Suomen yleisten kirjastojen tilastojen e-kirjojen käyttökerrat, kokoelmat ja hankinnat sisältävät sekä e-kirjat että e-äänikirjat.
https://tilastot.kirjastot.fi/
Valitettavasti en löytänyt vastausta kysymykseesi. Lähetin kysymyksen valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Toivottavasti vastaus löytyy sitä kautta. Vai tunnistaisikohan joku palstan lukijoista kyseisen tarinan?
Rovaniemen kirjastosta ehdotettiin kolmea nimeä: Oiva Arvola, Pentti Harjumaa ja Veikko Haakana. Voisikohan runoilija olla joku näistä? Valitettavasti Lappi-osasto on juuri nyt remontin alla, joten siellä ei päästä osaston runokirjoihin käsiksi.
Löytyisiköhän taiteilija Kirjasammon lappilaisten kirjailijoiden listauksesta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242315040912? L… kirjallisuusseura saattaisi tuntea etsimänne runoilijan, https://www.lapinkirjallisuusseura.fi/yhdistys/.
Suomalaisia puhelinnumeroja voi etsiä Fonectan hakusivulta https://www.fonecta.fi/haku . Salaisia numeroita ei löydy. Voit myös ladata Fonecta Caller -sovelluksen kännykkääsi. Tietoa sovelluksesta https://www.fonecta.fi/fonecta-caller . Ohjelma on maksullinen.
Sinun on mahdollista nähdä lainaushistoriasi vain mikäli olet ottanut sen käyttöön. Muutoin lainaushistoria ei tallennu minnekään.
Lainaushistorian käyttöönotto:
Kirjaudu Helmet.fi:ssä omiin tietoihin kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla.
Valitse
Omat tietoni
Lainaushistoria
Aloita lainaushistorian seuraaminen
Lainaushistoriaasi kertyvät vain ne lainat, jotka olet tehnyt aloitettuasi lainaushistoriasi tallentamisen. Muut lainaajat ja kirjaston henkilökunta eivät voi tarkastella lainaushistoriaasi eivätkä muuttaa sitä. Taskukirjastossa voit tyhjentää koko lainaushistorian, mutta Helmet.fi:ssä voit poistaa lainaushistoriasta myös yksittäisiä teoksia. Lainaushistorian voi tulostaa tai lähettää sähköpostiin vain...
Hei,
Kysymykseen on valitettavasti hyvin vaikeaa esittää mitään konkreettista vastausta. Voimme kuitenkin ohjata mahdollisten tiedonlähteiden pariin Satakunnan alueen kirjastojen kokoelmissa.
Tuberkuloosin historiasta Suomessa on paljon aineistoa, merkittävä osa tosin käsittelee maailmansotia edeltävää aikaa. Farmakologia ja toksikologia (1988, ISBN 951-99962-4-9) sisältää luvun Tuberkuloosilääkkeet, joka saattaisi sisältää vihjeitä. Muita mahdollisia lähteitä voisivat olla esimerkiksi Parantolaelämää : tuberkuloosipotilaat muistelevat (1986) sekä Vuosisata tuberkuloosityötä Suomessa : Suomen tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen historia (1992). Nämä kirjat eivät kuitenkaan välttämättä sisällä lääkkeiden tai lääkeaineiden...
Kirjaa ei ole valitettavasti Helmet-kirjastojen kokoelmissa eikä muissakaan pääkaupunkiseudun kirjastoissa paitsi lukusalikäytössä. Muualla Suomessa se on kuitenkin lainattavissa useista kirjastoista, joten kirjan voi tilata kaukolainaksi.
Linkki kaukolainatilaukseen:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
Kirjan saatavuus:
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Veden+kemiaa+ja+fysiikkaa+akvaarion+omistajille+ja+vesien+suojelusta+kiinnostuneille&type=AllFields
S-ryhmän raportit löytyvät verkosta, https://s-ryhma.fi/talous-ja-hallinto/raportit. En kuitenkaan nähnyt tuossa erikseen mainintaa Yhteishyvän kustannuksista, joten tietoja on syytä kysyä S-ryhmästä. Yhteystietoja löytyy uusimmasta raportista ja S-ryhmän sivulta, https://s-ryhma.fi/yhteystiedot. Myös Yhteishyvän toimituksesta asia voisi selvitä https://yhteishyva.fi/toimitus.
Tätä väitettä on käsitelty useammasin artikkelissa. Mm. Kotilieden kysymyspalstalla siihen on vastannut erikoislääkäri, joka toteaa, ettei syömisestä ole haittaa, ellei sairasta esim. sydän- ja verisuonitautia, https://kotiliesi.fi/terveys/hyvinvointi/hukunko-jos-menen-uimaan-heti-…. Vaarallisempaa on juominen, alkoholijuomien siis.
Linnea Larssonin kirjoittaman lastenvaatekirjan nimi on Paidasta pöksyt: ompele isosta pienelle (Nemo, 2018). Voit tarkistaa kirjan saatavuustiedot ja halutessasi varata kirjan verkkokirjastossa osoitteessa keski.finna.fi.
