Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luonnontieteellinen museo | LUOMUS, tai Luonnonvarakeskuksesta, Etusivu (luke.fi), voisi löytyä asiantuntija vastaaman tähän kysymykseen.
Peter Lindholmin ohjaamaa Suo - ennen oli paremmin keskusteluohjelmaa esitettiin Ylellä kesällä 2006. Sarjaa tehtiin yhden kauden verran ja siinä oli kaiken kaikkiaan 10 jaksoa. Jaksojen kuvaukset löytyvät Ylen vintti-arkistosta osoitteesta: http://vintti.yle.fi/yle.fi/suo/
Myös IMDb (Internet Movie Database) listaa sarjan jaksot ja keskustelijat .
Valitettavasti sarjaa ei löytynyt ainakaan Yle Areenasta tai Ylen Elävästä arkistosta, joten sitä ei taida tällä hetkellä pystyä katsomaan mistään. Ylelle voi kuitenkin esittää ohjelmatoiveita Ylen asiakaspalvelun kautta.
Vuonna 1752 alettiin Englannissa lain mukaan viettää uutta vuotta 1. tammikuuta. Aiemmin uusi vuosi alkoi virallisesti 25.3. Tuona päivänä enkeli kertoi Marialle, että tämä oli raskaana ja saisi pojan, Jeesuksen. Tosin jo kauan ennen lakimuutosta useimmat ihmiset olivat pitäneet uuden vuoden alkuna tammikuun ensimmäistä päivää.
Lähde: https://localhistories.org/a-history-of-new-year/
Näyttää siltä että tätä yksittäistä runoa on ainakin Suomesta hyvin hankala löytää. Ainoa Tarje Vesaasin runokirja minkä löysin oli Dikter i urval (1960, löytyy Oulun ja Joensuun maakuntakirjastoista) ei sisältänyt kyseistä runoa. Missä olet kuullut / tutustunut runoon? Lisätiedot olisivat tärkeitä jotta etsintää voisi jatkaa.
Millaisiahan kasvikirjoja mahdat tarkoittaa.
Jos keräät kasveja koulutehtävääsi ja tarvitset siihen kirjallisuutta, käy lähimmässä kirjastossasi katsomassa mitä vielä on hyllyssä. Kasveista kertovia kirjoja on niin paljon, etten tässä voi luetella Sinulle mitä on hyllyssä. Tilanne voi olla tunnin tai parin päivän sisällä jo aivan toinen. Kannattaakin siis
käydä kirjastossa itse paikan päällä. Mikäli kirjastossa ei ole mitään Sinulle sopivaa teosta paikalla, voit kyselä niitä toisista toimipisteistämme tai tehdä niistä varauksia. Kirjastonhoitajamme auttavat Sinua teosten etsimisessä.
EVANESCENCEn levyjä voit itse etsiä tietokannastame
jolloin saat aina ajantasalla olevan tiedon saatavuustilanteesta. PIKI-verkkotietokannan osoite on
http://...
Roméo Dallairen kirjan nimi on Shake hands with the devil : the failure of humanity in Rwanda eikä sitä ole Kempeleen kirjastossa. Kirjaa löytyy Helsingin ja Turun yliopistojen kirjastoista ja Eduskunnan kirjastosta.
Näkyy olevan pro-gradu työ ja löytyy Turun kauppakorkeakoulun kirjastosta
Pitäisi aueta myös verkossa pdf-tiedostona
http://www.tukkk.fi/julkaisut/pg2005/MakiJohannna.pdf
Paperiversion voit tilata kaukolainana tällä lomakkeella
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Vaasan kaupunginkirjastossa on Tokio mew mew- sarjaa ruotsinkielisenä osat 1-4, ja todennäköisesti myös uudemmat osat hankitaan. Suomenkielisenä sarjaa ei näillä näkymin hankita ainakaan toistaiseksi.
Nilsiän ja Juankosken kirjastojen aineistoa pääset selaamaan täältä: http://nilsia.kirjas.to/. Louise Cooperin kirjaa Merihevoset on sen mukaan 2 kpl Nilsiän kirjaston nuortenosastolla.
Ekaluokkalaiset voivat ekaluokkalaiskampanjan yhteydessä syyskuussa halutessaan vaihtaa maksutta lasten korttiin, vaikka heille olisi jo aiemmin tehty aikuisten kortti. Muille alle 18-vuotiaille kortin vaihtajille maksu on käyttösäännöissä määritelty kaksi euroa ja 18 vuotta täyttäneille kolme euroa. Ensimmäiseksi kortiksi kaikki asiakkaat voivat jatkossa valita peruskortin tai lastenkortin.
