Koiramme lehtiä 1980-luvulta löytyy ainoastaan joistain yliopistokirjastoista, esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastosta. Lehtiä pääsee tarkastelemaan ainoastaan kirjastojen tiloissa. Lehtien saatavuuden näet Finna.fi-sivustolta: https://finna.fi/Record/helka.993004683506253?sid=4984010830
Verohallinnon verkkosivuilla kuittien ja tositteiden säilyttämisestä kerrotaan seuraavaa:Kuitit ja tositteet pitää säilyttää 3 vuotta verovuoden päättymisestä alkaen. Joissain poikkeustilanteissa kuitteja pitää säilyttää tätä kauemmin.Tositteet omaisuuden hankintakuluista tai asunnon perusparannusmenoista kannattaa säilyttää pidempäänkin. Voit tarvita tositteita tulevaisuudessa, kun lasket omaisuuden myymisestä syntyvää luovutusvoittoa tai -tappiota.Kuitit ja tositteet - vero.fi
Tein kuvasta Googlen kuvahaun. Huivi näyttäisi olevan venäläistä kansantaidetta mukaileva matkamuisto.Englanninkielinen Wikipedia kertoo sen olevan Pavlovsky Posad huivi. Linkki Wikipediaan. Venäläisistä huiveista löytyy kirjoja sekä venäjäksi, että englanniksi. Osan kirjoista voisi saada kaukolainana lähikirjastoon, jos Finnan mainitsemat kirjastot eivät ole matkan varrella. Linkki Finna.fi hakutulokseen.Myös huivikaupan sivusto löytyy englanniksi. Linkki sivustolle.Huivin nimi tulee Moskovan lähellä sijaitsevasta kaupungista. Wikipedia kertoo näin: "Kaupungin paikalla sijainnut Pavlovon eli Vohnan kylä tunnetaan vuodesta 1328 lähtien. 1700-luvun puolivälissä kylän ympärille syntyi pienimuotoista kutomoteollisuutta. 1800-luvun...
Neuvostoaikana hotellivieraiden salakuuntelua johdettiin rakennuksen hissittömässä kattokerroksessa (23. kerroksessa) sijainneesta salaisesta huoneesta, jossa nykyinen KGB-museo sijaitsee.Lähde: Kaja Kunnas, Hotelli Viru paljasti korvansa : Neuvostoliiton pelätty turvallisuuspoliisi KGB lähti Virosta kaksikymmentä vuotta sitten : viime viikolla Hotelli Viru avasi museon kerrokseen, josta KGB johti hotellivieraiden salakuuntelua. – Helsingin Sanomat 21.1.2011
Kovin läheltä kirjaa ei löydy. Ehkä lähin on Kokkolan kaupunginkirjasto. Kannattaa kysyä kirjaa kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta. Täältä tietoa kaukopalvelusta:
http://www.sievi.fi/index.asp?language=1
Hei, ikävä kyllä Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole tuon alueen purjehdus- ja satamaopasta. Haku muiden yleisten kirjastojen kokoelmista tuotti myös ainoastaan alueen maiden matkaoppaita.
Jos tarkoitat Erkka Mykkäsen kirjaa Kolme maailmanloppua, voit varata sen täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2182586__Skolme%20maailmanloppua__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Koska kirjaa on Helmet-kirjastoissa 23 kappaletta ja niihin kohdistuu tällä hetkellä kolmen varauksen jono, pääset jonoon neljänneksi, jos teet varauksen nyt. Silloin on hyvinkin mahdollista saada kirja vielä huhtikuun aikana. Siitä, minkä kirjaston nide vapautuu ensimmäisenä, sinun ei varaajana tarvitse välittää, koska saat sen niteen, joka missä tahansa kirjastossa vapautuu silloin, kun sinun vuorosi jonossa on.
Kirja näyttää olevan saatavissa myös e-kirjana, ja se olisi tällä hetkellä vapaana: https://www.ellibslibrary.com/book/...
Olisikohan kyseessä Raija Siekkisen novelli Pyhä Ambrosius kokoelmasta Kaunis nimi (1996)? Siinä tosin suomalaiset naiskirjailijat eivät vieraile Anna Ahmatovan, vaan Aleksandr Puškinin haudalla.
Mainitsemaasi teosta Burke Louise, Vicki Deakin: Clinical Sports Nutrition on pääkaupunkiseudulla vain Helsingin yliopiston Viikin kampuskirjaston kokoelmissa.
https://finna.fi/Record/helka.3152768
Voit tehdä teoksesta hankintaehdotuksen Helmet-kirjastoille alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, onko kirja tarkoitettu lapsille vai aikuisille? Täytyisikö runon olla jo käännetty suomeksi vai etsitäänkö nimenomaan saksankielistä tekstiä? Voisko silloin kyseeseen tulla myös saksaksi käännetty runo?
