Jos myöhässä olevasta lainasta ei ole ehtinyt lähteä toista myöhästymismuistutusta, voi lainan vielä uusia HelMetin kautta.
Varattua aineistoa ei voi uusia.
Uusimiskerrat on rajattu viiteen, eli jos asiakas haluaa uusia lainansa vielä viidennen uusimiskerran jälkeen on hänen tuotava aineisto kirjastoon, missä se voidaan palauttaa ja lainata asiakkaalle uudestaan.
Aineiston uusiminen ei onnistu, jos asiakkaalla on maksamattomia maksuja kolme euroa tai enemmän.
Myöhässä olevan aineiston kohdalla näkyy HelMetin omissa tiedoissa paljonko kyseisestä aineistosta menee maksuja, jos sen sillä hetkellä uusii tai palauttaa. Vaikka maksujen yhteissumma tällöin näyttäisi kolme euroa tai enemmän, niin uusiminen onnistuu, koska maksut eivät vielä...
Musiikki- ja mediaosastomme paneutui asiaan ja tiedottaa, että Sosan hiteistä suomennettuna löytyy ainoastaan Alfonsina ja meri. Teoksen on suomeksi levyttänyt Anneli Saaristo vuonna 1985 albumilleen Näin jäätiin henkiin. Laulun sanat ja nuotti löytyvät Suuresta Toivelaulukirjasta numero 20 sivulta 110-111.
Tarkistin Pablo Nerudan suomennetut runokokoelmat Andien mainingit, Kysymysten kirja, Meren ja jään portit, Runoja ja Valitut runot. Samoin kävin läpi Latinalaisen Amerikan runouden antologiat Näin ihminen vastaa ja Kello 0. Runoa ei näistä löytynyt. Vaikuttaa siltä, että sitä ei ole suomennettu. Voi tietysti olla mahdollista, että runo on suomennettu jollakin muulla nimellä.
Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta LINDA:sta löytyy opinnäytetöitä asiasanalla: syväjohtaminen.
Tässä listaus niistä:
Kinnunen, Tommi
Johtamisen kehittyminen : kokeellinen pitkittäistutkimus
johtamistaidon kehittymisestä puolustusvoimissa syväjohtamisen mallin mukaisesti
[Helsinki] : Maanpuolustuskorkeakoulu, 2003
Väitöskirja: Helsingin yliopisto
Anttalainen, Jarno
Kokemukset Syväjohtaminen® -valmennusprosessista : tapaus
Iittala ryhmän Suomen myynti ja markkinointi
[Rovaniemi], 2006
Pro gradu -työ : Lapin yliopisto
Hautala, Tiina M.
Personality and transformational leadership : perspectives
of subordinates and leaders
Vaasa : Vaasan yliopisto, 2005
Väitöskirja: Vaasan yliopisto
Nybergh, Marcus
Varusmiesaikaisen...
Englannin talvehtimiskeskuksissa, missä sekä laulu-, kyhmy- että pikkujoutsen talvehtivat, on samojen yksilöiden pariutumiskäyttäytymistä voitu seurata vuosia, jopa läpi elinijän. Useimmilla oli vain yksi puoliso elinaikanaan. Toisen menehtymisen jälkeen yksin jäänyt solmi uuden parisuhteen vasta runsaan vuoden kuluttua edellisen päättymisestä. Laulujoutsenen parisuhde kesti keskimäärin 2,7 vuotta, kyhmyjoutsenen 3,3 vuotta ja pikkujoutsenen 5,1 vuotta. Parisuhde useimmissa todetuissa tapauksissa päättyi puolison kuolemaan tai katoamiseen. Eron tilastollinen todennäköisyys oli laulujoutsenella kuusi prosenttia ja kyhmyjoutsenella yksi prosentti, mutta pikkujoutsenilla avioeroja ei esiinny lainkaan.
Lähteet:
Suomen muuttolinnut (toim....
Kansalliskirjasto säilyttää Helsingin Sanomat mikrofilmeinä. Yksityisasiakas voi tilata kopion mikrofilmistä, haluamastaan numerosta. Tilaus tehdään oheisella verkkolomakkeella:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/otayhteytta/mikrofi…
Lomakkeessa pyydetään antamaan lehden nimi ja numero eli 5.2.1970 lisäksi myös mikrofilminumero (=Mf-numero). Katsoin sen sinulle mikrofilmitietokannasta: 59599.
Tilauksen voit vaihtoehtoisesti lähettää myös postitse osoitteeseen
Kansalliskirjasto
Mikrokuvaus- ja konservointilaitos
Saimaankatu 6
50100 Mikkeli
tai sähköpostitse: kk-miko(a)helsinki.fi
Jos tulee kysyttävää, voit kysyä tuosta samasta sähköpostiosoitteesta.
