Isoisää merkitsevänä sanana vaari on laina ruotsin sanasta far, joka merkitsee isää ja on lyhennelmä sanasta fader. Se on vanha indoeurooppalainen sana, joka pohjautuu latinan sanaan pater, isä.Vaari on lienee käytetympi nimitys läntisessä Suomessa, mutta nimityksen valintaan vaikuttaa myös tietenkin se, miten vanhemmat itse ovat tottuneet kutsumaan omia isovanhempiaan. Lähteet: Suomen etymologinen sanakirjaHäkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2004.Maila Vehmaskoski: Äijät ja ämmät, vaarit ja muorit. Isovanhempien nimitykset suomen murteissa. Kielikello 3/1989
Vanhat alkoholijuomat hävitetään lajittelemalla ne alkoholipitoisuuden ja määrän mukaan joko viemäriin tai vaarallisen jätteen keräykseen:Miedot alkoholijuomat (viinit, oluet, siiderit) voi kaataa pieninä määrinä viemäriin. Huuhtele viemäri huolellisesti kylmällä vedellä.Väkevät alkoholijuomat luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi. Vie ne jäteasemalle, jätekeskukseen tai vaarallisten jätteiden keräysautoon.Jos et halua kaataa niitä kotona viemäriin, voit toimia mietojen alkoholijuomien kanssa kuten väkevien alkoholijuomien kanssa.Lähde: HSY ja Salpakierto
Kyseinen äänite löytyy kyllä kokoelmistamme, mutta sekä pääkirjaston musiikkiosaston, että Huhtasuon lähikirjaston kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa (ens. eräpäivä 28.9.04). Voitte halutessanne tehdä 1 euron hintaisen varauksen äänitteestä joko kirjastossa käydessänne, puhelimitse (014-624 448) tai, jos teillä on kirjastomme antama salasana, internetissä. Netistä löydätte myös aineistotietokantamme, jossa voitte tehdä tiedonhakuja kokoelmistamme. Esim. nyt etsimänne cd löytyy haulla: tekijä: Rosti, Vicky nimeke: 20 suosikkia aineistolaji: cd-levy. Kaikkia em. kohtia ei tarvitse täyttää. Kotisivumme löytyvät osoitteesta: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto
Suurimmat kokoelmat venäjänkielisiä lastenkirjoja löytyy esimerkiksi Pasilan, Vuosaaren ja Itäkeskuksen kirjastoista.
Lähes kaikissa Helsingin kirjastoissa on ainakin jonkin verran myös venäjänkielisiä lastenkirjoja.
HelMet-aineistohaun, http://www.helmet.fi , kautta voit etsiä eri kirjastojen venäjänkielisiä lastenkirjoja seuraavasti:
Valitse hakutavaksi Sanahaku, laita hakusanaksi kaksi tähteä( ** ). Rajaa haku kielen ja aineiston mukaan (venäjä, kirjat). Valitse seuraavaksi kirjasto ja sen lastenosasto esim. Pasila lapset
Sweet Valley High -sarjaa on suomennettu 50. Sweet Valley High -trilleriä 6 kirjaa. Trillerisarjan kirjat ovat: Silminnäkijä, Pakomatkalla, Talo Jyrkänteellä, Kohtalokas kesä, Vaarallinen puhelu, Kasvot menneisyydessä. Suomentamisen suhteen sinun kannattaa ottaa yhteyttä kirjojen suomalaiseen kustantajaan Otavaa http://www.otava.fi Lahden kaupunginkirjastossa on neljä englanninkielistä sarjan kirjaa. Kirjat ovat Happily ever after (1997), Once upon a time (1997), To catch a thief (1997)ja kielen opiskeluun tarkoitettu lyhennelmä The stolen diary. Lähikirjastoistakaan ei löytynyt uudempia kirjoja muilla kielillä. Sarjasta on kysytty aiemminkin, joten vilkaisepa myös kysy kirjastonhoitajalta etäpalvelun arkistoa.
"Käsittelyssä" tarkoittaa uuden kirjan kohdalla sitä, että se on vielä muovitettavana eli käyttökuntoon laitettavana. Tila muuttuu "Hyllyssä"-tilaksi, kun kirja on käytännössä saatavana. Silloin myös varaukset alkavat toteutua.
