Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan suomalaisia vaelluskaloja ovat seuraavat kalalajit: lohi, taimen, nieriä, vaellussiika, vimpa, toutain, nahkiainen ja ankerias. https://www.sll.fi/mita-me-teemme/vedet/nain-toimimme/vaelluskalat/
Lääkäriliiton sivustolta löytyy artikkeli potilaan juridisista oikeuksista ja lääkärin velvollisuuksista.
"Potilaslain mukaan jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus hänen terveydentilansa edellyttämään hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon, terveydenhuollon resurssien puitteissa. Lääkärillä on velvollisuus hoitaa potilasta soveltaen hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään."
"Lääkärin potilaan hoitoa ja tutkimuksia koskevien ratkaisujen tulee olla eettisesti hyväksyttäviä ja lääketieteellisesti perusteltuja. Lääkäri on velvollinen ammattitoiminnassaan soveltamaan yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja...
Varauksen tila muuttuu matkalla -tilasta odottaa noutoa -tilaan heti kun virkailija on merkinnyt varauslaatikon saapuneeksi ja alkaa tyhjentää sitä varaushyllyyn. Eli käytännössä varaus on joko varaushyllyssä, tai ainakin juuri menossa sinne, kun se näkyy odottaa noutoa -tilassa. Sähköpostit tulevat aina viiveellä vasta myöhemmin.
Selailin eläinsatukirjojamme, mutta tällaista tarinaa ei valitettavasti löytynyt.
Sekä variksista että muurahaisista löytyy paljon muita eläinsatuja, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=varis+ja+muurahainen&type=A…
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Vantaan Tikkurilan kirjastossa näyttäisi olevan kaikki vuoden 2016 Tee itse -lehdet. Soittamalla Tikkurilan kirjastoon selviää, miten lehtiä saa selata/lainata. Käytäntö vaihtelee korona-aikana eri kirjastoissa: aina ei pääse itse katsomaan lehtikokoelmia, mutta aina voi tilata yksittäisiä lehtiä ja sitten ehkä lainata joitakin numeroita. Kirjastojen puhelinnumeroiden luettelo ja aukioloajat löytyvät www.helmet.fi -sivulta.
Mikko Mäkelän ja Pirkko Rettin toimittamassa Suomen kunnat 1917-2009 (AtlasArt 2008) on listattu vuoden 1917 kunnat sivuille 82-85. Niitä oli kaiken kaikkiaan 532. Lista on sen verran pitkä, ettei niitä voi tähän kirjata.
Kirjassa on tietoa kuntarakenteen kehityksestä. Itsenäistymisen aikaan 1917 Suomessa oli mm. 38 kaupunkia, neljä kauppalaa ja 490 muuta kuntaa.
Kirjaa voitte tiedustella alueenne kirjastosta.
En löytänyt tällä hetkellä muualta ukulele-ryhmiä. Lainattavia ukuleleja on monessa kirjastossa, esim. Helsingissä https://hakemisto.kirjastot.fi/search?m=helsinki&s=55493. En löytänyt myöskään maksutonta ryhmää muilta toimijoilta, musiikkikouluista löytyy kyllä ryhmiä. Tapahtumat ovat tosin olleet pitkään jäissä pääkaupunkiseudun kirjastoissa, ne lähtevät vähitellen käyntiin rajoitusten poistuessa. Voisit ehkä esittää toivomuksen lähikirjastoosi ukulele-ryhmästä.
Facebookista löytyy Helsinki Ukulele ryhmä, jossa on jonkin verran keskustelua, sieltä voisi myös kysyä vapaista soittoryhmistä, https://fi-fi.facebook.com/groups/282910178471416/
Kirjastossa emme varsinaisesti ole hyönteisasiantuntijoita, mutta rohkenisin veikata, että kyseessä ei ole lude vaan torakka. Tuntosarvet ovat jotenkin torakkamaiset. Muoto on kyllä ludemainen, myönnän.
Jos sinulla on älypuhelin, löydät sovelluskaupasta Bug identifier -nimisen sovelluksen, jonne voit syöttää valokuvan ötökästä, ja tunnistaminen tapahtuu sen perusteella.
Tuholaisentorjuntayritykset auttavat mahdollisten tuhohyönteisten tunnistamisessa.
Tätä kappaletta emme valitettavasti löytäneet. Minne kuljet merimies -kappaleessa on vähän samaa sanavalintaa tuon merimiehen osalta, mutta sitä on esittänyt Esko Rahkonen eikä tytöistä ole puhetta. Kansansävelmässä Tuonen tytön laulu on tyttö ja myös viaton sekä kulkija, mutta ei merimiestä, mutta tunnelmaltaan se on kuvaamanne kaltainen.
Ehkä joku lukijoistamne tunnistaa kappaleen?
