Kyseessä on todennäköisesti Kaari Utrion Rautalilja, josta on juuri ilmestynyt uusintapainos. Utrio mainitsee ET-lehden numerossa 2/2021, että kirjassa kuvatun ruukin esikuvana on Högforsin ruukki.
Kirjan voi varata Kirkes-kirjastojen verkkokirjastosta https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.1451357.
Hei,
tällä listalla on nyt sekä
yliluonnollisia(jotka ovat kovin suosittuja) että muita lastenosastomme antaman tiedon mukaan:
- J.K.Rowling: Harry Potter ja salaisuuksien kammio
Harry Potter ja viisasten kivi
Harry Potter ja Azkabanin vanki
- Marilyn Kaye: Amy, numero seitsemän
Amyn takaa-ajo
- R.L.Stine: Elävien nukkien yö
Kamala kamera
- Angela Bull: Toivomushauta
- Carolyn Sloan: Uhka vedessä
muita ikisuosittuja:
- Måns Gahrton: Eva ja Adam -sarja
- Anders Jacobsson: Lasse kirjat, esim. Lassen joulu, Lasse
ekaluokkalainen
Bert -kirjat, esim. Bertin lemmenhuolet, Bert, maailmanvalloittaja
Valitettavasti kirjastojärjestelmästämme ei ihan eksaktia tilastotietoa aiheesta saa,...
Etsin Sissi-elokuvia Suomen yleisten kirjastojen aineistotietokannoista, mutta löytänyt yhtään. Myöskään Elokuva-arkiston kirjastosta en niitä löytänyt. Kyseessähän oli elokuvien sarja, mikäli oikein muistan. Yleisradiolla on Tallennepalvelu, mutta voi olla, että he eivät lainaa yksityisille. Ylellä on myös Yle-shop sekä Lasipalatsissa että Pasilassa Ylen Pajassa, joissa on myös äänitteitä myytävänä. Videovuokraamoilla saattaa kyseistä elokuvaa olla, kannattaa tiedustella erityisesti Filmifriikki- ja Pieni leffapaikka-vuokraamoista.
Täältä löytyy lukuvinkki kirjasta, jossa nuoret kertovat näkemyksiään Suomen tulevaisuudesta, https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/566165-suomea-ei-ole-enaa-sad…
Limnéll, Jarno - Rantapelkonen, Jari: Pelottaako? Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus. 2017.
https://outi.finna.fi/Record/outi.1858993
Kirjastofillareita on ollut käytössä ainakin Helsingin ja Espoon kirjastoilla, Kuopiossa ja Pieksämäellä. Näyttäisi siltä, että fillarit ovat käyneet kesäisin sekä sovituissa tapahtumissa, että ajelleet "vapaammin" hyvällä säällä. Palveluihin on kuulunut ainakin kirjojen lainaaminen.
Hei,
Kyseessä ei ole hänen etunimensä, vaan latinan dominuksesta periytyvä puhuttelunimitys juuri erityisesti portugalin kielessä. Nimitystä on käytetty vaihtelevasti eri maissa ja eri aikoina. Italiassa ja Espanjassa vastaava nimitys on Don. Tunnetuin nimityksen kantaja lienee benediktiiniläismunkki Dom Pierre Pérignon, jonka nimi on tuttu shampanjasta. Perustietoa löytyy Wikipedista: Don_(kunnianimitys).
Toivottavasti tässä on riittävästi tietoa.
Tätä vuonna 1962 julkaistua elokuvaa Le Doulos ei näytä olevan ainakaan kirjastojen kokoelmissa, enkä löytänyt mitään viitettä siitä, että sitä olisi julkaistu Suomen DVD-markkinoilla ainakaan nimellä "Ilmiantaja". Elouva on kyllä aikoinaan pyörinyt meillä elokuvateattereissa ja sitä on esitetty myös Ylen Teema-kanavalla 2015 tai 2016.
Heikki Poroila
Valitettavasti ainakaan Suomen kansallisbibliografia eli Fennica-tietokanta ei tunne tällaista julkaisua tai tekijää, joten todennäköisesti itsenäistä kirjaa ei ole koskaan tehty.
Heikki Poroila
Tekoälyn sotilaallisista sovellutuksista on kirjoitettu viime vuosina paljon. Tekoäly onkin puolustusvoimien tutkimusagendan 2015 mukaan yksi tärkeimmistä lähitulevaisuuden tutkimusteemoista. Tekoälysovelluksilla on toistaiseksi merkittäviä rajoitteita. Ei ole nähtävissä, että koneet kykenisivät lähitulevaisuudessa toimimaan autonomisesti. Tekoäly kykenee ratkaisemaan ihmistä paremmin ja nopeammin yksityiskohtaisesti määritellyt ongelmat. Tekoäly ei kykene yleistämään oppimaansa ja soveltamaan sitä toisenlaisessa tilanteessa. Keskipitkällä aikavälillä tekoäly kykenee suorittamaan rajattuja tehtäviä ilman ihmisen jatkuvaa ohjausta ja valvontaa.
