Rukous löytyy suomennettuna teoksesta Polku jota kuljen (2009, toim. Katja Ritari, s. 62) nimellä Pyhän Patrickin rintahaarniska. Sama teksti näyttäisi löytyvän myös verkosta Katja Ritarin blogista: https://pyhiinvaelluksia.wordpress.com/2017/01/11/pyhan-patrickin-rintahaarniska/ Katja Ritari lienee aiheen keskeinen asiantuntija, joten hänen esittämäänsä käännöstä voinee pitää yleisesti hyväksyttävänä.
Oskari Olemattoman tarkka ikä ei valitettavasti selvinnyt, mutta loru esiintyy 1950- ja 60-luvun lastenperinneaineistoon perustuvassa Leea Virtasen kirjassa Antti pantti pakana : kouluikäisten nykyperinne (WSOY, 1970). Aikaisempi kotimaisen lastenperinteen tutkimus oli kohdistunut pääasiassa leikkeihin, joten lorujen ja hokemien syntyajankohdan määrittämiseen on käypää lähdeaineistoa olemassa varsin niukalti. Rohkenisin kuitenkin epäillä, etteivät Oskarin juuret paljon 50-lukua kauemmas ulotu.
Kyseessä on Uuno Kailaan runo Paljain jaloin saman nimisestä kokoelmasta vuodelta 1928.Voit lukea koko runon esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Paljain jaloin teoksesta. Runo on sivuilla 69 - 70. Teos aukeaa alla olevasta linkistä.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906928?page=72Jari Tervo: Loiri (2019)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2388376?sid=5097712654
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua tai sen esittäjää. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja laulusta ja/tai sen esittäjästä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tietoa Verkkoviestinnän erityiskysymyksistä on koottu Kuntaliiton sivullehttps://www.kuntaliitto.fi/laki/julkisuus-ja-tietosuoja/verkkoviestinnan-erityiskysymyksiaKuntaorganisaatioiden verkkoviestintään vaikuttavat sekä julkishallinnon toimintaa ohjaava lainsäädäntö ja suositukset että yleiset verkkoviestinnän odotukset.Kuntalain 410/2015 https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2015/410 29.2 § mukaan "Kunnan on huolehdittava, että toimielinten käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta annetaan esityslistan valmistuttua yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia tietoja yleisessä tietoverkossa. Kunnan on verkkoviestinnässään huolehdittava, että salassa pidettäviä tietoja ei viedä yleiseen tietoverkkoon ja että yksityisyyden...
Marjakuusi on tosiaan myrkyllinen lähes kaikilta osiltaan. Kuitenkaan juuri se osa, jota oravat syövät, ei ole myrkyllinen: "Vaikka marjakuusi on myrkyllinen juuristosta ylimpään oksankärkeen asti, sen käpyjen punamaltoinen siemenvaippa ei kuitenkaan ole myrkyllinen. Oravat voivat syödä marjamaisia käpyjä huoletta, kunhan eivät riko sen sisällä olevaa siementä. Siemen kulkeutuu oravan ruoansulatuskanavan läpi ehyenä, sillä hapotkaan eivät pysty rikkomaan sen kovaa pintaa." Syytä huoleen ei siis ole.Lähde: Myrkyllinen marjakuusi – Oma puutarhuri
Jokaisella kirjalla on oma yksilöllinen numeronsa. Suosittua kirjaa voi olla kirjastojen kokoelmissa yhteensä satoja kappaleita ja niillä on tietenkin jokaisella oma yksilöllinen numeronsa, jotta tiedetään mikä kappale milloinkin on kyseessä.
Jos kirja jää palautuksessa rekisteröimättä, niin tietenkin on mahdollista että se päätyy hyllyyn, vaikka on rekisterin mukaan vielä asiakkaalla lainassa. Mutta tällöinkin kirja joko löytyy etsittäessä hyllystä, tai jos se menee uudestaan lainaan, niin uusi laina kumoaa aina vanhan ja kirja poistuu edellisen lainaajan tiedoista automaattisesti.
Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto kerää vuosittain lainauskorvausten tilittämistä varten teoskohtaiset tiedot koko Suomen kirjastojen lainaustapahtumista ja on näiden tietojen pohjalta koostanut vuoden 2019 lainatuimpien kirjojen listat: https://www.sanasto.fi/lainatuimmat2019/
Muutoin yhteisiä tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole, mutta monet kirjastot julkaisevat omia listauksiaan lainatuimmista kirjoista. Tässä joitakin esimerkkejä:
Helmet-kirjaston eli pääkaupunkiseudun kirjastojen lainatuimmat lastenkirjat 2020: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Lainatuimmat_la…
Pirkanmaan PIKI-kirjastojen lainatuimmat teokset 2020: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/-/mita...
