García Lorcan näytelmiä on Ilona-tietokannan mukaan esitetty Suomessa useampia, joista kysymääsi Mariana Pinedaa vaikuttaa esittäneen vain Mikkelin teatteri vuonna 1989 suomeksi kotoistetulla nimellä Maria Pineda. Sen käsikirjoituksen perään voinee kysellä Mikkelin teatterista tai Teatterimuseosta, jonka tekemä selvitystyö on kuitenkin maksullista. Muita García Lorcan näytelmiä on ahkerasti kääntänyt Pentti Saaritsa. Niitä voi hakea esimerkiksi Finna-tietokannasta.
Finnan mukaan VHS-kasetti löytyy Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmista sekä Suomen elinkeinoelämän keskusarkistosta. https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1466695 ja https://finna.fi/Record/elka.143411785002000_162997867390300?sid=5044099474https://kavi.fi/ ja https://elka.fi/
Ihmiseen ei tässä valitettavasti ollut luottamista yhtään enempää kuin tekoälyyn: runoilija jäi tunnistamattomaksi ja runon nimi selvittämättä. Sanaston perusteella ei tekoälyn Leino–Hellaakoski -akseli tunnu huonoimmalta mahdolliselta ajanmääritykseltä. Toisaalta loppusoinnuttomuus ja mitattomuus johdattelevat ajatukset hieman myöhempään lyriikkaan, mikä on omiaan hankaloittamaan tekstin jäljittämistä.Toivo täytyy siis taas kerran panna sivustomme lukijoihin – ehkä parviäly päihittää tekoälyn ja kaivatut tiedot löytyvät yhteistyönä.
Kyseessä voisi olla sarja Jessi ja Janni - etevät etsiväkaksoset (Lexi & Lottie). Ks. sarjan tiedot Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-4362678Mikäli tämä ei ollut etsimäsi sarja, kannattaa kysyä asiaa vielä suoraan Yleisradiolta: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp?lang=fi
Laite on nimeltään oftalmometri tai keratometri. Sitä käytetään silmien tutkimiseen. Sketsissä esiintyvä laite lienee valmistettu noin 1950-luvulla, ks. https://www.ricardo.ch/de/a/ophthalmometer-titnus-eurocon-usa-50er-jahre-1216936544/
Voisikohan etsimäsi tarina olla todellinen klassikko, J.R.R. Tolkienin omille lapsilleen kirjoittama Roverandom? Roverandom kertoo leikkisästä pikku koirasta nimeltä Rover, joka tulee puraisseeksi äkkipikaista velhoa housunlahkeesta. Velho suuttuu, ja taikoo Roverin lelukoiraksi, joka päätyy erään pienen pojan haltuun. Poika kuitenkin hukkaa Roverin hiekkarannalle, mistä Rover tempautuu huimaan seikkailuun ja päätyy muun muassa kuuhun ja merten syvyyksiin.
Olin yhteydessä suoraan Alkoon, ja tässä vastaus, jonka sain palveluneuvojalta:"Tässä kuvassa on pulloja eri vuosikymmeniltä. Vasemmalta lähtien: Alkon pullottamia italialaisia vermutteja ja sitten on Alkon oma valkoinen vermutti. Tässä on kuvat Alkon omista vermuteista ja vasemmassa kuvassa on makea valkoinen ja oikealla puolestaan makea punainen. Tässä on myös kuva Marlin Vermettosta. Näiden vermuttien hinnat ovat olleet vuoden 1979 hinnastossa n. 20-24 markan tienoilla. Makueroihin en valitettavasti saanut vastausta. Toivottavasti näistä on apua ja mikäli herää kysyttävää, niin autamme mielellämme." Lisäkysymyksiä Alkon tuotteista voi esittää suoraan Alkolle. Yhteystiedot löydät täältä: https://...
Oikeusvaltiossa vakavistakin rikoksista syytetyllä on oikeus puolustukseen. On hyvä muistaa, että syytetty ei ole sama asia kuin syyllinen, ja myös rikoksiin syyllistyneillä on oikeuksia, joiden tulee toteutua.Syytetylle voidaan määrätä julkinen puolustaja. Syytetyn puolustajaksi määrätään pääsääntöisesti henkilö, jota syytetty itse on ehdottanut. Asianajaja saa kuitenkin kieltäytyä ottamasta tapausta hoidettavakseen.Miksi sitten joku tietty asianajaja haluaa puolustaa oikeudessa vakavista rikoksista syytettyä? Taustalla voi olla esimerkiksi velvollisuudentunto tai kunnianhimo, halu suorittaa erityisen haastava työtehtävä.Lisää aiheesta:https://www.minilex.fi/a/syytetyn-julkinen-puolustus-ja-oikeusapuhttps://yle.fi/a/3-10155062https://www....
Isoisää merkitsevänä sanana vaari on laina ruotsin sanasta far, joka merkitsee isää ja on lyhennelmä sanasta fader. Se on vanha indoeurooppalainen sana, joka pohjautuu latinan sanaan pater, isä.Vaari on lienee käytetympi nimitys läntisessä Suomessa, mutta nimityksen valintaan vaikuttaa myös tietenkin se, miten vanhemmat itse ovat tottuneet kutsumaan omia isovanhempiaan. Lähteet: Suomen etymologinen sanakirjaHäkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2004.Maila Vehmaskoski: Äijät ja ämmät, vaarit ja muorit. Isovanhempien nimitykset suomen murteissa. Kielikello 3/1989
Helmet-kirjastojen myöhästymismaksu vuorokaudelta aikuisten aineistosta on 0,20 € per laina. Lasten aineistosta ei peritä myöhästymismaksua.Alle 18-vuotiaiden ja joustoasiakkaiden lainaamasta aineistosta ei mene myöhästymismaksua.Laina-ajat ja maksut | helmet.fi
Valitettavasti emme tunnistaneet etsimääsi kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole luetteloita maalauksista.