Kysyjän viittaama, Ylellä 1980-luvulla lähetetty ensimmäinen suomalainen äänielokuva voisi olla esimerkiksi Erkki Karun vuonna 1931 ohjaama Tukkipojan morsian. Elokuva on esitetty muun muassa TV2:ssa tammikuussa 1987 Kari Uusitalon esittelemänä ja sitä on pidetty ensimmäisenä varsinaisena kotimaisena näytelmä-äänielokuvana.
Kyseisessä elokuvassa ei ole kuitenkaan esille tuotua kohtausta eikä kyseessä liene mikään muukaan aivan varhaisen äänikauden elokuva.
Mainittu repliikki voisi olla jo 1930-luvullakin sanottuna hieman leikillinen, jolla viitattaisiin nykyajassa aiempiin aikoihin.
Tyylillisesti se voisi sopia esimerkiksi Valentin Vaalan elokuviin.
Kotimaisia elokuvaehdokkaita voi selata kätevästi Elonet-palvelussa rajaamalla...
Kyseessä on Leena Krohnin runo Matka teoksesta Galleria (1982), johon kuvituksen on tehnyt Riitta Nelimarkka. Voit lukea runon myös antologiasta Suomen runotar. 2 (toim. Hannu Kankaanpää, Satu Marttila ja Mirjam Polkunen, 1990).
https://finna.fi/Record/helmet.1100888
https://finna.fi/Record/helmet.1100888
Mahdollisesti seuraavat kuvakirjat voisi sopia:
Pirjo Arvola: Houkuttaja häiritsee Lammasmaata
Pirjo Arvola: Osmo-nalle ja isän erehdys
Noora Alanen: Miirun isä on vankilassa
Kivistön varaukset siirtyvät Martinlaakson kirjastoon (Laajaniityntie 3). Saapumisilmoituksen noutopaikkana säilyy ”Kivistön kirjasto”. Martinlaakson kirjasto on kesällä auki ma, to klo 13–20; ti, ke, pe klo 9–16 ja la, su suljettu.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kiviston_kirjasto/Jut…
Antikvariaatti.net sivuston yhteyshenkilö vastasi, ettei osaa vastata kysymykseen. Mahdollisesti vastauksen kysymykseen voi saada ottamalla yhteyttä taiteilijaan, http://www.helja.fi/.
Tekijällä on luotuun teokseen tekijänoikeus. Tekijanoikeus.fi-sivustoon on koottu olennainen tieto tekijänoikeudesta. Erityisesti kirjallisuuden kannalta tekijänoikeudesta löytyy tietoa Sanastosta.
Tekijällä on oikeus päättää teoksensa käytöstä ja siksi useimpiin kirjallisuuden käyttötilanteisiin tarvitaan lupa tekijältä. Sanastosta löytyy tietoa siitä, missä yhteydessä kirjallisuuden lainaamisessa ja esittämisessä tarvitaan lupa osassa Tarvitsenko luvan?
Tekijänoikeuslaissa määritelty sitaattioikeus antaa mahdollisuuden lainata kirjallista teosta ilman lupaa. Sitaatti on kuitenkin tarkkaan määritelty. Sitaatille tulee olla asiallnen syy ja perustelu sen käyttöön. Sitä voi käyttää esimerkiksi oman esityksensä...
Molemmista löytyy kyllä tietoa: verkkosivuja, artikkeleita ja kirjoja. Suosittelen tekemään verkkohakuja sekä hakemaan heidän nimillään www.finna.fi- palvelusta. Finnan hakutulossivulla voit rajata tuloksia aineistotyypin mukaan. Ottamalla yhteyden lähimpään kirjastoosi voit saada näitä aineistoja kaukolainaan, mikäli ne eivät löydy omasta kirjastostasi.
Tässä muutamia esimerkkejä:
Hilma Granqvistista on julkaistu elämäkerta ruotsiksi: Hilma Granqvist : antropolog med hjärtat i Palestina (Svenska folkskolans vänner, 2016).
Hilma Granqvistin arkisto on vapaasti selattavissa netissä: Hilma Granqvists arkiv (ruotsi, englanti). Sieltä löytyy arkistomateriaalia liittyen hänen tutkimuksiinsa, kaikki hänen julkaisemansa kirjat, sekä...
Aihetta sivutaan Antti Pohjolaisen pro gradu -tutkielman (saatavilla verkossa) luvussa 3.3:
Pohjolainen, A. (2010). Perustuslaillinen vastarinta ja kutsuntalakot Oulussa vuosina 1901 - 1904. Pro gradu, Jyväskylän yliopisto.
Pohjolaisen mukaan senaatti hylkäsi 60 papin anomuksen päästä kuuluttamasta asevelvollisuuslakia. Papiston enemmistö oli myöntyväisyyskannalla, mutta vastarintahenkisten pappien määrä nousi syksyn 1901 70 papista vuoden 1903 alun sataan. Gradussa lähteenä käytetty Murtorinteen väitöskirja voisi olla hyödyllinen kysymyksen jatkoselvittelyssä:
Murtorinne, Eino (1964), Papisto ja esivalta routavuosina 1899 – 1906. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura
