Arkeologissa tutkimuksissa on löydetty raajaproteeseja jo ennen ajalaskumme alkua - varhaisimpia raajaproteeseja ovat egyptiläisen jalosukuisen naisen varvasproteesi 950–710 eaa ja Rooman aikainen alaraajaproteesi 2000 vuoden takaa. Ensimmäinen dokumentoitu proteesin käytön esimerkki on Puunilaissodassa 218-210 eaa kätensä menettäneestä roomalaisesta kenraalista Marcus Sergiuksesta, joka pystyi proteesin avulla jatkamaan sotapalvelustaan ja käyttämään kilpeään. Proteesit olivat näihin aikoihin tehty puusta ja tarkoituksena tuomaan tukea tai korvaamaan puuttuva raajan muoto toiminnallisuuden sijaan.
Proteesin tekniikan kehitys on kuitenkin varhaisista maininnoistaan ollut hidasta, sillä keskiaikaisetkaan proteesit eivät juurikaan eronneet...
Emme valitettavasti tunnistaneet tekstiä ja sen tekijää. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirjastossa ei ikävä kyllä ole osaamista yksittäisten esineiden tunnistamiseen ja arvottamiseen.
Tässä pari nettilinkkiä, joista voi kysellä asiaa tai tutkia tuotteita:
Bukowskin ilmainen arviointi:
https://www.bukowskis.com/fi/sell?gclid=Cj0KCQjwhLKUBhDiARIsAMaTLnF1FPp…
https://www.astiataivas.fi/
https://www.vivavintage.fi/content/6-arviointi (maksullinen arviointipalvelu)
Kirjastossa on myös monenlaisia lasiesineluetteloita, joita tutkimalla asia saattaa selvitä:
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=lasiesineet+luettelot&typ…
Tässä muutamia tuoreita romaaneja, joihin tuo maininta olisi saattanut viitata:
Elomaa, Johanna: Sinä päivänä kun synnyin (Otava, 2021)
Kannas, Vappu: Kirjeitä Japaniin (S&S, 2021)
Toivoniemi, Jenni: Valtakausi (WSOY, 2022)
Forstén, Petra: Kadonneet tytöt (WSOY, 2022)
Säkeet ovat Voitto Huotarin kirjoittamasta Isovanhemman rukouksesta, jonka voi löytää esimerkiksi Anna-Mari Kaskisen, Huotarin ja Lauri Maaralan kirjasta Korkeimmassa kädessä : rukouksen matkaopas (Kirjapaja, 2004).
Vaikea sanoa näillä tiedoilla. Vaski-kirjastoissa on useita ruokahävikkiä koskevia kirjoja, mutta käännökset ovat englannista tai yksi norjasta. Ruotsinkielisiä kyllä löytyy. Uudehko ruokahävikkiä koskeva kirja on Juha Ketolan Älä syötä ruokahukkaa (2018), jossa aihettä käsitellään monipuolisesti.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3727687
Ohessa muita ruokahävikkiä koskevia kirjoja https://vaski.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_m…
Tarkoitatko mahdollisesti Lars Sundin kirjaa Kolme sisarta ja yksi kertoja : nelinäytöksinen romaani?(Tre systrar och en berättare : roman i fyra akter). Kirjasta kerrotaan seuravaavasti: "Selluloosankatkuisessa pikkukaupungissa amatööriteatteriseurue päättää uskaliaan uljaasta satsauksesta: näyttämölle sovitetaan Anton Tšehovin Kolme sisarta.Päärooleihin valituilla kolmella naisella ei ole juuri muuta yhteistä kuin nuoruus ja rakkaus teatteria kohtaan. Vastavalmistunut kansakoulunopettajatar Ulla-Maj, näytelmän Olga, on paennut taustaansa ja katkeroitunutta äitiään. Margitin – Mašan! – porvarillinen perhe odottaa häneltä lähinnä avioitumista ja kotirouvan roolia, ja hän osaa uskotella, että ne ovat myös hänen omia haaveitaan. Irinaa...
Sokean opas vuosilta 1954-1969 on digitoitu. Se kuuluu Kansalliskirjaston digitoituun kokoelmaan. Vuotta 1939 uudemmat julkaisut eivät ole tekijänoikeussyistä yleisesti luettavana. Julkaisua pääsee lukemaan kaikissa vapaakappalekirjastoissa. Pääkaupunkiseudun ainoa vapaakappalekirjasto on Kansalliskirjasto. Kansalliskirjaston osoite on Unioninkatu 36. Kirjasto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-18, aattopäivien aukioloajat kannattaa tarkistaa Kirjastossa on useita vapaakappaleiden lukemiseen tarkoitettuja työasemia useita Pohjoissalissa, yksi musiikkikirjastossa, yksi erikoislukusalissa ja yksi Slaavilaisessa kirjastossa. Työasemilta voi myös tulostaa, mutta tulostus on maksullista.
Kansalliskirjasto :...