Vanhemman kirjan kohdalla "Käsittelyssä" voi tarkoittaa - ja useimmiten tarkoittaakin - sitä, että nide on otettu jostain syystä sivuun, ei kuitenkaan korjattavaksi, sitä varten on oma tilansa. Käsittelytila voi tarkoittaa myös sitä, että teos odottaa luettelointia, jolloin se voi olla tässä tilassa pidempäänkin.
Jos tällaiseen vanhempaan kirjaan tulee varaus, se kyllä normaalisti huomataan ja asiaan puututaan. Uutuuksissa sen sijaan varaukset toteutuvat sitten kun se on teknisesti mahdollista.
Voisiko kyseessä olla Saimi Lindrothin romaani Taamottu, alaotsikko: romaani Lapin suuren luonnon keskeltä (1948).
Tapahtumat sijoittuvat Ylä-Lappiin, Tanassa käydään kaupassa. Utsjoella on Paistunturi, romaanissa Vaistunturi.
Päähenkilö on Alte Isola, katekeetta jolla on etelästä lähtöisin oleva vaimo Iina, "joka oli hiljainen ja vähän puhuvainen" ja kuolee vailla varsinaista syytä. Itsemurhako?
Tampereen kaupunginkirjastossa on ainakin käytössä Sibelius-akatemian ylläpitämä Laura (laulujen suomennostietokanta).
Sieltä löysin Erkki Pullisen suomennoksen laulusta Vox in Rama audita est, jossa mainitaan Raakelin itkevän lapsiansa.
Helmet-kirjastoista vanhoja Helsingin sanomia säilytetään ainoastaan Pasilan kirjastossa. Lehden vanhat numerot on luettavissa mikrofilmeiltä, mikrofilmaukseen asti se on luettavissa paperisena. Lehti on luettavissa siellä perustamisestaan lähtien.
Valitettavasti ei löydy nuotteja tähän LP-levyllä Sielun miljonääri (HiHat HILP159) julkaistuun lauluun. Paljon on Mikko Alataloa nuottina julkaistu, vaan vielä useampia lauluja on hän ehtinyt tehdä. Mutta ehkä kannattaa ottaa kansanedustaja Alataloon itseensä suoraan yhteyttä, häneltä saattaa jonkinlainen nuotti arkistosta löytyä.
Heikki Poroila
Ympäristöjalanjäljen arviointi on monen tutkimuslaitoksen piirissä mitä ajankohtaisin aihe. Suomen ympäristökeskuksen sivulla kerrotaan, että Euroopan komissio on (vuonna 2018) julkaissut uuden ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmän, katso https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Uusi_ymparistojalanjalki_muuttaa_ymparis(47963). Laskentamenetelmiä kuitenkin vasta kehitellään yksittäisten tuotteiden vertailuun sopiviksi.
Aiheesta voisi kuitenkin kysyä Luonnovarakeskuksen asiantuntijoilta. Yhteystiedot löytyvät sivulta https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-ravitsemus/ruoan-ilmastovaikutukset/
Laulu on alun perin englantilainen kansanlaulu "I Gave My Love a Cherry", kehtolaulunakin käytetty. Ainakin jonkin ruotsinkielisen käännöksen "Körsbär utan kärnor" on tehnyt Abba-yhtyeestäkin tunnettu Björn Ulvaeus. Kirjoitettuja sanoja en valitettavasti saanut käsiini, mutta kappale on Hootenanny Singersin levyllä "En mor (La mamma)" ja kuultavissa myös internetissä youtubessa.
Eduskunnan kirjaston periaatteena on, ettemme tee lain sisällön tulkintaa. Ohjaamme ainoastaan asiakkaan lähteiden pariin.
Yksityisyydensuojasta voit lukea täältä perustuslain 2. luvun 10 pykälästä. Sananvapaudesta voit lukea perustuslain 2. luvun 12 pykälästä. Perustuslain löydät täältä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Rikoslain 24 luku puolestaan käsittelee yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamista. Rikoslakiin voit tutusta täällä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001
Voit lukea lisää tietosuojasta esimerkiksi täältä: https://tietosuoja.fi/etusivu
Murron kirja on tilattu Lastu-kirjastoihin, mutta se ei ole vielä tullut. Tietoa saapumisajankohdasta ei ole. Kirjasta on jo useita varauksia. Kirjastot ovat suljettuina ainakin 13.5. asti, jota ennen varausjono ei liiku, vaikka kirja tulisikin kirjastoon.
