Kappale löytyy ainakin levyltä (COLLECTORS GOLD /3:) LIVE IN LAS VEGAS sekä luultavasti levyiltä From Memphis to Vegas / From Vegas to Memphis ja Elvis in Person at the International Hotel.
Runon nimi on Puhelimessa ja sen on kirjoittanut Helli Hannula. Runo alkaa: "Soi Hanhelan puhelin: "Tirr-rirr-rii!" Emohanhipa hätään nyt kiirehtii." Runo löytyy esim. kirjasta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (Otava). Kirjan on toimittanut Kaarina Helakisa. Sen ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1980. Runo löytyy myös joistakin vanhemmista kirjoista, esim. seuraavista: Koivu, Rudolf: Rudolf Koivun lukukirja (1977), Penttilä, Aarni: Hyvästi, aapiskukko ja Salo, Aukusti: Meidän lasten elämää (1935).
Lisää lähteitä voit löytää Lastenkirjainstituutin (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat) Onnet-tietokannasta (http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm), josta voi etsiä myös yksittäisiä runoja ja...
Säveltäjä Kari Rydmania haastateltiin hänen täyttäessään 80 vuotta. Haastattelussa hän kertoi kirjoittaneensa laulun työskennellessään Yhtenäiskoulun opettajana Helsingissä. Koulua käynyt neljäsluokkalainen tyttö jäi Mäkelänkadulla auton alle ja menehtyi.
Helsingin Sanomat 15.10.2016.
Enni on alkuaan Einen ja Einin lempinimi. Virossa Enni käsitetään muunnokseksi Henrikasta. Einen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Se on voinut olla Einon sisarnimi, joka on tullut saksalaisesta Enewald –nimestä, jonka merkitys on ’miekalla hallitseva’.
Helli on lyhentymä, joka voinut tulla monista nimistä esimerkiksi Helenan (kreikkalainen ’loistava’), Hellevin tai Hellinin pohjalta. Nimellä voi olla pohjana myös sanat ’hellä’ tai ’helliä’.
Elmiina on lyhentymä nimistä Vilhelmiina ja Helmiina. Vilhelmiina pohjautuu muinaissaksalaiseen miehen nimeen Vilhelm, joka tarkoittaa ’lujatahtoista kypäränkantajaa’.
Edit on alkuaan englantilainen nimi ja tarkoittaa ’onnellista taistelua’ tai ’rikasta sotaa’. Nimen kantamuoto on Eadgyth....
Suomenkielistä kirjallisuutta lasten kuvataideterapiasta:
Taideterapia : teema: lasten ja nuorten taideterapia
[Helsinki] : Suomen taideterapiayhdistys, 2000.
Perheväkivallan varjossa : raportti lapsikeskeisen työn
kehittämisestä / toimittanut Mikko Oranen.
Helsinki : Ensi- ja turvakotien liitto, 2001.
(Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu, ISSN 0789-0583 ; 30).
Lastenpsykiatria tänään / toimittaneet Terttu Arajärvi ja Esko Varilo.
[Espoo] : Weilin + Göös, 1991.
Kasvamisen kuvia : kuvataideterapian näköaloja /
toimittanut Merja Kivelä
Helsinki : VAPK-kustannus, 1992
(Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja. B, ISSN 0782-1778 ; 27).
Lapsi ja taide : puheenvuoroja taidekasvatuksesta /
[toimittajat Tuula Tarkkonen ja Pirkko Sassi].
Helsinki...
Seuraavista voisi olla apua:
Kurki, Hannu: Luetaan tiilenpäitä ja täytetään ristikoita? Lukija ja kirjastonkäyttäjä vankilassa. Tampere , 1990. Tukimus vankien kirjastonkäytöstä ja harrastuksista löytyy Tampereen yliopiston kirjastosta
Turunen, Katariina: Kaikuvien askelten aika. Tietosanoma, [1998]. Vankeinhoidon koulutuskeskuksen julkaisu ; 1998, 6
ISBN 951-885-154-9 Vankilakirjastonhoitajan muistelmateos, joka on saatavana myös pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista http://www.helmet.fi
Toivanen, Tiina: Säännöksiä ja näkemyksiä Suomen vankilakirjastoista : vapausrangaistusideologinen näkökulma Tampere , 1998. (Informaatiotutkimuksen pro gradu) Tampereen yliopiston kirjasto.
Prison libraries: Library Association guidelines for...
Kannattaa kokeilla Helsingin tietokeskuksen arkistoa Kallion virasto-
talossa. Toinen paikka missä saattaisi olla tietoa on Töölö-seuran
kokoelmat, kun kyse on töölöläisestä talosta.
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
http://www.kaupunginosat.net/toolo/
Kysymys oli niin spesifi, että lähetin sen eteenpäin Suomen käsityön museoon Jyväskylään. Valitettavasti museon amanuenssi Anneli Hemmilä-Nurmi ei osaa kertoa, mistä aihe on tullut nimenomaan kanavatyön aiheeksi: "Malli on todennäköisesti varsin vanha, Suomen käsityön museon kokoelmissa on yksi Tuhkimo-aiheinen kanavatyö 1940-luvulta. Se on tehty Helsingissä ja lahjoitettu museon kokoelmiin 2000-luvulla. Tämä Tuhkimo-kanavatyö on kehystetty tummiin, lähes mustaksi petsattuihin puisiin kehyksiin. Tuhkimotaulu on ilmeisesti ollut aikoinaan yleinen suomalaiskodeissa, ja nyt niitä päätyy paljon kirpputoreille kun nuorempi polvi ei halua niitä omiin koteihinsa. "
Itse lähdin selvittämään kuva-aiheen alkuperää. Kyyhkyset ja Tuhkimo ovat...
