Sinun on mahdollista nähdä lainaushistoriasi vain mikäli olet ottanut sen käyttöön. Muutoin lainaushistoria ei tallennu minnekään.
Lainaushistorian käyttöönotto:
Kirjaudu Helmet.fi:ssä omiin tietoihin kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla.
Valitse
Omat tietoni
Lainaushistoria
Aloita lainaushistorian seuraaminen
Lainaushistoriaasi kertyvät vain ne lainat, jotka olet tehnyt aloitettuasi lainaushistoriasi tallentamisen. Muut lainaajat ja kirjaston henkilökunta eivät voi tarkastella lainaushistoriaasi eivätkä muuttaa sitä. Taskukirjastossa voit tyhjentää koko lainaushistorian, mutta Helmet.fi:ssä voit poistaa lainaushistoriasta myös yksittäisiä teoksia. Lainaushistorian voi tulostaa tai lähettää sähköpostiin vain...
Helsingin kirjastoissa on kelluva kokoelma, mikä tarkoittaa sitä, että suurimmalla osalla kirjoja ei ole omaa kotikirjastoa. Uudet taidekirjatkin saattavat siis kulkea kirjastosta toiseen. Rikhardinkadun kirjasto on kuitenkin taidepainotteinen kirjasto, jossa myös ylläpidetään laajaa taidekirjakokoelmaa. Tietoa tästä taidekirjakokoelmasta ja muista Rikhardinkadun kirjaston taideprofiilista laajemminkin löydät osoitteesta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Rikhardinkadun_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Rikhardinkadun_kirjasto__taiteiden_keida(208120)
Hei,
Kysymykseen on valitettavasti hyvin vaikeaa esittää mitään konkreettista vastausta. Voimme kuitenkin ohjata mahdollisten tiedonlähteiden pariin Satakunnan alueen kirjastojen kokoelmissa.
Tuberkuloosin historiasta Suomessa on paljon aineistoa, merkittävä osa tosin käsittelee maailmansotia edeltävää aikaa. Farmakologia ja toksikologia (1988, ISBN 951-99962-4-9) sisältää luvun Tuberkuloosilääkkeet, joka saattaisi sisältää vihjeitä. Muita mahdollisia lähteitä voisivat olla esimerkiksi Parantolaelämää : tuberkuloosipotilaat muistelevat (1986) sekä Vuosisata tuberkuloosityötä Suomessa : Suomen tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen historia (1992). Nämä kirjat eivät kuitenkaan välttämättä sisällä lääkkeiden tai lääkeaineiden...
Kirjaa ei ole valitettavasti Helmet-kirjastojen kokoelmissa eikä muissakaan pääkaupunkiseudun kirjastoissa paitsi lukusalikäytössä. Muualla Suomessa se on kuitenkin lainattavissa useista kirjastoista, joten kirjan voi tilata kaukolainaksi.
Linkki kaukolainatilaukseen:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
Kirjan saatavuus:
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Veden+kemiaa+ja+fysiikkaa+akvaarion+omistajille+ja+vesien+suojelusta+kiinnostuneille&type=AllFields
S-ryhmän raportit löytyvät verkosta, https://s-ryhma.fi/talous-ja-hallinto/raportit. En kuitenkaan nähnyt tuossa erikseen mainintaa Yhteishyvän kustannuksista, joten tietoja on syytä kysyä S-ryhmästä. Yhteystietoja löytyy uusimmasta raportista ja S-ryhmän sivulta, https://s-ryhma.fi/yhteystiedot. Myös Yhteishyvän toimituksesta asia voisi selvitä https://yhteishyva.fi/toimitus.
Tätä väitettä on käsitelty useammasin artikkelissa. Mm. Kotilieden kysymyspalstalla siihen on vastannut erikoislääkäri, joka toteaa, ettei syömisestä ole haittaa, ellei sairasta esim. sydän- ja verisuonitautia, https://kotiliesi.fi/terveys/hyvinvointi/hukunko-jos-menen-uimaan-heti-…. Vaarallisempaa on juominen, alkoholijuomien siis.
Kyllä, keski.finna.fi -verkkokirjastossa seutuvarauksen voi tehdä vain hyllyssä ja lainattavissa olevaan aineistoon. Ottamalla yhteyttä omaan kirjastoon, esim. puhelimitse, sähköpostilla tai käymällä, varaus voidaan kuitenkin tehdä halutulle noutopaikalle.
