Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Kari Rydmanin Sonara alttovilulle ja pianolle (1980) on tilausteos Yleisradiolle ohjelmasarjaan "Viulusäveltäjiemme työpajasta". Sille ei valitettavasti löytynyt nuottia:
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?tekija=rydman+kari&ID=d0d1e416-e962-4438-a945-bd812f1a186f
Kyseessä on luultavasti Jorge Amadon romaani Gabriela, kanelia ja neilikkaa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9a322c85-6c7b-40f5-aa9c-bc3911b7cb44
Backman, Fredrik: Kiekkokaupunki. Arvostelijan mukaan "Ruotsalainen pikkukaupunki hengittää jääkiekkoa, mutta juniorijoukkueen tähtipelaajaan kohdistettu rikostutkinta mullistaa koko kaupungin. ”Kiekkokaupunki” on erinomaisesti kirjoitettu fiktiivinen jääkiekkokirja.". Rikostutkinnasta huolimatta ei ole dekkari.
Tom Malmquist: Joka hetki olemme yhä elossa. - Kertomus menetyksestä ja selviytymisestä.
Asko Sahlberg: Yö nielee päivät. - suomalainen kirja, tapahtuu Göteborgissa, ulottuu 2000-luvulle.
Tarkennettu Helmet-haku rajauksin kaunokirjallisuus ja ruotsi ja 2000-luku ei jännitys tuottaa seuraavan tuloksen:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28kaunokirjallisuus%29%20%28Ruotsi%29%20%282000-luku%20-j%C3%A4nnitys%...
Emme tunnistaneet signeerausta. Taideteosten tunnistusta kannattaa kysyä taidekauppiailta, tunnetuimpia ovat Bukowskis, https://www.bukowskis.com/fi/valuation ja Hagelstam, https://www.hagelstam.fi/myy Taiteilijamatrikkelissa on lista F:llä alkavia taiteilijoita, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-lista-taiteilijoista?…. Teoshaussa en löytänyt sopivaa haulla kaksi lasta kirkkotiellä, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/teoshaku
Kirjasi eräpäivä on kuitenkin siirretty tammikuulle, koska asiakkaiden ei haluta tulevan kirjastoihin turhaan näin koronarajoitusten aikana. Voit tarkistaa eräpäivän Helmet.fi -osoitteessa "omissa tiedoissa"
Tautinimeke 63 on vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön perusteella Pitkälliset keuhkosairaudet (Affectiones chronicaea pulmonum). Sotapalveluskelpoisuusluokka B II on puolestaan Vaikeat tapaukset, jotka kokemuksen perusteella eivät tule toimeen kenttäoloissa.
Lähde:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto, 1943.
Tienvarsien etäisyystaulujen osoittamat etäisyydet tiettyyn paikkakuntaan mitataan mittauspisteestä, joka on yleensä kyseisen paikkakunnan keskustassa, usein lähellä kirkkoa, toria tai muuta keskeistä kohdetta. Tarkempaa tietoa mittauspisteestä, josta Heinolan etäisyydet mitataan ei löytynyt.
Näyttäisi siltä, että tämä sähköurkukurssi löytyy Kansalliskirjaston lisäksi Jyväskylän ja Oulun yliopiston kirjastoista. Kaikissa näissä kirjastoissa se on lukusalikäytössä, eikä siis lainattavissa kotiin. Kaukolainausta koskee yleensä sama sääntö: vaikka teos lähetettäisi kaukolainaksi, sitä voi lukea vain kirjastossa. Jos haluat, että selvitämme kaukolainamahdollisuutta lisää, täytä tämä kaukolainalomake https://lomakkeet.kuntalaistili.fi/lomakkeet/368/lomake.html
Suomen pinta-alasta jokainen maa- ja vesineliömetri on jonkun tahon omistama. Vesialueiden omistusoikeus kuuluu joko valtiolle (yleiset vesialueet), osakaskunnille (yhteiset vesialueet) tai yksityisille kiinteistönomistajille.
Lähde: https://www.vesialueomistajat.fi/
Richard Leijonamielen Ja Nus Hons Pris löytyy artikkeli, jossa on tämän rotrouengen teksti ja englanninnos.
Daufin, je·us voill deresnier on vähemmän tunnettu, sen tekstistä on Charmaine Lee kirjoittanut artikkelin, jonka alussa on tekstipätkä tästä sirventesistä, mutta en osaa sanoa, onko se siinä kokonaisuudessaan. Käännöstä en löytänyt.
Charmaine Lee, Riccardo I d’Inghilterra, "Daufin, je·us voill deresnier, Lecturae Tropatorum 8 (2015) ,1-26.
Mikäli oikein ymmärrän tekstit voisivat löytyä alla mainitusta teoksesta, joka on luettavissa Kaisa-talon kirjastossa.
Bibliographie der Troubadours, Pillet, Alfred.; Carstens, Henry. 1933
BnF Gallicasta löytyi käsikirjoitus, jossa on...
Ainakin yksin pelattavassa kello-pasianssissa pyritään saamaan kortit kellotaulun muotoon.
Muiden kanssa pelattavasta korttipelistä en löytänyt tietoa.