Vuoteen 2035 mennessä kyetään ehkä kehittämään miehitettyjen ja miehittämättömien järjestelmien...
Voit täyttää kirjastokorttihakemuksen netissä: https://lastu.finna.fi/Content/info#librarycard
Kirjastokortti täytyy kuitenkin hakea kirjastosta ja sen saa esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
FISE, joka on rakennus- ja kiinteistöalan järjestöjen toimesta perustettu voittoa tavoittelematon yritys, ylläpitää rakennusvirhepankkia. Rakennusvirhepankki on julkinen tietokanta, joka sisältää tietoa toteutuneista rakennusvirheistä.
Alla linkit lisätietoon ja rakennusvirhepankkiin:
https://www.ril.fi/fi/rakennustekniikka/fisen-rakennusvirhepankki-edistaa-virheista-oppimista.html#fffb9780
https://fise.fi/rakennusvirhepankki/
Yhdysvaltain merijalkaväen ja maavoimien tavat marssia seremonioiden yhteydessä on määritelty alan ohjesäännöissä. FM 3-21.5 Drill and Ceremonies kertoo taustoittavassa luvussaan yhdysvaltalaisen sulkeisjärjestyksen olevan peräisin paroni Friedrich von Steubenin 1779 laatimasta ohjesäännöstä The Regulations for the Order and Discipline of the Troops of the United States. Von Steubenin ohjesäännön vuoden 1792 painoksessa ei vaikuttaisi olevan kuvattuna videossa nähtyä hitaampaa seremoniallista askellusta. Se lienee myöhempää perua. Vastaava marssi esiintyy myös kanadalaisessa ohjesäännössä nimellä marching in slow time. En valitettavasti löytänyt tutkimusta, jossa analysoitaisiin tarkemmin marssityylien kansallisia eroja.
Hyödyllisiä...
Hei!
Tässä on tarvitsemasi virkkeet Peromiehen käännöksestä:
1. virke / Minä halusin oppia tuntemaan oman minäni, sen tarkoituksen ja olemuksen.
2. virke / Minä tahdon oppia omalta itseltäni, olla oma oppilaani, tahdon oppia tuntemaan itseni, Siddharthan salaisuuden.
Mitään oikeaoppista vastausta ei varmaan ole olemassa. Tärkeintä on kuitenkin, että lapsen kanssa keskustelee tasa-arvoisesti ja lasta arvostavasti omana itsenä. Itse lähtisin henkilökohtaisesti tässä tapauksessa kertomaan lapselle, että kaikki aikuiset eivät ole oppineet miten kuuluu käyttäytyä. Lapsen kanssa kannattaa korostaa nimenomaan sitä, että huono käytös ei ole tietyn ihmisen perusominaisuus, vaan että kyse on siitä että aikuinen ei ole oppinut käyttäytymissääntöjä. Tämä auttaa lasta hahmottamaan, että omaa käytöstä voi säädellä ja kehittää. Kummilapsesi kysymykset osoittavat, että hän itse osaa jo huomioida hyvin toiset ihmiset.
Kirjaston kokoelmista löytyy runsaasti kasvatusoppaita. Tässä lista kirjoista Helmet-...
Valitettavasti kirjaa ei ole saatavilla Helmet-kirjastoista. Voit tehdä teoksesta hankintaehdotuksen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus. Toki jos teoksen saamisella on kiire, se ei välttämättä auta asiaa.
Toinen mahdollisuus Helmet-kirjastojen kautta on tehdä kaukopalvelupyyntö. Lisää kaukopalvelukäytännöistä löydät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Viime vuosilta on useita esimerkkejä siitä, kuinka Suomen poliittiset päättäjät ovat leikanneet palkkojaan tai palkkioitaan.
Vuonna 2013 Tasavallan presidentti alensi omaa palkkiotaan 20 prosenttia. Sitä ennen presidentin veroton palkkio oli 160 000 euroa vuodessa, presidentti Niinistö alensi oman palkkionsa 126 000 euroon. Tämän jälkeenkään sitä ei ole nostettu.
Juha Sipilän hallitus teki vuonna 2015 useita päätöksiä, jotka alensivat ministereiden palkkioita. Sipilä ilmoitti tuolloin, että hallituksen ministerit tekevä joka vuosi viikon ajan töitä ilman palkkaa. Lisäksi Sipilän hallitus sopi edellisten hallitusten tavoin siitä, että hallituksen jäsenille maksettavaa palkkiota alennetaan viidellä prosentilla hallituskauden...
