Toivo Kärjen sävellyksestä "Jäähyväiset sumussa" ei näytä olevan nuotinnosta. Kokoelmalla Tanssirytmejä 02 (Kustantamo Kal-Te, 1946) julkaistu nuotinnos on tehty Erkki Niemen aiemmasta samannimisestä sävellyksestä.Myöskään Pauli Salosen sanoitusta ei ole saatavilla muuten kuin kuuntelemalla kappaletta.
Kyseistä laitetta kutsutaan joko automaattiportiksi, kääntöportiksi tai heiluriportiksi.https://www.checkmark.fi/Fi/Portitjakaidej%C3%A4rjestelm%C3%A4t.aspxhttps://www.assaabloyentrance.com/fi/fi/solutions/products/security-entrance-control/swing-gates
Digi.kansalliskirjasto.fi:n löytyy vanhoja kirjoja ja lehtiä. Sieltä löytyy esimerkiksi Koti-lehden satuleikkikuvaelma, jossa kerrotaan, kuinka lapset hyppäävät kittilää eli hyppäävät ruutua, https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/949853?term=kittil%C3%A4%C3%A4&term=hypp%C3%A4%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n&term=kittil%C3%A4n&term=leikkim%C3%A4%C3%A4n&page=39 Kuvaelmasta käy ilmi, että jalka ei saa osua viivalle, aivan kuin nykyisissäkin ruudunhyppäysleikeissä. Lisää tietoa leikistä voisi saada esimerkiksi Karjalaisesta nuorisoliitosta https://www.karjalainennuorisoliitto.fi/karjala/karjalaisten-tanssien-t…
Goodreads-palvelun mukaan hänen toista maailmansotaa koskevaan sarjaansa kuuluu 3 teosta. Petturien portti on ensimmäinen ja sen jälkeen on ilmestynyt None Dare Call It Treason (1978) ja How Sleep the Brave (1980). Ilmeisesti näitä kahta jälkimmäistä ei ole suomennettu ollenkaan.
Millaisista tarinoista pidätte?Minulle tuli ensimmäisenä mieleen Tove Janssonin Muumilaakson marraskuu tai Näkymätön lapsi. Molemmissa on kertomuksia, jotka herättävät ajatuksia ja ovat helppolukuisia.Ihmisluontoa tutkiskelevat myös István Örkényn 100 minuuttinovellia. Haikumaisia, sivun mittaisia tarinoita löytyy Petri Tammisen kirjasta Se sano : unohtumattomat lausahdukset ja Kari Hotakaisen hieman vanhemmasta teoksesta Finnhits. (myös äänikirjana hauska)Ohjeita elämään saa myös Nelli Hietalan teoksesta Lintujen käytännöllisyydestä.Mustaa huumoria löytyy mm. kirjoista Vehkala, Elmeri: Eräitä harmillisia tarinoita ja Rimpiläinen, Suvi: Vähän käytetty : novellejaHelmet haulla löydätte lisää novelleja haluamastanne aiheesta. Valitkaa...
Kirjasampo-palvelusta voi hakea kirjoja kansikuvien kuvailutietojen perusteella. Kansikuvat on asiasanoitettu mm. YSO-sanastoa käyttäen. Esim. hakusanoilla sininen ja majakat tulokseksi saadaan sinisiä kansia, joissa on majakka, ja hakusanoilla tytöt ja keinut saadaan kansia, joissa on tyttö ja keinu. Palvelussa kannattaa kokeilla erilaisia hakusanoja, kuten vaikkapa päivänvarjot, spagetti, ruokalajit, pasta tai lautaset.https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearchhttps://finto.fi/yso/fi/
Lahden pääkirjaston äänitysstudiossa on mahdollista soittaa oma sävellyksensä MIDI-koskettimilla Cubase-tietokoneohjelmaan, jossa sen voi tallentaa nuoteiksi. Ohjelman käyttö on omatoimista, mutta alkuun pääsemisessä saa opastusta. Voit jättää yhteydenottopyynnön studio-opastuksesta paikan päällä, soittaa numeroon 044-416 3517 tai lähettää sähköpostia osoitteeseen mediaohjaajat@lahti.fi.
