Mikkonen Pirjo - Paikkala Sirkka, Sukunimikirja kertoo, että nimi on eteläkarjalainen, Suur-Jääsken alueelta. Sitä esiintyy nykyään eniten Imatran alueella. Mälkiä-alkuisia paikannimiä on Etelä-Hämeestä Etelä-Karjalaan. Kirjassa kerrotaan, että nimi on liitetty germaanisiin miehennimiin Melle, Melleko, Mello.
Kotimaisten kielten keskuksessa on nimineuvonta, jos lisätietoa tarvitaan, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimineuvonta
Mahdollisesti kyseessä voisi olla Paula Danzigerin nuortenromaani Miksi aina minä (Otava, 1987) Alkuteoksen nimi on Can You Sue Your Parents for Malpractice? Helmet-kirjastoissa teos on vielä saatavilla Pasilan varastosta.
Parinkin verkkosivuston selostukset kirjan tapahtumista näyttäisivät melko hyvin sopivan muistikuviisi.
https://www.goodreads.com/book/show/131851.Can_You_Sue_Your_Parents_for…
https://tvtropes.org/pmwiki/pmwiki.php/Literature/CanYouSueYourParentsF…
Kyse saattaisi olla peilistä, joka on pinnoitettu lasipinnoitteella. Tällaista pinnoitetta käytetään esimerkiksi auton sivupeileissä estämässä vesipisaroiden jäämistä peilin pinnalle. Edellä mainitussa tapauksessa kyseessä on normaali peli, jonka pinnalle on laitettu erillinen pinnoite. Näitä pinnoitteita voi ostaa liikkeistä tai verkkokaupoista.
Näin minulle kerrottiin muun muassa peilejä valmistavan Finnmirrorin taholta, jolta tiedustelin asiaa.
Vaikea tietää, mitä kaikkia asioita ihmiset ovat vuosisatojen aikana pohtineet. En oikein edes ymmärrä, mitä kysyjä tarkoittaa. Onko kyse siitä, että kulttuuriimme jotenkin kuuluu se, että merkittäviä asioita on aina kolme? Vai onko maan, veden ja auringon yhteisvaikutus kenties pyhän kolminaisuuden metafora.
Jos kysyjää asia kiinnostaa, hän voisi perehtyä kolminaisuusoppiin. Kolminaisuusoppi on kristinuskon peruskäsite. Se erottaa kristinuskon islamista, juutalaisuudesta, Jehovan todistajia ja MAP-kirkosta. Kolminaisuusoppiin on viitteitä Uudessa Testamentissa, mutta lopullisesti se määriteltiin 300-luvulla. Yksinkertaisesti määriteltynä kristinuskossa on yksi jumala, persoonallinen Jumala. Jumalalla on kolme persoonaa, Isä, Poika...
Valitettavasti en löytänyt suomennosta myöskään Finna-haulla. Finna hakee useimpien suomalaisten kirjastojen ja museoiden kokoelmasta. Näyttää siltä, ettei kysymääsi kirjaa ole suomennettu.
Kyseessä on koristelu, jota kutsutaan englanniksi termeillä turkey booties tai turkey frills. Suomennettuna voisi käyttää termiä kalkkunan saappaat tai röyhelöt. Ne tehdään paperista ja niiden tarkoitus on peittää kalkkunan tai muun linnun jalan katkaisukohta.
Lisätietoa ja kuvalliset ohjeet löytyy esimerkiksi tästä artikkelista: Turkey Booties Explained, For Everyone Who's Wondering | HuffPost Life
Kyselin viisaammilta ja saimme kokoon pari ehdotusta.
Kysymys tuo mieleen Lars Sundin Colorado Avenuessa Hanna on Amerikassa ja kirjassa on sekakielisiä repliikkejä. Linkki Helmet haku.
Kirja voisi myös olla vanhempaa tekoa. Pulli, Eero A.: Ja Setä Sämi avasi ovensa : eräs "viimeisen paatin" mies Amerikassa. Linkki Finna hakuun
Souvarit yhtyeen esittämästä kappaleesta "Ilta saapuu ystäväin" ei ole julkaistu nuottia. Violasta (Suomen kansallisdiskografia) löytyy Souvareiden äänitteistä kappaleen tekijätietoja. Kappaleen on säveltänyt Aleksandr Ivanovich Seregin, (suomenkieliset) sanat ovat tehneet Mikko ja Pertti Mäenpää. Kappaleeseen löytyy soinnut netistä: https://chordify.net/chords/lasse-hoikka-souvarit-songs/ilta-saapuu-yst…. Netissä tosiaan kappaleelle löytyy myös (litteroitu) venäjänkielinen nimi "Skoro osen gospoda". Violassa tätä ei ole kuitenkaan merkitty "alkuteokseksi", joten sitä en tiedä, onko kappale alun perin venäjän- vai suomenkielinen.