Kysyjän viittaama, Ylellä 1980-luvulla lähetetty ensimmäinen suomalainen äänielokuva voisi olla esimerkiksi Erkki Karun vuonna 1931 ohjaama Tukkipojan morsian. Elokuva on esitetty muun muassa TV2:ssa tammikuussa 1987 Kari Uusitalon esittelemänä ja sitä on pidetty ensimmäisenä varsinaisena kotimaisena näytelmä-äänielokuvana.
Kyseisessä elokuvassa ei ole kuitenkaan esille tuotua kohtausta eikä kyseessä liene mikään muukaan aivan varhaisen äänikauden elokuva.
Mainittu repliikki voisi olla jo 1930-luvullakin sanottuna hieman leikillinen, jolla viitattaisiin nykyajassa aiempiin aikoihin.
Tyylillisesti se voisi sopia esimerkiksi Valentin Vaalan elokuviin.
Kotimaisia elokuvaehdokkaita voi selata kätevästi Elonet-palvelussa rajaamalla...
Jos kyseessä on äänikirja joka on fyysisenä levynä Vaasan kaupunkikirjastossa niin sen voi mahdollisesti kaukolainata oman kirjaston kautta, jotta ne toimitetaan toisesta kirjastosta. Tämä on maksullinen palvelu. Lisätietoja löytyy ensisijaisesti oman kirjaston verkkosivulta, tässä tilanteessa Helmet-kirjastojen sivuilta - Kaukopalvelu | Helmet.
E-aineistoa ei sen sijaan voi kaukolainata joten sitä pääsevät vain lainaamaan tiettyjen kirjastojen asiakkaat. Tästä huolimatta monessa kirjastossa on mahdollista luoda itselle kirjastokortti vaikka ei asu tietyssä paikassa, mutta sen pitää tehdä paikan päällä jotta voi esittää kuvallisen henkilötodistuksen. E-aineiston lainaukseen liittyvään kysymykseen on vastattu aikaisemmin. ...
Kyseessä on Leena Krohnin runo Matka teoksesta Galleria (1982), johon kuvituksen on tehnyt Riitta Nelimarkka. Voit lukea runon myös antologiasta Suomen runotar. 2 (toim. Hannu Kankaanpää, Satu Marttila ja Mirjam Polkunen, 1990).
https://finna.fi/Record/helmet.1100888
https://finna.fi/Record/helmet.1100888
Mahdollisesti seuraavat kuvakirjat voisi sopia:
Pirjo Arvola: Houkuttaja häiritsee Lammasmaata
Pirjo Arvola: Osmo-nalle ja isän erehdys
Noora Alanen: Miirun isä on vankilassa
Kivistön varaukset siirtyvät Martinlaakson kirjastoon (Laajaniityntie 3). Saapumisilmoituksen noutopaikkana säilyy ”Kivistön kirjasto”. Martinlaakson kirjasto on kesällä auki ma, to klo 13–20; ti, ke, pe klo 9–16 ja la, su suljettu.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kiviston_kirjasto/Jut…
Antikvariaatti.net sivuston yhteyshenkilö vastasi, ettei osaa vastata kysymykseen. Mahdollisesti vastauksen kysymykseen voi saada ottamalla yhteyttä taiteilijaan, http://www.helja.fi/.
Tekijällä on luotuun teokseen tekijänoikeus. Tekijanoikeus.fi-sivustoon on koottu olennainen tieto tekijänoikeudesta. Erityisesti kirjallisuuden kannalta tekijänoikeudesta löytyy tietoa Sanastosta.
Tekijällä on oikeus päättää teoksensa käytöstä ja siksi useimpiin kirjallisuuden käyttötilanteisiin tarvitaan lupa tekijältä. Sanastosta löytyy tietoa siitä, missä yhteydessä kirjallisuuden lainaamisessa ja esittämisessä tarvitaan lupa osassa Tarvitsenko luvan?
Tekijänoikeuslaissa määritelty sitaattioikeus antaa mahdollisuuden lainata kirjallista teosta ilman lupaa. Sitaatti on kuitenkin tarkkaan määritelty. Sitaatille tulee olla asiallnen syy ja perustelu sen käyttöön. Sitä voi käyttää esimerkiksi oman esityksensä...