Lastu-verkkokirjastosta voi aina tarkistaa kirjan tilanteen https://lastu.finna.fi/ esimerkiksi kirjoittamalla hakuriville kirjan tekijän nimen. Jos tuloksia on paljon, kannattaa lisätä kirjan nimi tai osa siitä.
Tästä linkistä pääset suoraan tekemään kirjasta varauksen käyttäen kirjastokortin numeroa ja pin-koodia: https://lastu.finna.fi/Search/Results?lookfor=sinikka+murto+mist%C3%A4+tulen&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Ei voi nimetä mitään yksittäistä hetkeä tai vuotta, jolloin sortsit olisivat muuttuneet pidemmiksi. 1970- ja 1980-lukujen tyyliin kuului yleisesti lyhyemmät sortsit ja löysemmät paidat kuin nykyaikaan. 1990-luvulla sortsit ovat alkaneet pidentyä, mutta paidat ovat yhä pysyneet löysempinä. Myös eri maissa, eri valmistajilla ja eri seuroilla on ollut erilaisia sortseja - ja on edelleen. Suurpiirteisesti voisi sanoa, että 90-luvulla sortsit alkoivat pidetä ja 2000-luvulla kaventua.
Alla olevista kuvista voi katsella, miten urheilusortsimuoti on muuttunut:
Maradonan ja Pelén sortsit vuonna 1988 olivat hyvin lyhyet: https://fi.pinterest.com/pin/439241769907240610/?autologin=true
Vielä 1990-luvun alussa...
Varsinaista hakuhistoriaa (listaa asiakkaan tekemistä hauista) ei ole koskaan ollut käytössä.
1. Lainaushistoria-toiminto on käytössä. Sen tallennuksen voi asiakas itse aloittaa tai lopettaa. Ohjeet löytyvät täältä: https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#lainaushistoria
2. Helmet-haun alareunassa näkyvät tiedot Viimeksi haettu (haku) ja Viimeksi katsottu (teos). Näitä tietoja ei ole koskaan tallennettu vaan näkyvät siinä käytön aikana:
3. Tallennetut haut –toiminnolla asiakas voi tallentaa hakulausekkeita, mutta jokainen tallennus on tehtävä erikseen. Tämä toiminto on edelleen käytössä perinteisen Helmet-haun...
Alaikäisten lasten kortit, jotka oli linkitetty näkymään huoltajalla, eivät erilaisen tekniikan vuoksi siirtyneet Keski-kirjastojen uuteen verkkokirjastoon automaattisesti. Ne voi kuitenkin lisätä huoltajan kortille itse. Mene omissa tiedoissa kohtaan Kirjastokortit ja sieltä Liitä kirjastokortti/rinnakkaiskortti. Tähän tarvitset lasten korttien numerot ja pin-koodit.
Emme ikävä kyllä onnistuneet saamaan selville kirjan nimeä, vaikka kuvauksesi oli todella seikkaperäinen. Vaikuttaa, että kyseessä saattaisi olla joku fantasiakirja.
Kannattaa kokeilla Kirjasammon kansikuvahakua. Voit joidenkin kannessa olevien elementtien (värien, yms.) pohjalta tehdä hakuja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch
(Toivottavasti joku Kysy kirjastonhoitaja -palvelun käyttäjistä tunnistaa teoksen. Vastauksen voi jättää kommenttina tämän vastauksen perään.)
Hei,
kannattaa tutustua esimerkiksi seuraavien kotimaisten kirjailijoiden teoksiin tai kirjasarjoihin:
Johanna Marttila: Helkala- ja Hanni-sarjat
Raija Oranen (esimerkiksi Puhtaat, valkeat lakanat -sarja)
Marja Orkoma (useita sarjoja)
Aino Räsänen: Helena-sarja
Marja-Leena Tiaisen kolmiosainen sarja: Kulmakaupan naiset, Suoraa saumaa ja siksakkia, Kanslian naiset
Veera Vaahtera: esimerkiksi Rakkautta, vahingossa
Eeva Vuorenpää: Kotkansilmän kartano -trilogia
Käännöskirjallisuudesta löytyy hyviä vaihtoehtoja myös, esimerkiksi:
Steen, Helena: Paikka hyvässä perheessä
Kirjojen ajantasaisen saatavuuden ja lisätietoja voit tarkistaa täältä: https://kuopio.finna.fi/
