Mahdollisuuksia varmaankin on paljon. Et kertonut, oliko kyseessä muistelmateos vai romaani. Et myöskään, luitko kirjan suomeksi vai englanniksi.
Yksi mahdollisuus on Peter Sheridanin muistelmateos Nuoruuteni Dublin. Kirja on ilmestynyt suomeksi 2000. Kirja kertoo 1960-luvun lapsuudesta Dublinissa. Kirjasampo kertoo kirjasta näin: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf882a5e6-838f-4b63-8b43-961cd20d99bc
Muita mahdollisuuksia:
Brown, Christy : Jonnekin päivästä pois. Kirja kertoo 1960-luvun Dublinin elämästä. Kertojana vaikeasti vammainen minähahmo. Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au484129f5-126d-4f92-9ef0-c52fbea286f4
Doyle, Roddy: Paddy Clarke hähhähhää (suomeksi 1993). Kirja on...
Kenttäpostikoodien takana olevat joukot saa selville Pentti Kopsan kokoamasta Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina -teoksesta. Esimerkiksi 2127 on 4. Sotasairaalan peiteluku. Suuremmilla osastoilla saattaa olla Wikipedia-artikkeli tai historiikki, joista sijainnin haluttuna aikana voi selvittää. Jatkosodan historia 1-6 -teossarjan kuudennessa osassa on hyödyllinen joukko-osastohakemisto, josta on usein apua pienempien joukko-osastojen sijaintien paikantamisessa. Kolmas tapa on tutustua joukko-osastojen sotapäiväkirjoihin, jotka on digitoitu ja vapaasti käytettävissä Kansallisarkiston Astia-palvelussa, esimerkkinä Linnoitusrakennuspataljoona 333:n sotapäiväkirja. Sotapäiväkirjoissa saatetaan mainita osaston...
Kysyimme asiaa paremmin tuntevalta taholta ja saimme tämän vastauksen:
”Jos haluaa kokeilla Usb-C -kaapelilla, pitää puhelimessa tietysti olla Usb-C -piuhalle paikka ja televisiossa Usb-piuhan paikka. USB-C -piuhan pitäisi olla tiedonsiirtopiuha, ei latauspiuha. Tämän pystyy tarkistamaan sillä, että siirtyvätkö esim. tiedostot puhelimesta koneelle piuhan kautta. Tiedonsiirtopiuhassa on usb-päässä 4 kampaa, virtajohdossa 2.Tämänkään jälkeen kuvan näkyminen ei ole varmaa, vanha tv ei välttämättä tunnista puhelinta ja toisin päin. Lämpimästi suosittelen langattoman yhteyden käyttämistä, esim Chromecastia.”
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kansalliskirjasto on digitoinut vanhoja sanomalehtiä. Ennen vuotta 1939 painetut lehdet ovat vapaasti käytettävissä. Voit siis itse käydä läpi vuoden 1859 lehtiä ja etsiä tietoja uutisista.
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot : https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Vuoden 1859 lehdet : https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications?generalTypes=NEWSPAPER&generalTypes=JOURNAL&year=1859
Irene Vallejon teoksen Papyrus: kirjan katkeamaton tarina (2021, S&S) lähdetiedoissa kerrotaan kyseisen kohdan lähdeteokseksi Astronomical Diaries from Babylonia, vol. I, 207, toim. A. J. Sachs ja H. Hunger (ISBN 3-7001-1227-0, 1988). Päivämäärämerkintä siis lienee peräisin tästä kirjallisesta lähteestä. Aleksanterin aikaiset alkuperäiskirjoitukset ovat kadonneet, mutta niistä on jäljellä sitaatteja myöhemmissä teoksissa.
Vaaleanpunaiselle kuorrutukselle ei löydy erityistä syytä, joten kyseessä on tyyli- ja makukysymys: jotkut pitävät valkoisen kuorrutuksen sijaan vaaleanpunaisesta.
Kirja on Octavie E Butlerin trilogia Xenogenesis, tiesivät pätevämmät kollegani.
Siihen kuuluvat kirjat Aamunkoitto, Puolipäivän riitit ja Imago. Wikipedia
Suomennokset ovat 1990-luvun alusta, mutta löytyvät vielä Helmet kokoelmasta. Helmet
Hän heiluttaa suitsutusastiaa, jota käytetään mm. katolisen kirkon messuissa.