Kortteja on lähetetty jo kaikkiin kirjastoihin, joten niitä on jo saatavissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lapsille_oma_Helmetkirjastokortti(171155)
Lahden pääkirjastossa on kaksi pianohuonetta varattavissa harjoitteluun. Varauksen voi tehdä kahdeksi tunniksi päivässä ja vain yksi varaus voi olla kerrallaan voimassa. Huoneissa voi soittaa myös muita soittimia.
Jos tarkoitit kysyä Kotkan kirjaston harjoittelutiloja, osoita kysymys uudelleen Kotkaan.
Pahoittelemme, että olitte saaneet uutiskirjeen tilaamisesta englanninkielisen vastausviestin. Toki pyrimme viestimään kirjastossa suomeksi, verkkosivujen uutiskirjeohjelma on englanninkielinen ja sieltä on asetuksissa jäänyt rekisteröitymisviestin tervehdys vaihtamatta oletuskielisestä. Korjaamme asian.
Tuosta Lars Sundin teoksesta on tällä hetkellä painos loppu, joten ainakaan minun tutkimistani kirjakaupoista sitä ei juuri nyt saa. Myöskään nettiantikvariaateista ei tällä hetkellä löytynyt. Niihin voi halutessaan jättää etsintäkuulutuksen puutelistalle. Jos kirjan haluaa saada luettavakseen nyt, suosittelen kirjastoa, esimerkiksi Helmet-kirjastoissa sitä löytyy saatavana tälläkin hetkellä hyllyssä. Tervetuloa lainaamaan!
Aihetta käsittelevän wikipedia-artikkelin mukaan 1967 käydyn kuuden päivän sodan jälkeen Israel on vuoteen 2015 mennessä tuhonnut yli 48 000 palestiinalaisten omistamaa rakennusta. Jo aikaisemmin, kun Israelin valtio 1948 perustettiin, tuhosivat uudet vallanpitäjät kokonaisia kyliä. Suuri osa niistä oli jäänyt tyhjilleen arabiväestön paettua. Ylen verkkoartikkelin mukaan Israel on räjäyttänyt miehityksen aikana noin 48 500 palestiinalaisten rakennusta. Niistä koteja on 28 000.
Israelin palestiinalaisten asuttamalle alueelle rakentamissa siirtokunnissa asuu nykyään jo lähes puoli miljoonaa israelilaista. Miten suuri osa puretuista taloista sitten on nimenomaan uudisasutuksen tieltä raivattuja, sitä on ehkä vaikeampi...
Yle uutisoi (24.3.2015), että tutkimuksen mukaan Grönlannin sulaminen on hidastanut Golfvirtaa jopa viidenneksen. Tutkimus on julkaistu Nature climate change -tiedelehdessä. Pohjois-Euroopan ilmasto ei kuitenkaan tutkijoiden mukaan olisi tästä viilentymässä, koska ilmaston lämpeneminen kumoaisi vaikutuksen. Uutinen on luettavissa alta. Uutisesta on myös linkki tutkimuksesta tehtyyn artikkeliin:
https://yle.fi/uutiset/3-7887015
Vanamo-kirjastoista löytyvät seuraavat aihepiiriä käsittelevät teokset:
Malkasian, Carter: The Korean war (2001)
Kylmä sota (Historian käännekohtia 11) (2012)
Englanninkielisellä Wikipediasivustolla käsitellään Koreaa Japanin miehityskaudella:
https://en.wikipedia.org/wiki/Korea_under_Japanese_rule
Samoin tällä Britannica-sivustolla:
https://www.britannica.com/place/Korea/Korea-under-Japanese-rule
Hei!
Lehti olisi luettavissa Kansalliskirjastossa, kunhan koronarajoitukset ovat ohi.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/lainaus-ja-palautus
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3421528
Toinen mahdollisuus: Varastokirjastosta pyydetyt kaukolainat ovat ilmaisia Vantaan kaupunginkirjastossa.
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.105806
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
Hei!
Kysyin asiaa Aalto-yliopiston oppimiskeskuksesta. Kyseessä on todennäköisesti Taideteollisen korkeakoulun kirjasto, joka sijaitsi Helsingissä Hämeentie 135:ssä.
Vuonna 2010 perustetussa Aalto-yliopistossa sulautettiin yhteen 3 korkeakoulua, joista yksi oli Taideteollinen korkeakoulu. Alkuvuodet kukin korkeakoulu toimi omalla vanhalla kampuksellaan. Vuoden 2016 syksyllä kunkin korkeakoulun kirjastot muuttivat yhteisen katon alle Otaniemeen. Yksi muuttajista oli siihen saakka Arabiassa, Hämeentiellä toiminut Taideteollisen korkeakoulun kirjasto.