Makupalat-linkkipalvelusta löytyy runsaasti sukututkimukseen liittyviä linkkejä. https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A66507
Neuvoisin aloittamaan Suomen sukututkimusseuran sivuilta. Sukututkimusneuvontaa on tarjolla sähköpostitse, puhelimitse ja henkilökohtaisesti. Linkki: Suomen Sukututkimusseura | Neuvontapalvelut (genealogia.fi)
Ruotsissa vastaava palvelu löytyy täältä: Rötter - Sveriges Släktforskarförbund (rotter.se)
Arkistojen Portti -sivustolta voi myös etsiä henkilöitä. Linkki: Portti (narc.fi)
Hei
Täydellisen luettelon ja apua lähdemateriaalin hankintaan löydät XAMKin omasta kirjastosta tai lähimmän yliopiston kirjastosta. Tässä kuitenkin muutamia vinkkejä. Aiheesta on kirjoitettu paljon sekä suomeksi että englanniksi muassa eläköitynyt kirjasto AMK opettaja Pirjo Tuomi on tutkinut asiaa paljon.
Ehdottomasti kannattaa myös hankea laajemmin kulttuuripalveluiden ja julkisten palveluiden vaikutuksista hyvinvointiin.
Etsimällä yliopistojen yhteisestä tietokannasta Melindasta (https://melinda.kansalliskirjasto.fi) asiasanoilla kirjasto + hyvinvointi löytyy muun muassa seuraavia teoksia ja artikkeleita.
Lukeminen edistää hyvinvointi Pirjo Tuomi https://melinda.kansalliskirjasto.fi/byid/013395241
Ikääntyvän...
Jonkun arvion mukaan vain prosentti Suomen metsäalasta on koskematonta metsää. Niistä suuri osa suojelualueilla. Suojelualueista suurin osa on valtion mailla. Metsähallituksen hallinnoimiin kansallispuistoihin on rakennettu polkuja, siltoja yms. Liikuntavammaisten liikkuminen on otettu huomioon. Retkipaikkaa suunnittelevan kannattaa käydä läpi Kansallispuistoja esittelevä sivu https://www.luontoon.fi/kansallispuistot . Kohde-esittelyissä on kuvaukset alueen luonnosta ja historiasta sekä palveluista. Reitti- ja palvelukuvaukset kannattaa lukea huolella. Joidenkin kohteiden alueella pääsee liikkumaan pyörätuolilla.
Aarnimetsien suojelemiseksi perustettu yksityinen Luonnonperintösäätiö on hankkinut...
Yritä laittaa lainaushistoria päälle Helmet-sivulla (verkkosovelluksessa, ei Taskukirjastossa) omissa tiedoissasi. Mene omiin Helmet-sivulla omiin tietoihisi ja valitse Tallenna lainaushistoria. Voit sitten katsella lainaushistoriaasi sekä Taskukirjastossa että Helmet-sivulla. Näet kuitenkin lainatietosi vain siitä hetkestä alkaen, kun olet olet valinnut Lainahistorian.
Tässä tyttökirjallisuuden klassikoiden kirjoittajia :
Alcott, Burnett, Coolidge, Montgomery, Sandwall-Bergström, Swan, Turner, Virtanen Rauha S. Tyttökirjasarjoja ovat nimeltään Tyttöjen kirjasto, Vihreä kirjasto. Nuorten toivekirjastostakin löytyy paljon tytöille suunnattua aineistoa. Nämä ovat klassikoita, joku voi varmaan lisätä tähän uudempia alan tekijöitä.
Toiseen kysymykseesi on vastattu jo aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa.
Jean Estorilin (Mabel Esther Allan) Anne-sarjaa on ilmestynyt alkukielellä kaiken kaikkiaan 11 osaa. Alkukielisessä teoksessa päähenkilö on nimeltään Drina. Sarjasta on suomennettu vain viisi osaa ja mainitsemasi Anne Skotlannissa (Drina dances again, 1960) on siis sarjan viides ja...
Esimerkiksi Pedanet.fi sivustolta löydät selkeitä karttoja, joissa esitellään ilmastovyöhykkeitä. Esimerkiksi sivulla: https://peda.net/p/RiikkaKotiranta/emaantieto-7/emaantieto7/4-suvi
Muita lähteitä kirjastossa:
Geos.2. Sininen planeetta /Hannele Cantell, Heikki Jutila, Sirpa Lappalainen, Mari Sorvali. Helsinki 2021 sekä muut lukion oppikirjat
Valitettavasti kukaan tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla ei tunnistanut teosta kuvailun perusteella, eikä tiedonhakukaan tuottanut tulosta. Mahtaisiko joku palvelun lukijoista muistaa teoksen?
Varsinaisesti silmien vihreiden saamelaisläikkien merkityksestä tai alkuperästä ei tunnu löytyvän tietoa. Alkukielisessä Niemen tekstissä (ruotsi, Koka björn) lainaus kuuluu näin: “Hans ögon var blekblå med gröna samiska stänk. Som jokkarna. Som fjällen.”
Ruotsin stänk tarkoittaa kirjavaa. Kyse olisi siis sinisistä silmistä, joissa on jokien tai tunturien värisiä vihreitä läikkiä. Siitä, onko olemassa perimätietoa siitä, että kyseessä olisi erityinen saamelainen piirre tai ilmiö, ei siis ole tietoa.
Pohdimme kysymystä yhdessä Pajalan kirjaston kanssa. Tämän enempää emme onnistuneet asiaa avaamaan.
