SKS:n Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta löytyy englanniksi käännettyä rikoskirjallisuutta seuraavasti:
Joensuu, Matti Yrjänä, Harjunpaa and the stone murders. 1986 [Harjunpää ja poliisin poika]
Joensuu, Matti Yrjänä, The priest of evil. 2006 [Harjunpää ja pahan pappi]
Joensuu, Matti Yrjänä, To steal her love. 2008 [Harjunpää ja rakkauden nälkä]
Nykänen, Harri, Raid and the blackest sheep. 2010 [Raid ja mustempi lammas]
Sariola, Mauri, The Helsinki affair. 1970 [Lavean tien laki]
Sariola, Mauri, The Torvick affair. 1972 [Punaisen kukon laulu]
Sipilä, Jarkko, Helsinki homicide : against the wall. 2009 [Selkä seinää vasten]
Sipilä, Jarkko, Helsinki homicide : vengeance. 2010 [Prikaatin kosto]
Kirjojen korvaushinnat vaihtelevat kirjojen ostohinnan mukaan, joten hinta riippuu siitä, mikä kirja on kyseessä.
Jos kirja on kateissa, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, josta sen on lainannut. Usein hyväksi havaittu keino on jatkaa kirjan lainausaikaa (ellei siitä ole varauksia) ja etsiä vielä - aika usein kadonneet kirjat löytyvätkin. Jos kirjaa ei löydy, korvaushinnan saa tietää kirjastosta. Usein on mahdollista myös korvata kirja tuomalla tilalle vastaava kappale, mutta tästä kannattaa sopia paikan päällä tai vaikka puhelimitse.
Kollega tiesi, että kyseessä on "Osanani ovat kyyneleet" -niminen kappale, jonka ovat levyttäneet suomeksi Anneli Sari ja Kaija Kärkinen myöhemmin uusin tekstein nimellä "Kyynelhelmet". Alun perin kappale on Marianne Faithfullin esittämä "As tears go by".
Molemmat kysymyksessä lainatut lopetukset ovat Hellaakosken käsialaa.
Kun Sinne, missä kesä kuluu nopeasti ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Nimettömiä lauluja (1918), runon viimeinen säkeistö oli samassa muodossa kuin kysymyksessä siteerattu Project Gutenbergin versio.
Vuonna 1947 julkaistiin runoilijan itsensä siihenastisesta lyyrisestä tuotannostaan valikoima kokoomateos Runot, jonka 8. painos ilmestyi vuonna 2008. Suuri osa runoista on siinä alkuperäismuodossaan, mutta osaan mukaan ottamistaan teksteistä Hellaakoski teki vähäisiä muutoksia. Tavallisimmin ne olivat poistoja; jonkin verran oli yksittäisiä sanoja korvattu nasevammilla tai ajanmukaisemmilla. Varsinaiseen uudelleenrunoiluun Hellaakoski ei juurikaan ryhtynyt - paria...
Käpykakku
Valmistetaan 4 munan sokerikakku. Kakku leikataan kävynmuotoiseksi ja halkaistaan. Ylimääräiset palat voi käyttää "tukevoittamaan" kakkua. Seuraavaksi kakku kostutetaan sitruunamehulla ja täytetään.
Täyte: 150 g voita
1 dl kermaa
2tl perunajauhoja
1dl sokeria
Muut aineet paitsi voi kuumennetaan ja vatkataan, kunnes sakenee. Jäähtyneenä lisätään vatkattu voi.
Nykyisin käpykakussa käytetään marsipaanikuorrutusta, johon saksilla voi muotoilla suomut. Samoin leipomokakuissa voi olla hillotäyte ja ehkä hiukan kreemiä sekä karvasmanteliöljyä.
Kuorrutuksen voi tehdä myös seuraavasti: 2dl kermaa, 2dl sokeria, 50 g voita ,1 1/2 dl kaakaojauhetta,1 1/4 dl korppujauhoja. Keitetään kerma, sokeri, voi ja ka
akaojauhe paksuksi ja seokseen...
Tälle F. Kuznetsovin säveltämälle kappaleelle ei lSuomen kansallisdiskografia Violan mukaan ole painettuja nuotteja. Laulettuna se löytyy muutamalta äänitteeltä:
https://finna.fi
Aili on suomalais-lappalainen nimi. Jo 1600- ja 1700-luvulla se on ollut meillä käytössä, asiakirjoissa joskus Ailitza-muodossa. Todennäköisesti Lapissa toimineet virkamiehet kotiuttivat sen ja inarinlappalaisen Ailan viime vuosisadan loppupuolella suomalaiseen ympäristöön.