Lisätietoja ja kuvia
Tampereen katolisen kirkon blogi: https://risti.katolinen.fi/uutisia-seurakunnasta/eukaristia-27-suitsutus
Simply Catholic -sivusto: https://www.simplycatholic.com/holy-smoke/
Catholic Teachings -sivusto: https://ecatholicteachings.com/the-history-of-incense-and-why-it-is-use…
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista satua, eikä tietokannoista tai hakuteoksista ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon sadusta ja/tai kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kosketus jää -nimisen kappaleen nuotti ja sanat löytyvät Suomen kansallisdiskografian mukaan julkaisusta Suomi-iskelmä 2007 (toim. Ari Leskelä), https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
Sitä löytyy monesta yleisestä kirjastosta, https://finna.fi/Record/anders.669924?sid=3021176834
Sivusto verkossa on ylläpitäjän tviitin mukaan poistettu 30.6.2023 tietoturvariskin takia ja ylläpito on samalla lopetettu. Sivuston aineisto on tallella, mutta sen jatkokäytöstä ei ole vielä tietoa.
Hei,
Kirjoja ilmestyi näköjään 20 kpl. nro 20 on John Osborne: A subject of scandal and concern.
Numero 16 on epähuomiossa jäänyt välistä siten, että Michener, James A.: Australia (From Return the Paradise) on epähuomiossa merkitty järjestysnumerolla 17 (=16). Oikea 17 on Irwin Shaw: Tip on a dead jockey.
Vastaavia ei-helpotettuja tekstejä sisältäviä englanninkielisiä kirjoja, joissa on marginaalissa sanastoa suomeksi, löytyy ainakin kaksi Maija-Leena Kallelan ja Anna-Liisa Suurpään toimittamaa novellikokoelmaa Women writers (Weilin-Göös, 1985) ja Crime stories (Weilin-Göös,1985).
Näiden lisäksi Oppian-kustantamolta on ilmestynyt äskettäin Lue ja opi -sarjaa usealla eri kielellä. Nämä ovat tosin helpotettua kieltä, jota...
Saara Heinon runo "Joulupukin silmälasit" sisältyy hänen kirjaansa "Pienten iloksi : ohjelmaa alakouluikäisten juhliin" (Valistus, 1955). Runo alkaa: "Joulupukki Lapin maalta kaikille on tuttu".
eKirjaston kautta ei voi lukea kotimaisia sanomalehtiä. Kotimaiset sanomalehdet, kuten Kouvolan Sanomat, ovat luettavissa ePress -palvelussa, kirjastotilassa. Kotimaisten sanomalehtien osalta ei siis ole etäkäyttömahdollisuutta. Voit tarkastaa oman kirjastosi verkkosivuilta, onko kirjastollasi käytössä kyseinen palvelu.
ePress-palvelu mahdollistaa joidenkin aikakauslehtien lukemisen kirjastotilojen ulkopuolella, mutta kotimaisten sanomalehtien osalta vaaditaan palvelun käyttö kirjastotilassa.
YLE Arkistosta kerrotaan, että kyseessä on Niskavuoren Aarnet -sarjan toisessa osassa esitetty "Siivet fenix-linnun". Kyseessä on käännöskappale, jonka alkuperäinen nimi on Le tue ali ja jonka levytti Mario Lavezzi vuonna 1976. Suomenkielisen version levytti Juhamatti vuoden 1977 levylleen Fanny fanny.
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.
https://www.hagelstam.fi/myy
https://www.bukowskis.com/fi/sell
https://www.helander.com/myy/esinearvio/
"Ruovonpäillä" tarkoitetaan järviruo'on (Phragmites australis) pehmeitä röyhykukintoja, joita käytettiin esimerkiksi tyynyjen ja patjojen täytteinä sekä eläinten rehuna. Valmiiksi riivityt ja kuivatut röyhyt olivat arvokasta kauppatavaraa.
Lähde:
Nils Storå, Ihminen, järviruoko ja kulttuurimaisema. – Teoksessa Ihmisen maisema (1995)