Mikrofilmijäljenteet ovat melko kalliita: A4-sivu 2 euroa ja A3-sivu 3...
Suomen pikakirjoittajayhdistyksen sivulla on paljon tietoa pikakirjoituksesta: http://www.pikakirjoitus.fi/ . Ainakin ennen on Kansanvalistusseuran Etäopistossa Orivedellä järjestetty pikakirjoituskurssia yritys- ja yhdistystoiminnan alla, sieltä voisi kysyä: http://www.etaopisto.fi/ , onko tulossa kurssiohjelmaan. Nyt ei näytä olevan.
Pikakirjoituksen suomen kieleen sovellettuja oppikirjoja on tehnyt mm. Leo Kaila: Pikakirjoituksen oppi- ja harjoituskirja 1.p. 1960 sekä Opi lyhentämään 1. p.1966. Näistä on myös uudempia painoksia. Myös kirjassa Karmitsa, Kalevi: kuinka kiitokirjoitan kaunokirjaimin, pikakirjaimin tai kirjoituskoneella, 1994, käsitellään pikakirjoitusta.
Tekijänoikeusasiat eivät ole yksiselitteisiä. Ne ovat paljon tapauskohtaisia. Esimerkiksi se, millaista kollaasia olet tekemässä, määrittää, tarvitaanko tekijältä (kuvaajalta)lupa kuviin. Onko tarkoitus tehdä taideteos?
"Kuvakollaasi saattaa koostua esimerkiksi valokuvista, piirroksista ja maalauksista tai niiden osista. Kuvakollaasin on yltääkseen teostasoon oltava itsenäinen ja omaperäinen. Lähtökohtaisesti kollaasin tekemiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien sen yksittäisten osien, teosten, oikeudenhaltijoiden lupa. Jos uusi teos koostuu pienistä kuvadetaljeista, jotka sellaisenaan eivät yllä teostasoon, ei lupaa tarvita."
https://wiki.aalto.fi/display/copyright/1.2+Kuvakollaasi%2C+muunnelma+j…
Valokuvista sanotaan tekijänoikeuslaissa...
Annettuja tuntomerkkejä vastaava kirja on todella olemassa: Rauno Pankolan Afrikan safari : autolla Afrikan ympäri (Gummerus, 1961) on kuvaus kirjoittajan ja hänen vaimonsa Mimosan Afrikan-matkasta Elmeriksi nimetyllä Land-Roverilla. Matka alkoi juhannuksena 1959 ja päättyi tammikuun toisena päivänä 1961. Reitti kulki 32 afrikkalaisen maan läpi; matkamittariin kertyi kilometrejä 56 000, joista 46 500 Afrikassa.
Huutti-sanaa ei löydy suomen kielen sanakirjoista, ei etymologisista eikä murresanakirjoistakaan. Sivistyssanakirjassa sitä ei myöskään mainita. Kyseessä lienee jonkinlainen uudissana, keksitty lyhennelmä sanalle huutokauppa, josta käytetään myös lyhennystä "huutis". - Erisnimenäkin huutti-sanaa on käytetty jossain yhteydessä.
Suomen varhaisimmat kirjakokoelmat olivat luostarikirjastoja ja kirkkojen kirjakokoelmia. Turun Akatemian kirjasto perustettiin vuonna 1640.
Jonkinlaisia sivistyneistön lukuseuroja toimi Suomessa jo 1600-luvulla. Lukuseurat yleistyivät 1700-luvun lopulla. Suomen ensimmäinen lainakirjasto syntyi Vaasaan vuonna 1794, kun Vaasan Luku-seuran kirjasto ryhtyi lainaamaan kirjoja kaikille kaupunkilaisille, ei pelkästään lukuseuran jäsenille.
Tähän asti kaikki Suomen kirjastot olivat ruotsinkielisiä eikä suuri suomekielinen rahvas näistä kirjastoista hyötynyt.
Kansallisen heräämisen aikaan hieman ennen 1800-luvun puoliväliä ylioppilat ja sivistyneistö ryhtyivät perustamaan kirjastoja tavalliselle suomenkieliselle kansalle. 1900-luvun alussa...
Joitakin mainintoja Raivolan lastenkodista löytyi kirjoista:
Mervi Kaarnisen kirjassa Punaorvot 1918 kerrotaan lyhyesti Raivolan lastenkodin perustamisesta, sivut 87-88.
Lisäksi mainitaan Panu Pulman ja Oiva Turpeisen kirjassa Suomen lastensuojelun historia, s. 132, että Raivolan lastenkodista tehtiin 1920-luvun lopulla Kannaksen ammattikoulukoti.
