Yksittäisistä lukioista, oppikouluista tai yhteiskouluista on kirjoitettu runsaasti historiikkeja, mutta kokonaistilastoa tai selvitystä vanhimmista lukioista ei löytynyt. Wikipediasta löytyy luettelo Suomen lukioista, ja sen kautta pääsee tietoon monen lukion perustamisvuodesta, mutta kaikista ei tätä tietoa löydy.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_lukioista
Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Kari Rydmanin Sonara alttovilulle ja pianolle (1980) on tilausteos Yleisradiolle ohjelmasarjaan "Viulusäveltäjiemme työpajasta". Sille ei valitettavasti löytynyt nuottia:
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?tekija=rydman+kari&ID=d0d1e416-e962-4438-a945-bd812f1a186f
Backman, Fredrik: Kiekkokaupunki. Arvostelijan mukaan "Ruotsalainen pikkukaupunki hengittää jääkiekkoa, mutta juniorijoukkueen tähtipelaajaan kohdistettu rikostutkinta mullistaa koko kaupungin. ”Kiekkokaupunki” on erinomaisesti kirjoitettu fiktiivinen jääkiekkokirja.". Rikostutkinnasta huolimatta ei ole dekkari.
Tom Malmquist: Joka hetki olemme yhä elossa. - Kertomus menetyksestä ja selviytymisestä.
Asko Sahlberg: Yö nielee päivät. - suomalainen kirja, tapahtuu Göteborgissa, ulottuu 2000-luvulle.
Tarkennettu Helmet-haku rajauksin kaunokirjallisuus ja ruotsi ja 2000-luku ei jännitys tuottaa seuraavan tuloksen:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28kaunokirjallisuus%29%20%28Ruotsi%29%20%282000-luku%20-j%C3%A4nnitys%...
Emme tunnistaneet signeerausta. Taideteosten tunnistusta kannattaa kysyä taidekauppiailta, tunnetuimpia ovat Bukowskis, https://www.bukowskis.com/fi/valuation ja Hagelstam, https://www.hagelstam.fi/myy Taiteilijamatrikkelissa on lista F:llä alkavia taiteilijoita, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-lista-taiteilijoista?…. Teoshaussa en löytänyt sopivaa haulla kaksi lasta kirkkotiellä, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/teoshaku
Prinsessa Ruusunen on ollut saatavilla kuvateoksena vuonna 1942. "Kokoelma Grimm veljesten saksalaisia satuja", ilman kustantajaa tai muita tietoja on ilmestynyt 1930-1944. Tieto Fennicasta.
Vuonna 1948 ilmestyi Martti Haavion kertoma ja Eeli Jaatisen kuvittama lumoavan kaunis kuvakirja "Prinsessa Ruusunen". Kirjasta tuli hyvin suosittu ja siitä otettiin useita painoksia. Voisiko tämä olla kysymäsi teos? Tieto Onnet-tietokannasta.
Varattu kirja saattaa hyvinkin olla matkalla-tilassa viikon. Kirjat kulkevat lähtökirjastostaan keskuslajittelijan kautta asiakkaan ilmoittamaan noutokirjastoon. Asiakkaalle lähtee ilmoitus varatun kirjan saapumisesta noutokirjastoon.
Kirjasi eräpäivä on kuitenkin siirretty tammikuulle, koska asiakkaiden ei haluta tulevan kirjastoihin turhaan näin koronarajoitusten aikana. Voit tarkistaa eräpäivän Helmet.fi -osoitteessa "omissa tiedoissa"
Liitän tähän vastauksen, jonka kollega on aiemmin laatinut Kysy.fi -sivustolle tulleeseen kysymykseen. Uudempaa tai tieteellisempää vastausta en onnistunut löytämään.
"Kovin tieteellisiä selvityksiä aiheesta vastaaja ei löytänyt. Pelästyessä elimistömme usein jännittyy, verenkierto kiihtyy ja suu avautuu jotta happea virtaisi tehokkaammin keuhkoihin. Käden vieminen suun eteen saattaa olla signaali muille: olen pelästynyt, vaara uhkaa. Eräs lähde huomauttaa, että todellisessa uhkatilanteessa yleensä vain huudetaan. Toisaalta suun peittäminen eri tilanteissa voi olla suojautumiskeino. Suu ilmaisee tunteita ja toisinaan emme halua paljastaa avoimesti reaktioitamme, ovat ne sitten pelkoa, surua tai...
Tässä muutama esimerkki ystävyyteen ja ihmissuhteisiin liittyvistä kirjoista:
Energiavaras uuvuttaa ihmissuhteet / Ingalill Roos
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1823987
Meidän kesken : naisten ystävyyssuhteiden arkea / Arja Mäkinen
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1959575
Naisten kesken : rakkaus, kateus ja kilpailu naisten keskinäisissä ystävyyssuhteissa / Susie Orbach ja Luise Eichenbaum
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1439883
Lisää löytyy kirjastojen verkkokirjastosta mm. seuraavilla hakusanoilla: ihmissuhteet, ongelmat, ristiriidat vuorovaikutus, tunteet
Tarkoitatko elokuvaohjaaja Leni Riefenstahlia?
Ratamo-kirjastoista löytyy hänen vuonna 2008 suomennettu elämäkertansta:
Bach, Steven: Leni Riefenstahl
Hänen tunnetuimmat propagandaelokuvansa ovat Tahdon voitto ja Olympia.
Tai kyseeseen voi tulla myös Gerda Taro. Hänestä ei valitettavasti löydy materiaalia Ratamo-kirjastoista.
Voisiko kaipaamasi kirja olla Walt Disneyn ihmeellinen maailma "Läheltä ja kaukaa"?