Molemmista löytyy kyllä tietoa: verkkosivuja, artikkeleita ja kirjoja. Suosittelen tekemään verkkohakuja sekä hakemaan heidän nimillään www.finna.fi- palvelusta. Finnan hakutulossivulla voit rajata tuloksia aineistotyypin mukaan. Ottamalla yhteyden lähimpään kirjastoosi voit saada näitä aineistoja kaukolainaan, mikäli ne eivät löydy omasta kirjastostasi.
Tässä muutamia esimerkkejä:
Hilma Granqvistista on julkaistu elämäkerta ruotsiksi: Hilma Granqvist : antropolog med hjärtat i Palestina (Svenska folkskolans vänner, 2016).
Hilma Granqvistin arkisto on vapaasti selattavissa netissä: Hilma Granqvists arkiv (ruotsi, englanti). Sieltä löytyy arkistomateriaalia liittyen hänen tutkimuksiinsa, kaikki hänen julkaisemansa kirjat, sekä...
Julius ja Ethel Rosenbergista on saatavilla varsin vähän tietoa suomeksi.
Vuonna 1955 ilmestyi Antti Öhmanin teos Atomivakoilun varjossa (Kivi-kustantamo), jossa pitäisi olla jonkin verran tietoa Rosenbergeista, samoin vuonna 1992 ilmestyneessä Mary Elizabeth Allisonin teoksessa Tuntematon totuus : uutta valoa historian arvoituksiin (toim. Pertti Kosonen, Pirkko Biström ja Sirkka Salonen, suom. Tuulikki Valta, kust. Valitut Palat).
Molemmat teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Aihetta sivutaan Antti Pohjolaisen pro gradu -tutkielman (saatavilla verkossa) luvussa 3.3:
Pohjolainen, A. (2010). Perustuslaillinen vastarinta ja kutsuntalakot Oulussa vuosina 1901 - 1904. Pro gradu, Jyväskylän yliopisto.
Pohjolaisen mukaan senaatti hylkäsi 60 papin anomuksen päästä kuuluttamasta asevelvollisuuslakia. Papiston enemmistö oli myöntyväisyyskannalla, mutta vastarintahenkisten pappien määrä nousi syksyn 1901 70 papista vuoden 1903 alun sataan. Gradussa lähteenä käytetty Murtorinteen väitöskirja voisi olla hyödyllinen kysymyksen jatkoselvittelyssä:
Murtorinne, Eino (1964), Papisto ja esivalta routavuosina 1899 – 1906. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura
Hei,
urheilu-uran päätyttyä ei enää puhuta sponsoreista, vaan yhteistyökumppaneista. Esimerkiksi Kaisa Mäkäräisellä on suuri näkyvyys sosiaalisessa mediassa, josta hänen yhteistyökumppaninsa hyötyvät. Pelkästään Instagramissa (sosiaalisen median kuvapalvelu) Kaisa Mäkäräistä seuraa 192 000 ihmistä.
Linkki Kaisa Mäkäräisen julkiselle Instagram-tilille: Kaisa Mäkäräinen (@kaisamakarainen) • Instagram-kuvat ja -videot
Esimerkki Kaisa Mäkäräisen ja silmälasiliike Specsaversin kaupallisesta yhteistyöstä:
Kaupallinen yhteistyö Specsavers: Kaisa Mäkäräinen vaihtaa tyyliä silmälaseilla (iltalehti.fi)
Sponsoreiden ja yhteistyökumppanien eroista: Sponsorointiyhteistyön lyhyt oppimäärä – Proakatemian esseepankki
Hei,
netissä on paljon ohjelmia, jotka tarkastavat plagioitua tekstiä. Osa niistä on maksullisia, osa ilmaisia. Tässä muutama esimerkki:
Scribbr:
Scribbr Plagioinnin Tarkistus
Smodin:
Tarkista, ettei tekstissä ole plagiointia (smodin.io)
Luettelo ilmaisista ja maksullisista työkaluista:
7 parasta plagioinnin tarkistustyökalua opiskelijoille [ilmainen ja maksullinen] (googiehost.com)