Lappeenrannan maakuntakirjastosta löytyy lisäksi Karjala-lehdessä 13.11.1997 ollut artikkeli, jonka on kirjoittanut Sinikka Lehtinen. Artkkelin otsikko on tunteeko kukaan kuvia : Raivolan lastenkoti Uudellakirkolla. Artikkelista voidaan tilata kaukolainaksi kopio Lahden kaupunginkirjastoon.
Kaukolainaus on maksullista.
Yksittäisten henkilöiden nimiä näissä tietolähteissä ei valttämättä mainita....
Kirjastomaksuihin sovelletaan valtakunnallisesti laissa verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (706/2007, 20 §) säädettyä viiden vuoden vanhentumisaikaa: "Julkinen saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua sitä seuranneen vuoden alusta, jona se on määrätty tai maksuunpantu, ja muussa tapauksessa sitä seuranneen vuoden alusta, jona se on erääntynyt."
https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161492#Pidp446339680
https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070706#Pidp446980544
https://www.kuntaliitto.fi/laki/kirjastosaatavien-perinta
Valintaperiaatteet vaihtelevat kirjastoittain mm. sen mukaan, millä tavoin mikin kirjasto haluaa kokoelmansa profiloituvan. Kysymyksesi on senlaatuinen, että suosittelisin sinua haastattelemaan henkilökohtaisesti vaikkapa muutamia kirjastonhoitajia eri kirjastoista, jotta saisit asiasta hieman yleiskuvaa. Aiheesta kyllä löytyy kyllä jonkin verran kirjallisuutta, esim. seuraavat (joiden saatavuutta voit kysellä omasta lähikirjastostasi ja sitä kautta myös tilata niitä kaukolainoiksi):
Eskola, Eija Rukousnauha ja muita romaaneja--suomennetun kaunokirjallisuuden valinta yleisissä kirjastoissa 1880-1939 / Eija Eskola Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä, 1991 951-680-677-5
Luoko valinta kysyntää?--Tampereen yliopiston...
Euroviisujen kilpailukappaleen kolmen minuutin maksimipituus on ollut käytössä jo 1960-luvulta. Aluksi sen tarkoituksena oli karsia ylipitkät laulut, 1990-luvulla sitä perusteltiin osallistujamaiden määrän kasvulla.
Edelleen kilpailun säännöissä tuo maksimipituus on voimassa. Vastaus kysymykseen löytyy Euroviisujen kotisivujen Usein kysytyistä kysymyksistä Euroviisujen säännöistä, https://www.eurovision.com/faqs/.
Kilpailukappaleet ovat kyllä levyillä ja videoina ilmestyessään monesti pitempiä kuin 3 minuuttia. Kisaa varten niistä tehdään lyhennetty versio, joka mahtuu aikarajaan. Finaalin suorassa lähetyksessä olisi toki mahdollista esittää pitempi versio, mutta riskinä olisi hylkäys.
Orkesteri säesti laulajia vielä 1998, mutta sen...
Kirjastoissa työskentelee sekä korkeakoulututkinnon että opistoasteen tutkinnon suorittanutta henkilökuntaa. Kirjastonhoitajalta vaaditaan korkeakoulututkinto. Informaatiotutkimusta voi opiskella pääaineena ainakin Oulun ja Tampereen yliopistoissa. Myös ammattikorkeakoulusta (Oulu ja Seinäjoki) voi nykyisin valmistua kirjastonhoitajaksi.
Tietoa aiheesta on koottu Kirjastot.fi-portaalin Kirjastoala-kanavalla, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/ .
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1999) antaa nimistä seuraavat tiedot:
Aake on todennäköisesti tanskalaisen lyhennelmän (Aage, Aghi) suomalainen versio nimestä Achatius/Akatius (lat., kreik. syytön). Nimi on kuulunut roomalaiselle sotapäällikölle, joka legendan mukaan surmattiin 100-luvulla Araratin vuorella.
Ukko on muinaisten suomalaisten ukkos- ja ylijumala, sateen kasvattaja. Ukko vastasi skandinaavista Odin -jumalaa.
Ilmari on vanha ilma-sanasta muodustunut suomalainen nimi. Ilmari oli myös hämäläisten jumala, joka mm. suojeli matkustavaisia. Kalevalassa seppä Ilmarinen takoi taivaankannen ja Sammon. Hän on yksi eepoksen sankareista, vakavan, rauhallisen, rehellisen ja uskollisen ihmisen esikuva
Inarilainen kollega ehdotti, että kyseessä voisi olla runo nimeltään Lasisilmät, löytyy ainakin Pieni
aarreaitta III (Runoaitta) s. 85.
Pohjanmaalla kaukaisella
asui vanha eukkonen... Toinen ehdotus olisi Minna Kron Silmälasit, joka löytyy Kotipiirin kirjasta (Otava 1910).
