Etu- ja sukunimilaki 19.12.2017/946 18 §Uudissukunimen hyväksymisen harkinnanvaraiset edellytyksetIlman erityistä syytä uudissukunimeksi voidaan hyväksyä vain nimi, joka:1) muodoltaan, sisällöltään ja kirjoitusasultaan vastaa kotimaista sukunimikäytäntöä;2) ei ole vakiintunut tietylle yleisesti tunnetulle ja historiallisesti merkittävälle kotimaiselle tai ulkomaiselle suvulle;3) ei ole ilmeisen etunimityyppinen;4) ei koostu kahdesta tai useammasta erilleen kirjoitetusta nimestä tai nimen osasta.Tämän lakitekstin perusteella päättelen ettei sukunimeään voi Suomessa vaihtaa ulkomaalaistyyppiseksi uudisnimeksi. Mikään ei kumminkaan estä yrittämästä, mutta käsittelymaksua ei palauteta vaikka muutos ei menisi läpi. Etu- ja...
Hei, löydät tietoja väestöstä Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta (https://stat.fi/tilasto/vaerak). Ajankohdalla 31.12.2023 Suomessa oli 521 satavuotiasta henkilöä. Vuoden 2024 tiedot julkaistaan 4.4. Tässä vielä poiminta tietokantataulukosta, mistä näet 100-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrän tuolla ajankohdalla: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/e7df4856-7f33-4866-95bc-abfdaddf1c49
Tarkkaa summaa emme ole keränneet yhteen, koska rahaliikenne ja sen tilastointi on aina kunnan sisäistä.Espoon kaupunginkirjastossa lyötiin viime vuonna kassaan 89000 € arvosta myöhästymismaksuja.
Suomen kennelliiton sivuilla on tilastoituna Suomessa rekisteröityjä koirarotuja vuodesta 1990 alkaen. 1990-luvun alkupuolella suosituimpia FCI 2 -ryhmän koirarotuja ovat olleet rotweiler, dobermanni, pitkäkarvainen bernhardinkoira ja berninpaimenkoira. Vuonna 1990 rotweilereita rekisteröitiin 861 kpl ja vuonna 1993 jo 1064 kpl. Tilastoja voi selailla ja suodattaa täällä: KoiraNet-jalostustietojärjestelmä
Koiramme lehtiä 1980-luvulta löytyy ainoastaan joistain yliopistokirjastoista, esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastosta. Lehtiä pääsee tarkastelemaan ainoastaan kirjastojen tiloissa. Lehtien saatavuuden näet Finna.fi-sivustolta: https://finna.fi/Record/helka.993004683506253?sid=4984010830
Verohallinnon verkkosivuilla kuittien ja tositteiden säilyttämisestä kerrotaan seuraavaa:Kuitit ja tositteet pitää säilyttää 3 vuotta verovuoden päättymisestä alkaen. Joissain poikkeustilanteissa kuitteja pitää säilyttää tätä kauemmin.Tositteet omaisuuden hankintakuluista tai asunnon perusparannusmenoista kannattaa säilyttää pidempäänkin. Voit tarvita tositteita tulevaisuudessa, kun lasket omaisuuden myymisestä syntyvää luovutusvoittoa tai -tappiota.Kuitit ja tositteet - vero.fi
Kyseessä voisi olla Paul-Jacques Bonzonin Kuusi kaverusta -sarja, jonka päähenkilöitä ovat Tidou, Pihvi, Corget, Kille, Klani ja Kisälli. Kaverusten kanssa seikkailee myös pyörätuolia käyttävä Mady-tyttö.
Tein kuvasta Googlen kuvahaun. Huivi näyttäisi olevan venäläistä kansantaidetta mukaileva matkamuisto.Englanninkielinen Wikipedia kertoo sen olevan Pavlovsky Posad huivi. Linkki Wikipediaan. Venäläisistä huiveista löytyy kirjoja sekä venäjäksi, että englanniksi. Osan kirjoista voisi saada kaukolainana lähikirjastoon, jos Finnan mainitsemat kirjastot eivät ole matkan varrella. Linkki Finna.fi hakutulokseen.Myös huivikaupan sivusto löytyy englanniksi. Linkki sivustolle.Huivin nimi tulee Moskovan lähellä sijaitsevasta kaupungista. Wikipedia kertoo näin: "Kaupungin paikalla sijainnut Pavlovon eli Vohnan kylä tunnetaan vuodesta 1328 lähtien. 1700-luvun puolivälissä kylän ympärille syntyi pienimuotoista kutomoteollisuutta. 1800-luvun...
Suomessa ei ole määritelty omistusoikeuden syvyysulottuvuutta erikseen. Kiinteistöt myös rekisteröidään kaksiulotteisina alueina. Kysymykseen ei siis ole yksiselitteistä vastausta ja siihen vastaaminen vaatisi esimerkiksi oikeudellista tulkintaa.Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä muut lait ohjaavat erikseen sitä, mitä omalla tontilla voi käytännössä tehdä.Kiinteistörekisteri | MaanmittauslaitosMaanalaisen alueen omistusoikeus – Maankäyttö DIGIKiinteistön omistusoikeuden ulottuvuus ja korvauskäytäntö maanalaisten tilojen lunastuksissa kansainvälisesti – Maankäyttö DIGI
Kovin läheltä kirjaa ei löydy. Ehkä lähin on Kokkolan kaupunginkirjasto. Kannattaa kysyä kirjaa kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta. Täältä tietoa kaukopalvelusta:
http://www.sievi.fi/index.asp?language=1
Hei, ikävä kyllä Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole tuon alueen purjehdus- ja satamaopasta. Haku muiden yleisten kirjastojen kokoelmista tuotti myös ainoastaan alueen maiden matkaoppaita.
Jos tarkoitat Erkka Mykkäsen kirjaa Kolme maailmanloppua, voit varata sen täältä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2182586__Skolme%20maailmanloppua__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Koska kirjaa on Helmet-kirjastoissa 23 kappaletta ja niihin kohdistuu tällä hetkellä kolmen varauksen jono, pääset jonoon neljänneksi, jos teet varauksen nyt. Silloin on hyvinkin mahdollista saada kirja vielä huhtikuun aikana. Siitä, minkä kirjaston nide vapautuu ensimmäisenä, sinun ei varaajana tarvitse välittää, koska saat sen niteen, joka missä tahansa kirjastossa vapautuu silloin, kun sinun vuorosi jonossa on.
Kirja näyttää olevan saatavissa myös e-kirjana, ja se olisi tällä hetkellä vapaana: https://www.ellibslibrary.com/book/...
Olisikohan kyseessä Raija Siekkisen novelli Pyhä Ambrosius kokoelmasta Kaunis nimi (1996)? Siinä tosin suomalaiset naiskirjailijat eivät vieraile Anna Ahmatovan, vaan Aleksandr Puškinin haudalla.
Mainitsemaasi teosta Burke Louise, Vicki Deakin: Clinical Sports Nutrition on pääkaupunkiseudulla vain Helsingin yliopiston Viikin kampuskirjaston kokoelmissa.
https://finna.fi/Record/helka.3152768
Voit tehdä teoksesta hankintaehdotuksen Helmet-kirjastoille alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, onko kirja tarkoitettu lapsille vai aikuisille? Täytyisikö runon olla jo käännetty suomeksi vai etsitäänkö nimenomaan saksankielistä tekstiä? Voisko silloin kyseeseen tulla myös saksaksi käännetty runo?
Jos suomennetut runot käyvät, runoja voi alustavasti selata vaikka Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa, johon on kerätty suomeksi käännettyjä runoja. Kun tietokannassa valitsee runon alkukieleksi saksan, voi selata mahdollisia runoja läpi. Runotietokanta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.aspx
Ideoita saksankielisiseksi luontorunoksi voi etsiä internetistä vaikka hakusanoilla Naturlyrik tai Naturgedichte.
Suomen yleisten kirjastojen tilastoista löytyvät mm. yleisten kirjastojen lukumäärät vuodesta 1999 vuoteen 2018. Alla tiedot pää-, sivu-, laitoskirjastojen ja kirjastoautojen lukumääristä vuonna 1999 ja 2018:
Koko maa, 1999
Koko maa, 2018
Pääkirjastoja
436
282
Sivukirjastoja
401
438
Laitoskirjastoja
111
17
Kirjastoautoja
203
135
https://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=1&years=1999%2C2018&stats=100#results
Tilastot löytyvät kirjastot.fi-sivustolta:
https://tilastot.kirjastot.fi/
Tätä vuonna 1962 julkaistua elokuvaa Le Doulos ei näytä olevan ainakaan kirjastojen kokoelmissa, enkä löytänyt mitään viitettä siitä, että sitä olisi julkaistu Suomen DVD-markkinoilla ainakaan nimellä "Ilmiantaja". Elouva on kyllä aikoinaan pyörinyt meillä elokuvateattereissa ja sitä on esitetty myös Ylen Teema-kanavalla 2015 tai 2016.
Heikki Poroila
