Henkilöstön täydennys- ja evakuointiohjesäännön 2. osassa (1941) todetaan kenttähautauksista seuraavaa:
”Ellei kaatuneita voida evakuoida kotiseudulle, haudataan heidät tilanteeseen sopivin sotilaallisin kunnianosoituksin joko lähimpään seurakunnalliseen tai vartavasten vihittyyn sotilashautausmaahan. - - Ruumiinsiunauksen suorittaa siihen kulloinkin määrätty ja, mikäli mahdollista, vainajan oman joukko-osaston pastori.”
Vainajat siis pyrittiin siunaamaan kenttähautauksen yhteydessä. Siunaus tehtiin siltä varalta, että vainajia ei pystyttäisi myöhemmin siirtämään kotipaikkakunnilleen, eli kenttähautojen ajateltiin säilyvän vainajien pysyvinä hautapaikkoina. Sotien aikana kenttähautoihin haudattuja ei tosiaan läheskään aina pystytty...
Vanhempia TV -taltiointeja löytyy Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) ja Yleisradion arkistoista. KAVI:n RITVA -tietokannasta tai Yle Arkiston vapaasti käytettävästä aineistosta (Elävä arkisto, Vimeo) tätä tallennetta ei valitettavasti löydy. Yleisradiolla on kuitenkin maksullinen palvelu, jonka kautta voi tilata arkistomateriaalia yksityis- ja tutkimuskäyttöön. Tiedustelun voi lähettää lomakkeella osoitteesta https://yle-lv.creamailer.fi/survey/answer/aljadsvt3spcm.
Ranskassa oli vuosina 1803-1914 käytössä kultaan perustuva rahayksikkö, franc germinal. Verkkolehti Histoire-Généalogiessa julkaistun Jean Monangen artikkelin "De la valeur des choses dans le temps" mukaan vuoden 1803 frangi vastasi 2,07 vuoden 2006 euroa, joka puolestaan vastaa 2,60 euroa vuonna 2022.
Näin laskettuna Joséphine käytti rahaa 3 640 000 nyky-Euron edestä.
Lähteet:
Histoire-Généalogie: https://www.histoire-genealogie.com/De-la-valeur-des-choses-dans-le-tem…
Convertisseur franc-euro: https://www.insee.fr/fr/information/2417794
Gouvernement.fr: https://www.gouvernement.fr/partage/10952-creation-du-franc-germinal
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskan_frangi
Linnunpelättimiä on käytetty niin kauan kuin on viljelty ja haluttu suojata viljelyksiä linnuilta. Monet verkkosivut kertovat saman historiikin. Linnunpelättejä on käytetty jo Egyptissä sekä Kreikassa. Löysin egyptiläisten variksenpeläteistä tutkimuksen Research Gatesta. Kreikkalaisten puutarhoista saattoi löytyä Priapos-patsas, joka toi hedelmällisyyttä ja pelotti lintuja, Priapus Encylopedia Mythica.
Suomen kielellä pelättihistoriaa on koonnut Tunturisusi-sivusto.
Linnunpelättimen rakennusohje Martoilla
Wisława Szymborskan runo Vermeer kokoelmasta Tutaj (2009) on luettavissa Martti Puukon suomentamana Parnasson numerosta 59 (2009) : 4, s. 18-19 sekä Szymborskan runojen kokoelmasta
Täällä (Tutaj, suom. Martti Puukko, 2012), s. 37.
Hei!
Olisiko kyseessä Poika ja tähti? Tässä videolinkki kappaleeseen jonka laulavat Teemu Roivainen & Camilla Bäckman:Teemu Roivainen & Camilla Bäckman - Poika ja tähti (Suomeksi & Magyarul) - YouTube
Kappale löytyy myös Teemu Roivaisen ja useamman muun artistin esittämänä kuten Saara Aalto. Roivainen merkitään kappaleen esittäjäksi ja sanoittajaksi ja kappale löytyy levyltä Pohjolan joulu.Ohessa linkki myös Spotifyyn: Poika ja tähti - song and lyrics by Teemu Roivainen, Camilla Bäckman | Spotify
Artikkeli on olemassa ja se on julkaistu aikakausjulkaisussa The International Journal of Psychoanalysis 66 (1985). Löysin verkosta sen sisällysluettelon, mutta artikkelia ei pääse lukemaan kirjautumatta, https://pep-web.org/browse/IJP/volumes/66?page=245. Etsin Finna.fi:sta julkaisua, Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastossa näyttäisi olevan siihen pääse verkkojulkaisuna, https://finna.fi/Record/jamk.993627767906251?sid=4053417938. Kansalliskirjastossa ja Varastokirjastossa on luettelossa julkaisu The International Journal of Psycho-analysis, joka näyttää siltä, että kyseessä olisi sama julkaisusarja painettuna versiona, vuoden 1966 lehdet löytyvät Varastokirjastosta, https://finna.fi/Record/vaari.420811?sid=4053417938....
Heikinkadulla, nykyisellä Mannerheimintiellä, sijaitsi vuonna 1935 ainakin Auto-Commerce ja Korpivaara & Halla. Muut Helsingin autoliikkeet vuonna 1935 näet täältä.
Kiitos ystävällisestä tarjouksesta. Mondo-lehti tulee tilattuna useaan Helsingin kirjastoon. Pasilan kirjastossa on luettavana kaksi edellistä vuosikertaa. Kirjastoissa ei ole valitettavasti tilaa ja mahdollisuutta säilyttää vanhoja vuosikertoja tämän enempää.