Jos suomennetut runot käyvät, runoja voi alustavasti selata vaikka Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa, johon on kerätty suomeksi käännettyjä runoja. Kun tietokannassa valitsee runon alkukieleksi saksan, voi selata mahdollisia runoja läpi. Runotietokanta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx
Ideoita saksankielisiseksi luontorunoksi voi etsiä internetistä vaikka hakusanoilla Naturlyrik tai Naturgedichte.
Suomen yleisten kirjastojen tilastoista löytyvät mm. yleisten kirjastojen lukumäärät vuodesta 1999 vuoteen 2018. Alla tiedot pää-, sivu-, laitoskirjastojen ja kirjastoautojen lukumääristä vuonna 1999 ja 2018:
Koko maa, 1999
Koko maa, 2018
Pääkirjastoja
436
282
Sivukirjastoja
401
438
Laitoskirjastoja
111
17
Kirjastoautoja
203
135
https://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=1&years=1999%2C2018&stats=100#results
Tilastot löytyvät kirjastot.fi-sivustolta:
https://tilastot.kirjastot.fi/
Tätä vuonna 1962 julkaistua elokuvaa Le Doulos ei näytä olevan ainakaan kirjastojen kokoelmissa, enkä löytänyt mitään viitettä siitä, että sitä olisi julkaistu Suomen DVD-markkinoilla ainakaan nimellä "Ilmiantaja". Elouva on kyllä aikoinaan pyörinyt meillä elokuvateattereissa ja sitä on esitetty myös Ylen Teema-kanavalla 2015 tai 2016.
Heikki Poroila
Käytät ilmeisesti Emagz-palvelua. Palvelun kautta voi lukea tiettyjen aikakauslehtien näköislehtiä. Palvelun käyttö edellyttää kirjautumista. Lehtien verkkosivulla mahdollisesti olevan muun aineiston lukeminen ei sen kautta olemahdollista. EMagz-palvelun alkuvalikossa on Hae lehdistä -hakuruutu. Hakuruutuun voi kirjoittaa hakusanan, jolla haetaan kaikista palvelun tarjoamista lehdistä. Paremman hakutuloksen saat, jos valitset laajennetun haun. Siinä haun voi kohdistaa tiettyyn lehteen ja hakea sen artikkeleista. Artikkelit voi rajata myös ajan mukaan.
https://helmet.emagz.fi/
Kirjastoista ei löydy S Merikarttaa cd-muodossa. Suomen navigointiliitto myy paperimuotoisia merikarttoja, mutta ei cd:nä. Heiltä löytyy paperimuodossa S Saimaan kanava –merikartta.
Tietojemme mukaan cd-merikarttojen valmistus on lopetettu.
Netistä löytyy kyllä erilaisia maksullisia sovelluksia nobiililaitteisiin.
Kirjojan esilläolo kirjakaupassa riippuu kirjan kustantajan ja kirjakauppiaan välisestä sopimuksesta. Kyseessä on siis eräänlainen liikesalaisuus, onhan kyseessä liiketoiminta. Monesti kirjat ovat kustantajien näytekappaleita, jotka sovitun ajan kuluttua palautetaan kustantajan varastoon. Aila-Liisa Laurilan(2005) tutkimuksessa "Bittejä paperilla. Kirjan hinta ja kaunokirjallisuuden tuotannon murros 2000 -luvun alussa" (https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/92591/gradu00544.pdf?seque…) kerrotaan myös tästä sopimusmenettelstä.
Hei! Kiitos kysymyksestä 'Kysy Kirjastonhoitajalta' -palveluun.
Hauska kuulla, että Digitalkkari -palveluita on kaivattu.
Helsingin kaupunginkrjastolla ei ole pariin vuoteen ollut enää varsinaisia Digitalkkareita, jotka ovat olleet Datanomi -opiskelijoita. He ovat suorittaneet kirjastossa opintoihinsa liittyvän palkattoman työssäoppimisharjoittelujakson.
Digitalkkareita tarjoavia opiskelijoita ovat olleet Suomen Liikemiesten Kauppaoppilaitos (SLK), Omnia ja Keuda. Tällä hetkellä kirjastoihin ei ole otettu/tarjottu datanomi-opiskelijoita harjoittelijoiksi. Vaikka näitä harjoittelijoita ei olekaan, on myös kaikki muu kirjastossa tarjottu opastustoiminta hyvin vähäistä.
Myöskään muut pääkaupunkiseudun kunnat...