Inna-nimelle on vaikea löytää yksiselitteistä nimipäivää, sillä yleensä se tulkitaan lyhennelmäksi erilaisista i-alkuisista naistennimistä, esim. Ina, Iina, Inga, Inka. Helpointa olisi kai tulkita nimi I(i)nan muunnelmaksi, jolloin nimipäivä olisi 29.8. Toisaalta tämäkin nimi (siis Iina) voidaan tulkita lyhenteeksi erilaisista i(i)na-loppuisista nimistä : Vilhelmiina (26.5), Katariina (25.11.), Lucina, Albertiina, Augustiina ym. Saksalainen hakuteos selittää Innan Innozentian/Innocentian muunnelmaksi (latinan innocens ’viaton’). Venäläisessä nimiperinteessä Innalla on vakiintunut asema, ortodoksiseen pyhimyskalenteriin perustuvina muistopäivinä mainitaan 2.2. ja 3.7. Suomen ortodoksisen kelenterin mukaan Innan päivä on 10.3....
Tiedossamme ei ole runoa, jossa kerrottaisiin adoptiolapsesta. Kastetilaisuuteen muuten sopivia runoja voisi löytyä esimerkiksi kirjoista:
Runo puhuu lapsesta
Vauvan vaaka - leikkiloruja ja runoja vauvoille / Hannele Huovi
Helmet sanahaku http://www.helmet.fi/search*fin/X
kaste runo** antaa myös muutaman kirjan.
Kannattaa käydä kirjastossa selaamassa etenkin lastenosaston runokirjoja.
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -teoksen mukaan Manu on lyhennys Immanuelista tai Emmanuelista, voi olla myös Maunon kutsumamuoto. Immanuel taas on heprean Jumala on kanssamme ja Mauno muunnos latinan magnuksesta (suuri) tai Immanuelin lyhennys.
Valitettavasti emme pysty vastaamaan kolikon keräilyarvoa koskevaan kysymykseen. Esimerkiksi Huuto.netin ja Ebayn hinnoista voi saada jotain käsitystä.
Suomen numismaatikkoliitto (http://www.numismaatikko.fi/) tai Suomen numismaattinen yhdistys (http://www.snynumis.fi/) osaavat varmasti kertoa enemmän. Samoin keräilykolikoiden osto- ja myyntiliikkeistä voi kysellä (esim. http://www.ekman.fi/ tai http://www.matinmarkka.com/).
Virhelyöntien määrästä emme kyenneet löytämään mitään informaatiota. Kannattaa ottaa yhteyttä alan harrastajiin.
Sananparsi sahalle töihin päässeestä siskosta on pohjoispohjalaista kulttuuriperintöämme Haukiputaalta. Haukipudas oli aikoinaan Suomen teollistunein maalaiskunta, ja siellä toimi kuusi suurta sahaa (Maunun saha, Pateniemen saha, Pirttikarin saha, Martinniemen saha, Santaholman saha ja Halosenniemen saha). Sahat olivat paikkakunnalla merkittäviä naisten työllistäjiä.
https://www.rantapohja.fi/tiedotteet/kun-sisko-paasi-sahalle-toihin-ja-seppo-mopon-osti/
http://www.kirjastovirma.fi/haukipudas/sananparsia/koyhat_ja_rikkaat
http://www.kirjastovirma.fi/haukipudas/sahat
Satu on varmaankin Laura Sointeen Hukkasaaren salaisuus. Sadun pojan nimi on Palda, ja sen tapahtumat ovat kovasti muistamasi kaltaisia. Sitä on myös esitetty Helsingin kaupunginteatterissa.
Satu on alunperin ilmestynyt Sointeen kirjassa Varjojen linnan prinssit ja muita satuja vuonna 1918, mutta löytyy myös Sointeen kirjoista Satuja ja Seikkailusatuja. Näytelmänä se on julkaistu vuonna 1993.