Kirjastosta löytyy joitakin kirjoja meriaiheisista maalauksista, kuten
Aivazovskia tai esim. kirja nimeltään Taide ja meri, Itämeren merimaalareita. Kirjoissa maalauksista on yleensä seuraavat tiedot: taiteilija, maalauksen nimi,
vuosi, käytetty tekniikka, koko sekä omistaja, yksityisistä useimminen pelkkä maininta yksityiskokoelma.
Ehkä kannattaisi kääntyä taidemuseoiden puoleen.
Tilastokeskuksen muistio n:o 131 on saatavissa Tilastokirjastosta. Julkaisuja lainataan kuukausi kerrallaan kotilainoiksi. Myös Tilastokeskuksen ja Työministeriön työllisyyttä koskevat tilastojulkaisut ovat lainattavissa. Työministeriön ja Tilastokeskuksen työttömyyslukujen eroista voi lukea myös Internetistä osoitteesta http://tilastokeskus.fi/tk/el/tyoll08s.html . Tilastokeskuksen kirjaston yhteystiedot löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta, http://www.tilastokeskus.fi .
Marraskuussa on pääkirjastossa useampiakin Pepin 60-vuotissyntymäpäiväjuhlia. Niihin on kutsuttu 4-6-vuotiaita tarharyhmittäin. Tilaisuudet ovat täynnä, mistä syystä emme ole mainostaneet tätä tapahtumaa. Jos on kyseessä yksittäinen lapsi, hän mahtuu ryhmän jatkoksi joku kerta. Suomenkieliset Peppi-juhlat ovat: ke 9.11., to 10.11., ke 16.11 ja to 17.11. Kaikkina näinä päivinä on kaksi tilaisuutta, aloitusajat klo 9.15 ja 10.15; kesto noin 45 min. Paikkana lastenosaston satutila. Tervetuloa.
Hyvää uutta vuotta myös Sinulle! Kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkiston hakusanoiksi Marjatta ja etunimet löydät aiemmin annetun vastauksen. Samoin Anne-nimen selitys löytyy kirjoittamalla arkistoon sanoiksi Anne ja etunimet. Kirjastoissa on erilaisia nimikirjoja, joista löytyy selitykset ainakin suomalaisille nimille
Thorbjorn Egnerin kuvakirja Karius og Baktus löytyy monesta kirjastosta, mm Helmet-kirjastoissa norjankielinen versio löytyy Kauniaisista, painos on vuodelta 1967 ja Helsingissä NIFIN:in kirjastosta, ja tämä laitos on vuodelta 1999. Katso Bibbi-tietokantaa
http://www.nifin.helsinki.fi/bibbi/index1.php?lang=se
ja Helmet
http://www.helmet.fi/search*fin/tkarius+og/tkarius+og/1%2C1%2C2%2CB/fra…
Oheisena linkit Kauniasten kirjastoon ja NIFIN:in kirjastoon:
http://bibban.net/main.php?lang=FI&p=bibban/2
http://www.nifin.helsinki.fi/index_sve.htm
Kyllä. Voit tehdä kirjasta seutuvarauksen. Seutuvarauksen hinta on 2,50 e. Voit pyytää Hattulan kirjaston virkailijaa varaamaan kirjan tai varata sen itse verkkokirjastossa. Valitse tällöin vaihtoehdoksi seutuvaraus.
Kyseessä on opinnäyte, mistä syystä sitä ei löydy julkisten kirjastojen kokoelmista. Helsingin yliopiston opinnäytetietokannassa (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/147726) se on mainittu ja sen mukaan teos löytyy Suomen kielen laitoksen opinnäytteistä (opinnäyteviitteet v. -2006). Vaikuttaa siltä, että tutkimusta täytyy kysyä suoraan laitokselta, siitä ei ole olemassa digitoitua versiota. Laitoksen nimi on nykyään ilmeisesti Helsingin yliopisto. Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. Verkkosivut ovat kuitenkin "kehittyneet" niin vaikeiksi, etten onnistunut löytämään laitoksen suoria yhteystietoja. On varmaan parasta yrittää tiedekunnan sivujen kautta.
Heikki Poroila
Helvi Juvoselta ei ole tiettävästi julkaistu omaelämäkertaa. Salokanteleen toimittamassa Linnasta Saarikoskeen -teoksessa toistuvasti mainittu omaelämäkerta on julkaisematon käsikirjoitus, joka on otsikoitu nimellä "Omaelämäkerta". Tätä käsikirjoitusta Matti Palm on hyödyntänyt Helvi Juvosta käsittelevässä lisensiaatintyössään, joka puolestaan toimii Salokankaan teoksessa lähteenä.
Mirkka Rekolan ja Liisa Enwaldin toimittamassa Aukea ei koskaan metsään ovi -kokoelma sisältää Juvosen koottujen runojen lisäksi myös hieman elämäkerrallista tietoa. Liisa Enwaldin Pohjajään ilo -teos puolestaan käsittelee tarkemmin Juvosen tuotantoa.