Valitettavasti ei löytynyt dokumentoitua historiatietoa kyseisessä paikassa toimineista firmoista ennen thai-ruokapaikkaa. Kyseinen ravintolahan on ollut jo niin kauan tuossa osoitteessa, että muistivarainen perimätietokin oli kirjastossa hataraa paikan aiemmasta toiminnasta. Pari henkilöä tosin muisteli, että siinä saattoi olla aiemmin kampaamo... tai sitten ei:-)
Mikäli olet Facebookissa, suosittelen tiedustelemaan asiaa seuraavilla FB-foorumeilla:
Lahti -ryhmä
https://www.facebook.com/groups/10530030157/
Lahden ravintolahistoria -ryhmä
https://www.facebook.com/groups/1945162302429793/
Kyllä, arvo-osuustili tulee olla. Arvopaperikeskuksen sivuilta löytyy lisätietoa: https://www.finanssivalvonta.fi/paaomamarkkinat/arvopaperikeskus/. Myös Seppo Saarion kirjasta Näin sijoitan pörssiosakkeisiin löytyy lisätietoa aiheesta.
Uskoisin että aiheesta ei ole laajempaa kotimaista yleisesitystä. Siviiliväestön matkustusmahdollisuudet vaihtelivat huomattavasti paitsi maittain, myös ajankohdan mukaan. Joitakin kansainvälisiä tutkimuksia aiheeseen liittyen:
Fitch, Tad, and Michael Poirier. Into the Danger Zone: Sea Crossings of the First World War. The History Press, 2014.
Frey, Marc. ‘Trade, Ships, and the Neutrality of the Netherlands in the First World War’. The International History Review 19, no. 3 (1997): 541–62.
Klovland, J.T. ‘The Price of Neutrality: Ocean Freight Rates and Shipping Policy towards the Northern Neutrals during the First World War’. Scandinavian Economic History Review, 2021. https://doi.org/10.1080/03585522.2021.1901777.
Koren, E.S. ‘The...
Kuvaukseen sopisi Marguerite Durasin teos LaivaNuit (Le navire Night 1979, suom. 1994). Duras kirjoitti sen alun perin elokuvakäsikirjoitukseksi. Sitä on luonnehdittu kertomukseksi intohimosta puhelimen välityksellä.
Teosesittely Kirjasammossa
Saatavuus Outi-kirjastoista
Navire Night -elokuvan esittely
Samankaltainen asetelma on myös Françoise Simpèren teoksessa Le Jeune Homme au téléphone. Tätä teosta ei ole suomennettu.
Ainakin yksin pelattavassa kello-pasianssissa pyritään saamaan kortit kellotaulun muotoon.
Muiden kanssa pelattavasta korttipelistä en löytänyt tietoa.
Kirja löytyy mm. Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmista. Tässä tietoja:
https://www.finna.fi/Record/jykdok.756714
Ulkoasu: (50), 286 sivua : kuvitettu ; 32 cm
Kieli: italia
Julkaisija: In Vinegia : appresso I Giunti 1565
Taulujen tunnistaminen vaatii valitettavasti alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Katso esimerkiksi:
- https://www.bukowskis.com/fi/valuation
- https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=kn1t2uktksl0immd36mlq8plo6 (ks. Huutokaupassa myyminen)
- https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Hei
Täydellisen luettelon ja apua lähdemateriaalin hankintaan löydät XAMKin omasta kirjastosta tai lähimmän yliopiston kirjastosta. Tässä kuitenkin muutamia vinkkejä. Aiheesta on kirjoitettu paljon sekä suomeksi että englanniksi muassa eläköitynyt kirjasto AMK opettaja Pirjo Tuomi on tutkinut asiaa paljon.
Ehdottomasti kannattaa myös hankea laajemmin kulttuuripalveluiden ja julkisten palveluiden vaikutuksista hyvinvointiin.
Etsimällä yliopistojen yhteisestä tietokannasta Melindasta (https://melinda.kansalliskirjasto.fi) asiasanoilla kirjasto + hyvinvointi löytyy muun muassa seuraavia teoksia ja artikkeleita.
Lukeminen edistää hyvinvointi Pirjo Tuomi https://melinda.kansalliskirjasto.fi/byid/013395241
Ikääntyvän...
Yle Radio Suomelta on tullut ohjelma Miesten ilta ainakin vuosina 2008, 2013 ja 2014, mutta tietoja kaikista ohjelman jaksojen sisällöistä ei ole tallennettu Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokantaan. En siis onnistunut löytämään tarkkaa ajankohtaa mainitsemallesi illalle, jossa olisi Hardwick, Vaara ja Mäkelä. Voit kysyä tarkempia tietoja ohjelmasta Ylen asiakaspalvelusta.
Lähteet ja lisätietoa
RITVA-tietokanta, Miesten ilta: Haku : RITVA-tietokanta (kavi.fi)
Ylen asiakaspalvelu: Ylen yhteystiedot – Yleisradio – yle.fi
Valitettavasti kukaan tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla ei tunnistanut teosta kuvailun perusteella, eikä tiedonhakukaan tuottanut tulosta. Mahtaisiko joku palvelun lukijoista muistaa teoksen?