Kirjaa on myös kirjastoissa, täältä löydät tiedot Helmetin kokoelmista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=hukkasaaren&searchscope=9
Tiedot näytelmästä löytyvät Näytelmät.fi-sivuilta:
http://www.naytelmat.fi/index.php?view=playListShow&id=2500
Pusukala, tieteelliseltä nimeltään Helostoma temmincki, voi kasvaa akvaariossa 20 cm:n mittaiseksi, jos elää saa. Luonnon olosuhteissa se voi kasvaa vielä suuremmaksi. Ihmisen silmissä ystävällisen näköinen pussailu, josta laji on nimensä saanut, on koiraiden välistä aggressiivista käytöstä ja pienessä akvaariossa voi käydä niin, että hallitseva yksilö nutuuttaa arvoasteikossa alempansa perusteellisesti, jopa kuoliaaksi asti. 120-litrainen akvaario taitaa olla liian pieni. Lisää tietoa pusukalasta ja sen vaatimista olosuhteista akvaariossa löydät esim. Liisa Sarakonnun veppisivuilta:
http://www.hut.fi/~lsarakon/lajit/pusukala.html Sivuilla kerrotaan akvaarion ja veden vaatimukset: pH 6.5-8.0, lämpötila 24-28 astetta, pehmeä vesi. Akvaarion...
Ensimmäisestä maailmansodasta löytyy kirjoja erittäin paljon. Kirjoja kannattaa selata plussa tietokannasta http://www.libplussa.fi/ , esimerkiksi käyttämälllä asiasana hakua ja asiasanana "ensimmäinen maailmansota". Hyvä ratkaisu voisi olla myös käynti lähimmässä kirjastossa.
Suomenkielistä tietoa netistä löytyy ainakin osoitteista http://www.koulukanava.fi/historia/1stwwar/ ja http://www.uta.fi/suomi80/teema2.htm .
Kansallispuku- ja kansatieteen kirjallisuudessa käytetään kuvaamastasi vyöstä nimitystä helavyö.
Kansanperinteen sanakirjassa (Vuorela, 1979) kerrotaan, että helavyö (Etelä-Pohjanmaa) on messinkirenkailla ja niistä riippuvilla koristeilla (risteillä ja hertoilla) somistettu nahkavyö, heluvyö.
Kansallispukuja Suomesta (Lehikoinen, 1994) teoksessa kerrotaan, että helavyö on miesten käyttämä vyö, jossa on vaskesta valettuja soikeita tai nelikulmaisia lappoja nahkahihnassa. Lapoista riippuu sydämen tai tähden muotoisia heloja.
Asiasta saa tietoa myös mm. Suomen käsityön museon kansallispukuneuvojalta Jyväskylästä (puh. 014-626 842), Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseosta Seinäjoelta (puh. 06-416 2390) tai Puukko- ja tekstiilimuseosta Kauhavalta (...
Kiintolevy ja kovalevy tarkoittavat samaa; englanniksi hard disk.
"Tietokoneen massamuistina toimiva kiintolevy eli kovalevy. Tietotekniikka slangissa tunnetaan myös nimet Winchester ja umpilevy."
Lähde: Jaakonhuhta, Hannu, Suuri tietotekniikan sanakirja, käsitteistö ja sanasto, Suomen Atk-kustannus Oy, 1999.
Kirjastojen musiikkiosastolta voi lainata mm. kitaranuotteja ja -kirjoja. Niihin kuuluvat myös kitarakoulut ja sointuoppaat, joista ehkä olet kiinnostunut kitaransoittoa opetellessasi. Myös suomenkielistä materiaalia löytyy, joskin suurin osa on vieraskielistä. Lisäksi monet viihde-, pop- ja rock-nuotit on julkaistu nimenomaan kitaraa varten, jolloin niistä löytyy mm. sointu- / tabulatuurimerkintöjä. Pelkkiä sanoituksia sisältäviä laulukirjoja meillä on suhteellisen vähän; sanoituksia etsivät lainaavatkin pääasiassa nuottijulkaisuja, joissa nuottien lisäksi on kappaleiden sanoja.
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston nuottien laina-aika on neljä viikkoa. Lainan voi uusiakin, mikäli teokseen ei ole tullut varauksia. Uusia voi...
Kevät-sana ei ole monikollinen, vaikka se loppuukin t-kirjaimeen. T-loppuisia, ei-monikollisia sanoja on itse asiassa aika monta, mm. lyhyt, tiehyt, kevyt, airut. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan suomen kielen kevät-sanalla on vastine kaikissa itämerensuomalaisissa sukukielissään.
Samaisen kirjan mukaan korva-sana tarkoittaa joissakin suomen murteissa myös reunaa, äärtä tai vierusta. Tässä merkityksessä sitä käytetään vuodenaikojen tai esim. kellonaikojen yhteydessä, esim. viiden korvilla.
