154 varusmiestä, vuonna 2019 20 040 varusmiestä, vuonna 2020 19 911 varusmiestä ja viime vuonna 19 781.
Puolustusvoimien+toimintakertomus+ja+tilinp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+2021.pdf (puolustusvoimat.fi)
Yle uutisoi vuonna 2020, että varusmiespalvelus jää suorittamatta joka kolmannelta mieheltä nykyisissä ikäluokissa. Määrä on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna.
https://...
Luonnonvarakeskuksen tuottamilla sivuilla on artikkeli perunan viljelyn kannattavuudesta:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/kasper/pelto/peruna/Potatonow/…
Samoilta sivulta voi kysä tarkempia tietoja, jos asia ei selviä tuosta artikkelista.
Kollega auttoi: Ensimmäiseksi tuli mieleen Seppo Jokisen Piripolkka (2002, Loisto-pokkari 2003). Siinä on jengi, joka tekee huumekauppaa ja komisario Koskinen yrittää selvittää asiaa. Samalla kirja käsittelee myös Koskisen yksityiselämän kiemuroita.
Suomen hallitus linjasi määräaikaisen maatalouden tuotantorakennusten vapauttamisen kiinteistöverosta vuoden 2022 verotukseen, sikäli kun EU-lainsäädäntö sen sallii. Toimi kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti. Se on yksi määräaikaisista täsmätoimista, joilla vastataan energian hintojen nousuun.
https://valtioneuvosto.fi/-//10623/hallitus-linjasi-energian-hintojen-n…
Kiinteistön arvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettavasta kiinteistöverosta säädetään kiinteistöverolaissa. Kunnan kiinteistöveroprosenteista päättää kunnanvaltuusto lain salliman vaihteluvälin puitteissa. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin rajat on asetettu välille 0,41 - 1,00.
https://vm.fi/verotus/kiinteistoverotus
Vastaaja ei...
Märssy-Mikko piristyy heti kun hän saa innostuneet kuulijat merimiesjutuilleen. Märssy-Mikon surullisuus ja väsymys johtuu yksinäisyydestä, syrjäytymisestä ja
vanhuudesta.
TEKIJÄ Anderson, Lena
TEOS Mari ja Märssy-Mikko / Lena Anderson ; suom. Jukka Kemppinen
Julkaisutiedot Helsingissä : Otava, 1990
ULKOASU 37 sivua : kuvitettu ; 24 cmTEKIJÄ Anderson, Lena
Mahdollisuus tarrojen tekemiseen löytyy useammasta Helmet-kirjastosta.
Esim. Entressen kirjastossa on käytössä Roland CutStudio -ohjelma, jolla kuvaa voi muokata.
Mallikuvaksi vaaditaan yksivärinen, selkeäkontrastinen JPEG-kuvatiedosto, kuten logo tai siluettikuva. Myös EPS 3 ja Illustrator 3 muotoiset vektoritiedostot kelpaavat. Käsityksen laitteen mahdollisuuksista saat laittamalla esim. Googlen kuvahakuun haluamasi aiheen ja sanan silhouette.
Tässä lista kirjastoista, joista vinyylileikkuri löytyy.
Tarkempia tietoja Oodin vinyylileikkurista.
Tarkempia tietoja Entressen vinyylileikkurista.
Olisikohan kyseessä Archibald Montgomery Low'n kirja Avaruuden armoilla (alkuteos Adrift in the stratosphere)? Suomeksi siitä ei juurikaan tietoa löydy, mutta englanninkielisessä artikkelissa kerrotaan "The Martians attempt to drive our protagonists crazy with a device called the Gabble", jonka voisi papatukseksikin suomentaa. (Viitattu 17.11.2022)
Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 1958 lyhytikäisen Mikrokirjat-sarjan avausosana.
Kirjaa ei ole valitettavasti Helmet-kirjastojen kokoelmissa eikä muissakaan pääkaupunkiseudun kirjastoissa paitsi lukusalikäytössä. Muualla Suomessa se on kuitenkin lainattavissa useista kirjastoista, joten kirjan voi tilata kaukolainaksi.
Linkki kaukolainatilaukseen:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
Kirjan saatavuus:
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Veden+kemiaa+ja+fysiikkaa+akvaarion+omistajille+ja+vesien+suojelusta+kiinnostuneille&type=AllFields
Kirjaston C-kasettivalikoimat ovat Kuopiossa poistuneet käytöstä mm. vähäisen kysynnän ja huonon kunnon takia. Valitettavasti meidän kokoelmissa ei ole CD- tai vinyyliversiota mistään Marja-Lea Kiviojan äänitteistä.
Tarkastin valtakunnallisen tilanteen, ja Varastokirjastosta löytyy vinyylilevy 'Siionin Sävelaarre 2', jossa tekijänä mainittu Marja-Lea Kivioja - voisiko kyseessä olla etsimäsi levy?
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.2618383
Täältä näät levyn kappalelistauksen:
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.2618383#componentparts
Jos haluat tilata tuon levyn kaukolainaksi, niin se onnistuu kirjaston asiakaspalvelussa tai kaukolainalomakkeen kautta. Myös kirjastossa on mahdollista kuunnella vinyylilevyjä, jos et...
Etsimäsi kirja on
TEKIJÄ Lindgren, Astrid
TEOS Pekka Peukaloinen / Astrid Lindgren ; [kuvittanut Eva Billow] ; [suomentanut Laila Järvinen]
PAINOS 3. painos - 4. painos 2000
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1996
ULKOASU 129 sivua : kuvitettu
Ahvenanmaa on kansainvälisten sopimusten perusteella demilitarisoitu, eli sotilaallinen läsnäolo maakunnassa ei ole sallittua ja saaria ei saa linnoittaa. Jos Ahvenanmaahan kohdistuu sotilaallinen uhka, Suomella on velvollisuus puolustaa saaria:
1/1922 - Valtiosopimukset - FINLEX ®
24/1940 - Valtiosopimukset - FINLEX ®
Ahvenanmaan erityisasema - Ulkoministeriö (um.fi)
Jukka Tarkan uudehkossa teoksessa Ahvenanmaan aseman sopimustaustaa avataan tarkemmin:
Tarkka, J. (2020). Ahvenanmaa: Itämeren voimapolitiikan pelinappula. Docendo.
Suomen Nato-jäsenyys ei suoranaisesti vaikuta Ahvenanmaan asemaan. Aihe on herättänyt paljon keskustelua viime aikoina:
Demilitarisoitu Ahvenanmaa ei ole nykyaikaa, sanoo kansanedustaja - Politiikka |...
