Ranskan lisäksi viime vuosien ylioppilaskokeissa on ollut mukana espanja (pitkä ja lyhyt), italia (lyhyt) sekä portugali (lyhyt). Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilta löytyvistä tilastoista ei valitettavasti selviä kuin kokeisiin osallistuneiden määrä – ei sitä, kuinka moneen kouluun nämä jakautuvat. Seuraavissa luvuissa ovat mukana kaikki koulut. Tilastoista luvut löytyvät myös eriteltyinä suomen- ja ruotsinkielisten koulujen kesken.Espanja, pitkä oppimäärä (kaikki koulut): kevät 2021: 58 (19 miestä, 39 naista) syksy 2021: 42 (10, 32) kevät 2022: 63 (18, 45) syksy 2022: 39 (10, 29) kevät 2023: 71 (21, 45) syksy 2023: 43 (20, 23) kevät 2024: 92 (36, 56)Espanja, lyhyt oppimäärä (kaikki koulut):...
Sanoma Median Tietoa meistä sivulta löytyvät Nelosen yhteystiedot. Yhteystietosivulta löytyvät kanavat ja ohjelmasuunnittelu. Niistä vastaavat osaavat varmaan parhaiten vastata kysymykseen. Linkki Nelosen yhteystietoihin
Hei,Brandon Mullin kirjasarjassa Myyttihovi on noita nimeltään Muriel. Muriel asuu metsässä, ja hänet on köysi kaulassa, jossa on 13 solmua. Muriel ei saa itse solmuja auki, mutta kuolevainen, joka pyytää häneltä palvelusta omasta halustaan, voi vapauttaa noidan avaamalla solmuja. Lisätietoja:Helmet-FinnaMyyttihovi | Helmet-kirjastot | helmet.fi (finna.fi)
Voisit kokeilla esimerkiksi seuraavia teoksia: Vivian Gornick: Toisissamme kiinni ja Erikoisen naisen kaupunkiHelen MacDonald: H niin kuin haukka Hilary Mantel: Vain varjo häälyväinen Roxane Gay: Bad feminist James Baldwin: Kukaan ei tiedä nimeäni Caitlin Moran: Naisena olemisen taito Patti Smith: Ihan kakaroitaNina Barton: Elämän ohuet seinätPatrik Svensson: Ankeriaan testamentti ja Meren kutsuJos englanniksi lukeminen onnistuu, kannattaa tutustua Eve Babitziin. Maya Angeloun I Know Why the Caged Bird Sings on klassikko. Muita englanninkielisiä suosituksia: Annie Dillard: An American Childhood ja Ann Patchett: These Precious Days.Didionin tyyliä on kuvailtu englanniksi termillä "creative nonfiction",...
Varmaa vastausta kysymykseen ei löytynyt, mutta elokuva voisi olla Kahdeksan surmanluotia. Kahdeksan surmanluotia Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-4604670
Näillä tiedoilla tällaisia yhteenvetoja ei ole löytynyt. Maatalouslaskenta-aineistoja 1910-1969 säilytetään Kansallisarkistossa Hämeenlinnassa. Ne on järjestetty eri vuosina hieman eri perusteilla. Sinun kannattaakin olla vielä sinne yhteydessä ja varmistaa, onko heillä yhteenvetoja.Tilastotiedon lisäksi vuoden 1920 maatalouslaskenta sisälsi artikkeleita julkaisusarjasta "Maataloushallituksen tiedonantoja". Suomen senhetkinen maatalouden tila ilmeni niissä laskennan mukaan. Simo Liljan artikkelissa selvitetään maatalouskoneiden määrää Suomessa vuonna 1920. Tämä artikkeli löytyy digitoituna Sata vuotta maatalouslaskentaa -julkaisun liitteenä s. 113-125.Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus: Sata vuotta maatalouslaskentaa...
Deborah Levyn kirjassa Mitä en halua tietää on seuraavanlainen ajatus (s. 124): ”Jos kuvittelin etten ajatellut menneisyyttä, menneisyys ajatteli minua.”
Löysin Traficomin verkkosivulta https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/ajoneuvokannan-tilastot?toggle=Merkit%20ja%20mallit%20ajoneuvoluokittain tilaston liikennekäytössä olevista henkilö- ja pakettiautoista. Sen mukaan 31.12.2023 liikennekäytössä oli seitsemän BMW 2000 -mallista henkilöautoa, jotka on otettu käyttöön vuosina 1970-1975. Korimalleja ei tilastossa mainita.Merkki BMW, Malli 2000Käyttöönottovuosi Määrä1970 21971 ...