Ahvenanmaa on kansainvälisten sopimusten perusteella demilitarisoitu, eli sotilaallinen läsnäolo maakunnassa ei ole sallittua ja saaria ei saa linnoittaa. Jos Ahvenanmaahan kohdistuu sotilaallinen uhka, Suomella on velvollisuus puolustaa saaria:
1/1922 - Valtiosopimukset - FINLEX ®
24/1940 - Valtiosopimukset - FINLEX ®
Ahvenanmaan erityisasema - Ulkoministeriö (um.fi)
Jukka Tarkan uudehkossa teoksessa Ahvenanmaan aseman sopimustaustaa avataan tarkemmin:
Tarkka, J. (2020). Ahvenanmaa: Itämeren voimapolitiikan pelinappula. Docendo.
Suomen Nato-jäsenyys ei suoranaisesti vaikuta Ahvenanmaan asemaan. Aihe on herättänyt paljon keskustelua viime aikoina:
Demilitarisoitu Ahvenanmaa ei ole nykyaikaa, sanoo kansanedustaja - Politiikka |...
Adlestrop löytyy teoksesta Maailman runosydän, WSOY1988 / toim. Hannu ja Janne Tarmio (suomennos Alice Martin)
From a Railway Carriage (Junan ikkunasta) löytyy lasten runokirjasta Lapsen Runotarha, WSOY 1987 (suomennos Kirsi Kunnas)
Muita käännöksiä emme löytäneet. Kyselimme Lahden Runotietokannan tilannetta. Sieltä vastattiin, että tietokantaan tehdään muutoksia eikä ole tietoa, milloin se saadaan käyttöön. Sikäli harmillista, että paljon runoja on käännetty esim. Parnassoon tai muihin kirjallisuuslehtiin ja näistä olisi saanut Runotietokannasta tiedot.
Lause kuuluu Jalmari Finnen suomentamana näin: "Helmikuun 27. päivänä 1815 Notre-Dame de la Garden tähystäjä antoi merkin, että satamaan oli tulossa kolmimasto Pharaon paluumatkallaan Smyrnasta, Triestistä ja Napolista."
Kirja on luettavissa ilmaiseksi Project Gutenbergin sivuilla: https://www.gutenberg.org/ebooks/45448.
Kirjassa Kanneljärvi 2- Kylästä kylään ja talosta taloon (Koonnut Viljo E. Terho, 1986) mainitaan Isovihan (1700–1721) jälkeisen ajan Kanneljärvestä: ”Kaskitalouden vaikutuksesta ns. suurperheet olivat tavallisia, v. 1754 tehdyn laskennan mukaan Kanneljärven seutu oli Äyräpään kihlakunnassa tässä suhteessa ihan huomattavin.”
Valitettavasti en löytänyt muuta tarkentavaa tietoa alueen kihlakunnasta. Lisää Kanneljärvestä voi lukea mm. Paavo Montonen: Kanneljärvi- Kahdeksan kylän pitäjä (1957), sekä edellä mainitusta Kanneljärvi- Kylästä kylään ja talosta taloon- teoksesta.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.43896?sid=2986016061
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.51772?sid=2986019334
Uusikirkon historiasta voi lukea...
Vuosittain ilmestyvästä Spes patriae -kirjasarjasta löytyvät tiedot eri vuosien ylioppilaista. Kirjassa on kuitenkin tiedot vain niistä ylioppilaista, jotka ovat sinne tietonsa antaneet.
Vuoden 1992 teoksesta ei löydy lainattavia kappaleita Helle-kirjastoissa. Tietokannassa olevat teokset ovat koulukirjastojen omassa käytössä eikä niitä voi lainata tai varata.
Teos on saatavana muista kirjastoista, tässä kirjan teos- ja saatavuustiedot verkkokirjastossa:
https://finna.fi/Record/helle.437958?sid=3086065452
Teoksen voi myös tilata kaukolainaan. Mikäli sinulla on voimassa oleva Helle-kortti, voit tehdä kaukolainapyynnön alla olevata linkistä löytyvällä lomakkeella:
https://www.loviisa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/kaukopalvelu/...
YK:n viralliset kielet ovat arabia, kiina, englanti, ranska, venäjä ja espanja https://www.un.org/en/our-work/official-languages
YK:n ihmisoikeuksien julistus on käännetty useille kielille, mutta YK:n sivulla ei ole tsetsenian kielista käännöstä.
Kirjoja, artikkeleita ym. löytyy erittäin runsaasti. Alla linkkejä kysymistäsi aiheista. Kaikki ovat verkossa saatavilla.
http://tinyurl.com/kotihoitokirjoja
http://tinyurl.com/lehdetartikkelit
http://tinyurl.com/kotihoitokokemuksia
Voit käyttää Finnassa myös hakusanoja Kotihoito työntekijät:
Tässä vielä peruskirja kotihoidosta, sitä käytetään myös oppikirjana.
http://tinyurl.com/Kotihoidossa