Näistä aiheista löytyy kirjallisuutta eri ikäisille lapsille. Verkkokirjastosta voi hakea esimerkiksi hakusanoilla vuoroasuminen, erolapset tai hakusanayhdistelmällä ero* ja lastenkirjallisuus. Ikävästä kertovia lastenkirjoja voi etsiä hakusanayhdistelmällä ikävä ja lastenkirjallisuus. Hakutuloksiin tuli paljon etenkin kuvakirjoja, ja kannattaa tutustua niihinkin (kirjastoluokka 85.22), sillä niissä on monesti hyviä löytöjä isommillekin lapsille. Omassa lähikirjastossasi saattaa olla myös teemahylly tai valmiita kirjalistoja tästä aiheesta, joten kannattaa kysyä heiltä tarvittaessa lisäapua.
Termillä "pienet vihreät miehet" tarkoitetaan tunnuksettomia sotilashenkilöitä. Lähde:https://yle.fi/a/3-9721619 Esimerkiksi näiden kirjojen avulla voit perehtyä Krimin miehitykseen:Hellenberg, Timo : Silminnäkijät : taistelu Ukrainasta. Docendo, 2016Kniivilä, Kalle : Krim on meidän. Into, 2015 Puistola, Juha-Antero : Itä-Ukraina - lännen etuvartio. Docento, 2020Sakwa, Richard : Taistelu Ukrainastaa : kuinka idän ja lännen intressit törmäsivät. Vastapaino, 2016
Tarkistin arkistojen, kirjastojen ja museoiden hakupalvelu Finnasta (https://finna.fi/) näiden kirjojen kirjastosaatavuuden. Kumpaakin löytyy lukusalikappaleina korkeakoulukirjastojen/oppilaitoskirjastojen kokoelmista, mutta lainattavia kappaleita ei ole. Aku Ankan seikkailun uudemmasta painoksesta löytyi muutamasta paikkaa lainattavakin kappale. Mikäli haluat kirjoihin tutustua, niin voit pyytää omaa kirjastoasi tiedustelemaan olisiko kirjoja mahdollisuus saada kaukolainaksi siten, että voisit tutkia kirjoja paikan päällä omassa kirjastossasi. Kaikki kirjastot eivät kuitenkaan suostu kaukolainaamaan lukusalikappaleita.Ostoaikeissa kannattaa tutkia antikvariaattien valikoimia. Verkkokauppaa pyörittävät antikvariaatit lienevät helpoin...
Tässä joitakin lukuvinkkejä.Annola, Johanna: Säädyttömät : perheet ja murros pitkällä 1800-luvulla Heikkinen, Susan: Pullopostia Seilin saarelta : potilas numero 43 Immonen, Perttu: Suomen rahvaan historia : kolmen suvun elämää keskiajalta 1800-luvulle; Suomalainen historia : kolmen suvun elämää keisariajalta 2000-luvulle Koivisto, Silja: Sataman kapakan Hilda Lappalainen, Mirkka: Smittenin murha : katoamistapaus 1600-luvulta Skyttä, Jaana: Huvituksen kartanon tytöt Stammeier, Jenni: Tyttö maissipellossa : Anna Jokisen mysteerikuolema Vainio-Korhonen, Kirsi: Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa : seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ilmoitamme heti, mikäli saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Kolikossa/mitalissa on kuvattuna ilmeisesti Mikkelin tuomiokirkko, Kivisakasti ja Naisvuoren näkötorni. Toisella puolella on Mikkelin vaakuna. Vaakuna on nykymallinen, eli kolikko lienee tehty vuoden 1943 jälkeen. Kolikko on erittäin kulunut eli vaikuttaa siltä, että se on ollut jonkinlaisessa käytössä, vrt. tämä yksilö: https://www.tori.fi/recommerce/forsale/item/1017299?Kolikko voi olla jonkinlainen muistoraha, tai -mitali, mutta yleensä niissä on enemmän tekstiä tai vuosiluku. Kolikko voi olla myös jonkinlainen poletti, niitä oli käytössä hyvin erilaisissa paikoissa ja tarkoituksissa.Poleteista löytyy laaja listaus teoksesta Suomi 2021 : rahat ja setelit 1811-2020 arviohintoineen = Finland 2021 : mynt och sedlar 1811-2020 med...
Roomalaisten vastine maaäiti Gaialle oli Tellus. Telluksen vastaparina oli yleensä Caelus, joka henkilöi taivasta. Caelus vastaa Gaian puolisoa Uranosta.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Tellus_(jumalatar)https://en.wikipedia.org/wiki/Caelushttps://historycooperative.org/roman-gods-family-tree/
Helmet.fi -sivulla voit tehdä sanahaun Luopioisesta. Tein sanahaun ja sain tulokseksi 12 osumaa kirjoista, joissa osassa käsitellään Luopioisten historiaa. Esimerkkinä hakulistalta: Yrjö Samuel Koskimiehen toimittama Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia 1. Voit tarkistella kirjan tietoja klikkaamalla tästä linkistä https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1035296?sid=4855171351Toivo Rekolaisen teos Muisteluksia Haltialta ja muualtakin Luopioisista. Voit tarkistella kirjan tietoja klikkaamalla tästä linkistähttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.1474930?sid=4855171351Finna.fi -palvelussa voit etsiä esimerkiksi valokuvia Luopioisista. Kirjoita vain sanahakukenttään Luopioinen ja valitse aineistotyypiksi kuva.
Discogs-tietokannan mukaan ainakin LP-llä Grace soittivat seuraavat kaverit: Kitara – Vesa RaasumaaKitarasoolo – Steve Lee Valley (kappaleessa: B5)Laulu, basso – Olli OikariLaulu, rummut – Tarvo LaaksoLaulu, kitara – Kalle SangiLaulu, kitara, koskettimet – Jussi Perämäki https://www.discogs.com/artist/3854365-Grace-52