Arkeologissa tutkimuksissa on löydetty raajaproteeseja jo ennen ajalaskumme alkua - varhaisimpia raajaproteeseja ovat egyptiläisen jalosukuisen naisen varvasproteesi 950–710 eaa ja Rooman aikainen alaraajaproteesi 2000 vuoden takaa. Ensimmäinen dokumentoitu proteesin käytön esimerkki on Puunilaissodassa 218-210 eaa kätensä menettäneestä roomalaisesta kenraalista Marcus Sergiuksesta, joka pystyi proteesin avulla jatkamaan sotapalvelustaan ja käyttämään kilpeään. Proteesit olivat näihin aikoihin tehty puusta ja tarkoituksena tuomaan tukea tai korvaamaan puuttuva raajan muoto toiminnallisuuden sijaan.
Proteesin tekniikan kehitys on kuitenkin varhaisista maininnoistaan ollut hidasta, sillä keskiaikaisetkaan proteesit eivät juurikaan eronneet...
Kirjastossa ei ikävä kyllä ole osaamista yksittäisten esineiden tunnistamiseen ja arvottamiseen.
Tässä pari nettilinkkiä, joista voi kysellä asiaa tai tutkia tuotteita:
Bukowskin ilmainen arviointi:
https://www.bukowskis.com/fi/sell?gclid=Cj0KCQjwhLKUBhDiARIsAMaTLnF1FPp…
https://www.astiataivas.fi/
https://www.vivavintage.fi/content/6-arviointi (maksullinen arviointipalvelu)
Kirjastossa on myös monenlaisia lasiesineluetteloita, joita tutkimalla asia saattaa selvitä:
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=lasiesineet+luettelot&typ…
Säkeet ovat Voitto Huotarin kirjoittamasta Isovanhemman rukouksesta, jonka voi löytää esimerkiksi Anna-Mari Kaskisen, Huotarin ja Lauri Maaralan kirjasta Korkeimmassa kädessä : rukouksen matkaopas (Kirjapaja, 2004).
Hei, ja kiitos maukkaasta kysymyksestä!
Tarkoitittekohan sitä, että peruna hajoaa kypsennettäessä? Siinä tapauksessa ensimmäisen alle laittamani linkin mukaan kyse olisi tärkkelyksen määrästä perunassa. Kiinteässä perunassa on Kalaneuvokselta tulevan ohjeen mukaan vähemmän tärkkelystä, mistä johtuen se ei hajoa kypsennyksen aikaan.
Toisessa laittamassani linkissä ruokatoimittaja Annika Elomaa tuo esiin, että varhaisperunoista ei kannattaisi tehdä keittoa. Syyksi hän mainitsee niiden vetisyyden.
Toivottavasti tämä auttaisi vähän!
Paras kalakeitto: Vinkit täydelliseen kalasoppaan | Makuja | MTV Uutiset
Ruokatoimittaja paljastaa: näin teet elämäsi parhaan kalakeiton | Maku (meillakotona.fi)
Olisikohan kyseessä Archibald Montgomery Low'n kirja Avaruuden armoilla (alkuteos Adrift in the stratosphere)? Suomeksi siitä ei juurikaan tietoa löydy, mutta englanninkielisessä artikkelissa kerrotaan "The Martians attempt to drive our protagonists crazy with a device called the Gabble", jonka voisi papatukseksikin suomentaa. (Viitattu 17.11.2022)
Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 1958 lyhytikäisen Mikrokirjat-sarjan avausosana.
Vaikea sanoa näillä tiedoilla. Vaski-kirjastoissa on useita ruokahävikkiä koskevia kirjoja, mutta käännökset ovat englannista tai yksi norjasta. Ruotsinkielisiä kyllä löytyy. Uudehko ruokahävikkiä koskeva kirja on Juha Ketolan Älä syötä ruokahukkaa (2018), jossa aihettä käsitellään monipuolisesti.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3727687
Ohessa muita ruokahävikkiä koskevia kirjoja https://vaski.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_m…
Tarkoitatko mahdollisesti Lars Sundin kirjaa Kolme sisarta ja yksi kertoja : nelinäytöksinen romaani?(Tre systrar och en berättare : roman i fyra akter). Kirjasta kerrotaan seuravaavasti: "Selluloosankatkuisessa pikkukaupungissa amatööriteatteriseurue päättää uskaliaan uljaasta satsauksesta: näyttämölle sovitetaan Anton Tšehovin Kolme sisarta.Päärooleihin valituilla kolmella naisella ei ole juuri muuta yhteistä kuin nuoruus ja rakkaus teatteria kohtaan. Vastavalmistunut kansakoulunopettajatar Ulla-Maj, näytelmän Olga, on paennut taustaansa ja katkeroitunutta äitiään. Margitin – Mašan! – porvarillinen perhe odottaa häneltä lähinnä avioitumista ja kotirouvan roolia, ja hän osaa uskotella, että ne ovat myös hänen omia haaveitaan. Irinaa...