Kirjassa ei löydy Tarzania, mutta tarina "Sveitsiläinen Robinsonin perhe" sisältää haaksirikkoutuneen laivan ja puuhun rakennetun talon. Kirjan seuraava kertomus on
"Bambi.
TEOS Läheltä ja kaukaa / valokuvat ja piirrokset valmistanut Walt Disneyn studio
Julkaisutiedot Helsinki : Sanoma Osakeyhtiö, cop. 1969
ULKOASU 256 sivua : kuvitettu
Kirjan ulkoasun näet internetistä, kirjaa voit kysyä kotikirjastostasi ja sen kaukopalvelusta.
Ainakin yksin pelattavassa kello-pasianssissa pyritään saamaan kortit kellotaulun muotoon.
Muiden kanssa pelattavasta korttipelistä en löytänyt tietoa.
lehiä (= liesuta)
kuljeskella ympäriinsä, olla menossa, liesussa.
Esimerkki Orimattilasta: "Likkakii on alkannuk kovast lehii kylällä, vaik koulu viälä kesken on."
Lähde: Suomen murteiden sanakirja https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Hei,
Sinulla on tiedossa matka=s, aika=t, haet vastausta nopeutta=v minuuteissa. Kappaleen nopeus voidaan laskea, kun tiedetään sen kulkema matka ja tuohon matkaan käytetty aika. Tällöin peruskaava nopeudelle on seuraava: v=s/t. Tästä kaavasta voit myös johtaa kaavat sekä matkalle (s=v*t) ja ajalle (t=s/v). Jos tarvitset nopeuden esimerkiksi kilometreinä tunneissa, niin sinun pitää muuntaa tiedossasi olevat suureet oikeaan muotoon.
Tarkempaa tietoa saat joko peruskoulun tai lukion oppikirjoista.
Ainakin seuraavissa nettisivustoilla on asiasta tietoa:
Nopeuden, ajan ja matkan laskukaava muistikolmion avulla (blogi)
Youtube linkki
matematiikkalehtisolmu (ensimmäinen kappale)
Hei
Täydellisen luettelon ja apua lähdemateriaalin hankintaan löydät XAMKin omasta kirjastosta tai lähimmän yliopiston kirjastosta. Tässä kuitenkin muutamia vinkkejä. Aiheesta on kirjoitettu paljon sekä suomeksi että englanniksi muassa eläköitynyt kirjasto AMK opettaja Pirjo Tuomi on tutkinut asiaa paljon.
Ehdottomasti kannattaa myös hankea laajemmin kulttuuripalveluiden ja julkisten palveluiden vaikutuksista hyvinvointiin.
Etsimällä yliopistojen yhteisestä tietokannasta Melindasta (https://melinda.kansalliskirjasto.fi) asiasanoilla kirjasto + hyvinvointi löytyy muun muassa seuraavia teoksia ja artikkeleita.
Lukeminen edistää hyvinvointi Pirjo Tuomi https://melinda.kansalliskirjasto.fi/byid/013395241
Ikääntyvän...
Jonkun arvion mukaan vain prosentti Suomen metsäalasta on koskematonta metsää. Niistä suuri osa suojelualueilla. Suojelualueista suurin osa on valtion mailla. Metsähallituksen hallinnoimiin kansallispuistoihin on rakennettu polkuja, siltoja yms. Liikuntavammaisten liikkuminen on otettu huomioon. Retkipaikkaa suunnittelevan kannattaa käydä läpi Kansallispuistoja esittelevä sivu https://www.luontoon.fi/kansallispuistot . Kohde-esittelyissä on kuvaukset alueen luonnosta ja historiasta sekä palveluista. Reitti- ja palvelukuvaukset kannattaa lukea huolella. Joidenkin kohteiden alueella pääsee liikkumaan pyörätuolilla.
Aarnimetsien suojelemiseksi perustettu yksityinen Luonnonperintösäätiö on hankkinut...
Hei,
Löysimme tällaisen lähteen: https://kansallisarkisto.fi/uploads/Aineistot/sotilaslyhenteet.pdf
Tämän perusteella mahdollinen vastaus olisi siirto alokaskoulutuskeskuksesta Aunuksen heimosoturikomppaniaan. Muissa lähteissä AHSP esiintyy muodossa Aunuksen heimosoturipataljoona.
Yritä laittaa lainaushistoria päälle Helmet-sivulla (verkkosovelluksessa, ei Taskukirjastossa) omissa tiedoissasi. Mene omiin Helmet-sivulla omiin tietoihisi ja valitse Tallenna lainaushistoria. Voit sitten katsella lainaushistoriaasi sekä Taskukirjastossa että Helmet-sivulla. Näet kuitenkin lainatietosi vain siitä hetkestä alkaen, kun olet olet valinnut Lainahistorian.
Kenttäpostikoodien takana olevat joukot saa selville Pentti Kopsan kokoamasta Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina -teoksesta. Esimerkiksi 2127 on 4. Sotasairaalan peiteluku. Suuremmilla osastoilla saattaa olla Wikipedia-artikkeli tai historiikki, joista sijainnin haluttuna aikana voi selvittää. Jatkosodan historia 1-6 -teossarjan kuudennessa osassa on hyödyllinen joukko-osastohakemisto, josta on usein apua pienempien joukko-osastojen sijaintien paikantamisessa. Kolmas tapa on tutustua joukko-osastojen sotapäiväkirjoihin, jotka on digitoitu ja vapaasti käytettävissä Kansallisarkiston Astia-palvelussa, esimerkkinä Linnoitusrakennuspataljoona 333:n sotapäiväkirja. Sotapäiväkirjoissa saatetaan mainita osaston...