Me emme valitettavasti muistaneet tällaista videota ja biisiä. Muistaisiko joku lukijoista sen? Tietoja biisistä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Etsin Finna.fi-hakupalvelusta hakusanalla "ISO 24495-1" ja nähtävästi ainoa kappale teoksesta Selkeä kieli. Osa 1, keskeiset periaatteet ja ohjeet = Plain language. Part 1, governing principles and guidelines sijaitsee Lapin korkeakoulukirjastossa. Teos on tällä hetkellä lainassa, eräpäivä 20.6. Voit tehdä kaukolainapyynnön kaukopalvelulomakkeella, jonka linkki on Helmet-kirjastojen Kaukopalvelu-sivulla https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu. Kaukolainan hinta Helsingissä on 4 euroa.Nettisivujensa mukaan SFS Suomen standardit ry:n kirjasto tosiaan palvelee yksittäisiä asiakkaita erikseen sovittavina aikoina.Lähteet:Finna.fi. https://finna.fi/Helmet.finna.fi. https://helmet.finna.fi/ SFS Suomen standardit. https://sfs.fi/
Säveltäjien elämäkerroissa käsitellään yleensä myös teoksia, mutta ei kovin yksityiskohtaisesti. Sibeliuksesta on kirjoitettu useita elämäkertoja. Aineistoa löytyy myös verkosta, esimerkiksi Helsingin Suomalaisen Klubin tuottamalta Jean Sibelius -verkkosivustolta (https://www.sibelius.info/suomi/index.html). Kimmo Korhonen on kirjoittanut laajan elämäkerran Selim Palmgrenista. Kirjassa on myös teoshakemisto. Pekka Kostiaisesta ei ole tähän mennessä kirjoitettu varsinaista elämäkertaa, mutta Hanna Maria Pishro on tehnyt hänestä kuorosäveltäjänä opinnäytteen.Kun etsit tietoa säveltäjästä ja hänen teoksistaan kirjastojen luetteloista, esimerkiksi Finnan avulla, käytä säveltäjän nimeä aiheena eli asiasanana. Voit kokeilla tarkentaa hakua...
Hei,Näillä pääsee ainakin alkuun. Lähdeluetteloista löytynee lisää soveltuvaa kirjallisuutta.Vanhemmassa kotimaisessa tietokirjallisuudessa voi löytyä huomattavasti enemmänkin, mutta niitä ei ole asiasanoitettu kovinkaan tarkkaan tai ollenkaan. Välimaa, Jussi. Opinteillä Oppineita: Suomalainen Korkeakoulutus Keskiajalta 2000-luvulle. [Kuopio]: University Press of Eastern Finland, 2018.Nuorteva, Jussi. Suomalaisten Ulkomainen Opinkäynti Ennen Turun Akatemian Perustamista 1640. [Helsinki]: [Suomen historiallinen seura] : [Suomen kirkkohistoriallinen seura] : Tiedekirja [jakaja], 1997.Mäkinen, Virpi. Keskiajan Aatehistoria: Näkökulmia Tieteen, Talouden Ja Yhteiskuntateorioiden Kehitykseen 1100-1300 -luvuilla. Jyväskylä: Atena, 2003....
Purolan koulu ei ollut toiminnassa tulipaloon asti. "Koulu lakkautettiin vuonna 2006, jolloin kaupunki myös myi rakennuksen yksityiselle."Lähde: Kainuun Sanomat 15.2.2011.
Ainakin seuraavissa mainitsemiesi historioitsijoiden kirjoissa/artikkeleissa käsitellään Suomen ja Venäjän suhteita monista eri näkökulmista:Ylikangas, H. (1998). Suomi itäisen suurvallan varjossa. Teoksessa "...vaikka voissa paistais? : Venäjän rooli Suomessa : juhlakirja professori Osmo Jussilalle 14. maaliskuuta 1998", s. 449-461.Ylikangas, H. (1999). Väkivallasta sanan valtaan: Suomalaista menneisyyttä keskiajalta nykypäiviin. WSOY.Ylikangas, H. (2001). Tulkintani talvisodasta. WSOY.Ylikangas, H. (2007). Suomen historian solmukohdat. WSOY.Vihavainen, T., Kalleinen, K., Ketola, K., Flink, T., Engman, M., Leinonen, M., . . . Suomela, J. (2004). Venäjän kahdet kasvot: Venäjä-kuva suomalaisen identiteetin rakennuskivenä. Edita. (Teoksessa...
Makkaralenkkiä voidaan kutsua myös lenkuksi.Kotimaisten kielten keskuksen verkossa oleva Suomen murteiden sanakirja selittää lenkku-sanan eri merkitykset.lenkku - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Dokumentaarinen lyhytelokuva on tärkeä elokuvan ja televisiokerronnan muoto niin Suomessa kuin muuallakin. Suomessa sen historiassa tärkeä ajanjakso oli ns. veronalennuskuvien vaihe vuosina 1933–1964. Elokuvaesityksiä, kuten muitakin huveja, verotettiin ankarasti, mutta verotuksesta sai helpotusta, jos pääkuvan edellä näytti valistavan kotimaisen lyhytelokuvan. Näin valtio tuki elokuva-alaa ja samalla pyrki ohjaamaan ohjelmistoa tervehenkisempään suuntaan. Toisaalta monet yhteiskunnan tahot saivat näistä alkukuvista hyvän kanavan julkisuuteen.”Veronalennuskuvia” valmistamaan kehittyi kokonainen teollisuudenhaara. Lyhytkuvia valmistettiin valistus- ja PR-tarkoituksissa esimerkiksi kuntien, järjestöjen ja yritysten tarpeisiin. Lyhytkuvien...