HeiAinakin näissä kirjoissa tehdään käpylehmiä. Linkit vie Outi-verkkokirjastoon, mistä voit tehdä niihin varauksen.Kuinka käpylehmä ammuu | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot 2A:n kamut ja Nuttura-Hulda | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastotSOITA, SOITA, KISSANKELLO : ESTER AHOKAISEN VALITTUJA RUNOJA JA.. | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot
Aivan L. Onervan tyyliä mukailevaa nykyrunoilijaa ei ehkä löydy, mutta hänen jälkeensä tulleista runoilijoista voisit kokeilla esimerkiksi seuraavia: Johanna Venho, Aulikki Oksanen, Rakel Liehu, Sirpa Kyyrönen, Anne Hänninen ja Lassi Nummi. Linkit Kirjasampoon:Johanna Venho: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175962676666Aulikki Oksanen: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175916263016Rakel Liehu: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175927940816Sirpa Kyyrönen: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Factor_Kyyr%2525C3%2525B6nen%25252C%252BSirpaAnne Hänninen: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175923599411Lassi Nummi: https://www....
Voisikohan kyseessä olla Anneli Pikkasen satu Meren lahja, joka on ilmestynyt vuonna 1981?Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan juonikuvaus: "Satu kertoo Leenukka-tytöstä, joka lähtee äitinsä kanssa tapaamaan merimiesisää Kööpenhaminaan. Leenukka pudottaa lempinukkensa mereen. Nukke matkaa meressä kauas, menettää raajansa ja vartalonsa, ja lopulta huuhtoutuu rantaan Etelä-Euroopassa. Pedro-poika löytää Hanna-nuken pään ja hänen isoäitinsä ompelee sille uuden vartalon ja raajat. Nukke annetaan syntymäpäivälahjaksi viisivuotiaalle Marialle." Kirjaa löytyy useista kirjastoista ja tarvittaessa siitä voi tehdä kaukolainapyynnön oman kirjaston kautta.
Kyseessä on Taru Mäkisen 4X-sarja, johon kuuluu seitsemän osaa:4X ja Vanain aarre (1990)4X ja Aulangonvuoren arvoitus (1991)4X ja Linnan ritari (1992)4X ja puiston salaisuus (1993)4X ja pitkät varjot (1993)4X ja harmaa veli (1994)4X ja vapaa keihäs (1996)Lisätietoa kirjoista Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/taru%20m%C3%A4kinen%204x
Ilkeä äitipuoli taikoo kuninkaantyttären yksitoista veljeä joutseniksi H.C. Andersenin sadussa Villijoutsenet. Sisar keksii keinon vapauttaa veljensä lumouksesta kutomalla heille paitoja nokkosista. Taika onnistuu kuitenkin vain, jos hän pysyttelee täysin puhumattomana niin kauan kunnes paidat ovat valmiit.
Villijoutsenet-sadun on julkaissut suomeksi mm. Otava 1990, Lasten keskus 1985 sekä Otava 2005 kokoelmassa H.C. Andersenin Satuaarteita.
Hei! Englanniksi Grunge lausutaan [gruhnj], jota toki voi käyttää suomeksikin, mutta yleensä Grunge lausutaan suomeksi kuten se kirjoitetaan, eli grunge.
Kyseinen runo on nimeltään Eräskin mies. Se löytyy Anja Erämajan teoksesta Laulajan paperit (WSOY 2005). Teoksen saatavuustiedot Helmet-verkkokirjastossa voi tarkastaa täältä: https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1731857?sid=4985492098
Hei! Katos on osa rakennusta, eikä liity naksutukseen. Naksutus liittyy puolestaan Oodin esteettömyyteen, eli se on äänimajakka, jonka on tarkoitus auttaa näkövammaisia löytämään paremmin perille. Lisätietoa: https://oodihelsinki.fi/esteettomyys/Mikä ihmeen äänimajakka
Ainakaan vielä ei ole ennakkotietoja, että kirja olisi ilmestymässä suomeksi. Sarjan aiemman osan Kirjojen tytär (Sorcery of Thorns, suom. Mika Kivimäki) on julkaissut Karisto, joten kannattaa kuitenkin seurailla Kariston uutuuksia.
Muisteltu kirja lienee Niilo Keräsen Soiperoisten maa (Otava, 1993).Soiperoisten maan jättiläiskuningas Abu-Abdullah rakasti lapsia ja usein hän asettui makaamaan hietikolle, ja peikkolapset kiipeilivät hänen viiksissään ja vaatteissaan, nousivat hänen päälleen ja laskivat liukumäkeä hänen nenäänsä pitkin. Maan mustat asfalttitiet höyrysivät kuumuudesta - ne olivat niin kuumia, että peikkoäidit paistoivat paistinpannuillaan kananmunia asfaltilla välipalaksi lapsillensa.Soiperoisten maasta, sen kuninkaasta ja peikoista kerrotaan myös kirjassa Soiperoisten maan kuningas (Otava, 1996).