Runo saattaa hyvin olla Franciskus Assisilaisen, mutta se saattaisi myös muistuttaa Korinttolaiskirjeen 13 luvun 11 jaetta "11Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies, olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen." Linkki nettiraamattuun.Linkki Helmet hakutulos. Hakusanana tekijä Fransiscus Assisilainen.
Pellervon numeroissa 16/1983–12/1984 julkaistu jatkokertomus Poliisitiedotus ei ole mukana Mikko Samulisen lyhytproosaa sisältävissä kokoelmissa (Novelleja ja Keltainen varis sekä näistä koottu valikoima Ranskalaista konjakkia).
Tapio Suomisen elokuva Miljardi vuotta ennen maailmanloppua (1985) on katsottavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämän Radio- ja televisioarkiston katselupisteissä. Alla olevasta linkistä näet listan katselupisteistä.https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteethttps://rtva.kavi.fi/program/details/program/22722371
Finna-tiedonhakupalvelun mukaan Library journal vuosilta 1945-1985 löytyy useamman kirjaston kokoelmissa.https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&lookfor=0363-0277&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc&filter[]=search_daterange_mv:%22[1945%20TO%201985]%22Tarkat saatavuustiedot kannattaa tarkistaa suoraan näistä kirjastoista.
Helsingin Sanomissa 18.5.1961 löytyy sivun verran artikkeleita Amerikka tänään -näyttelystä, joka on ollut avoinna Messuhallissa 26.5.-11.6.1961. Niissä ei kuitenkaan ole kuvia mainitsemistasi koneista, sen sijaan jonkin verran kerrotaan vaatteiden valmistukseen liittyvistä koneista, Myös 1.6.1961 numerossa on juttuja näyttelystä ja 29.5.1961 on kuva koneesta, joka kokoaa paperiarkkeja ja monisteita.Ylen Vintissä on artikkeli näyttelystä, Elävässä arkistossa on kuunneltavissa juttu avajaisista.Finlandia-katsaus 524 näyttää kuvia näyttelyn avajaisista. Se on nähtävissä Finnan kautta. Kavista voi kysyä muuta filmimateriaalia, kavi@kavi.fi.Helsingin kaupunginmuseolla saattaa olla aineistoa messuista, sieltä kannattaa kysyä lisää,...
García Lorcan näytelmiä on Ilona-tietokannan mukaan esitetty Suomessa useampia, joista kysymääsi Mariana Pinedaa vaikuttaa esittäneen vain Mikkelin teatteri vuonna 1989 suomeksi kotoistetulla nimellä Maria Pineda. Sen käsikirjoituksen perään voinee kysellä Mikkelin teatterista tai Teatterimuseosta, jonka tekemä selvitystyö on kuitenkin maksullista. Muita García Lorcan näytelmiä on ahkerasti kääntänyt Pentti Saaritsa. Niitä voi hakea esimerkiksi Finna-tietokannasta.
Tällaista ideapankkia ei harmillisesti taida olla olemassa. Paimion parantolasta ei tosiaan näytä löytyvän ainakaan sellaista romaania, jossa parantola olisi niin merkittävässä osassa, että olisi päässyt mukaan teoksen kuvailutietoihin. Hakusanoilla parantolat tai tuberkuloosi ja kaunokirjallisuus voi sen sijaan löytää muita romaaneja, joissa liikutaan keuhko- tai muissa parantoloissa. Esimerkiksi Maila Talvion Ne 45000 -romaanissa (1932) liikutaan fiktiivisessä Kukkarannan parantolassa, ja elokuvan filmatisointia on kuvattu mm. Paimiossa. Tuoreemmasta kaunokirjallisuudesta esimerkiksi Anni Kytömäen Kultarinnassa vietetään aikaa tuberkuloosiparantolassa. Tuberkuloosi aiheena on saattanut kiinnostaa kirjailijoita nimenomaista tiettyä...
Voisikohan etsimäsi tarina olla todellinen klassikko, J.R.R. Tolkienin omille lapsilleen kirjoittama Roverandom? Roverandom kertoo leikkisästä pikku koirasta nimeltä Rover, joka tulee puraisseeksi äkkipikaista velhoa housunlahkeesta. Velho suuttuu, ja taikoo Roverin lelukoiraksi, joka päätyy erään pienen pojan haltuun. Poika kuitenkin hukkaa Roverin hiekkarannalle, mistä Rover tempautuu huimaan seikkailuun ja päätyy muun muassa kuuhun ja merten syvyyksiin.