Mammutteja oli monta lajia, joten ruokavaliotkin vaihtelivat. Pohjoisten alueiden mammuttien elinympäristö oli erilainen kuin eteläisten, ja ravintokasvitkin vaihtelivat. Kaikki mammutit söivät kuitenkin ainoastaan kasveja. Pääasiallinen ravinto oli heinä, jota täydennettiin mm. kukilla, varvuilla ja puiden osilla.
Paljon tietoa mammuteista saa mm. Adrian Listerin ja Paul Bahnin kirjasta Mammutit, jääkauden jättiläiset. Kirja on monissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa (www.helmet.fi).
Myös Luonnontieteellisen keskusmuseon Mammuttien maailma -sivustoon kannattaa tutustua:
http://www.fmnh.helsinki.fi/mammutit/default.htm
Tatuointitekstejä koskeviin kysymyksiin on vastattu Kysy kirjastonhoitajalla -palstalla useasti. Alla linkit pariin asiaa sivuavaan vanhempaan vastaukseen.
http://www.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=edc0e20f-822a-4aec…
http://www.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=da94d65c-c55a-410c…
http://www.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=adb0b153-ce40-4511…
Kaikki kiinan-tai hepreankielisiä käännöksiä koskevat vastaukset saat osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto kirjoittamalla hakukenttään kiinan kieli tai heprean kieli.
Eri kirjoitusmerkkeihin perustuvien tatuointien kanssa kannattaa olla hyvin tarkkana, koska virheiden riski on suuri. Ohessa lisätietoa:
http://www.kanjikaveri.net/foorumi/viewtopic.php?t=...
Matti Raninin riimittelemät suomenkieliset sanat Robert B. Shermanin ja Richar M. Shermanin lauluun "Supercalifragilisticexpialidocious" elokuvasta Maija Poppanen löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 16.
Sanat löytyvät myös musiikin oppikirjasta Musikantti. 5-6 (toim. Ari Hynynen et. al., Otava, useita painoksia).
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
Suomen pääkaupunki Helsinki. Näin on ollut vuodesta 1917 eli Suomen itsenäistymisestä alkaen. Aiemmin, Suomen ollessa Venäjän vallan alla, Helsinki oli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki (vv. 1812-1917). Tätä ennen pääkaupunkina oli Turku.
Helsingin kaupungin historiaa: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/…
Suomen historiaa Infofinland.fi -sivustolla: https://www.infofinland.fi/fi/tietoa-suomesta/perustietoa-suomesta/suom…
Sederholmin vuonna 1757 valmistunut talo on Helsingin varsinaisen kantakaupungin vanhin säilynyt kivitalo. Suomenlinnassa on useitakin vanhempia rakennuksia, koska sen linnoitustyöt aloitettiin jo v. 1748.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Helsingin_vanhimmista_rakennuksis…
Suomenlinnan ja myös koko Helsingin vanhin varsinaisista linnoitusrakennuksista erillään sijaitseva hyötyrakennus on ns. Paikallismajurin talo, joka rakennettiin v. 1753-1756.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paikallismajurin_talo
Ks. myös Suomenlinnan rakennusten historia / [toimituskunta: Pekka Kärki .. et al.] Helsinki : Museovirasto, Suomenlinnan hoitokunta, 1997.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1100699__Ssuomenlinnan%20r…
Immi Hellénin runo Aamukahvin ääressä (joka alkaa siis Hyvää huomenta, Punahilkka) ajoittuu vuoteen 1909. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran ilmeisesti Pääskynen-lehdessä (alla linkki lehden digitoituun numeroon).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959068?page=5&term=Aamukahvin&term=%C3%A4%C3%A4ress%C3%A4
Ilona Merikoski: "Immi Hellén ihmisenä ja runoilijana" (artikkeli teoksessa Immi Hellen: Runoja, 1950, Valistus)
SKS / Tietopalvelu
Etsitty runo voisi olla Ivan Krylovin faabeli Kotka ja mehiläinen.
Kirsi Kunnaksen suomentamassa Krylovin faabeleita -valikoimassa tämän runon viimeiset säkeet ovat seuraavanlaiset:
"Tiedän kyllä, en saa kunniaa
mutta kennoja katsellessani ilon saan:
on siellä pisara minunkin hunajaa!"
Useimmat fraasisanakirjat tyytyvät sanonnan "puhua puuta heinää" kohdalla selittämään sen merkitystä, mutta Juha Kuisman kirja Tupenrapinat : idiomeja ajan uumenista tarjoaa sille myös uskottavalta tuntuvan selityksen: "Puhua puuta heinää on ikiaikainen karjaa kasvattavan talonpojan sanonta. Se tarkoittaa niitä–näitä -puhetta, jossa ei erotella asioita, vaan edetään suoraa linjaa asiasta toiseen ilman erottelevaa logiikkaa. Siis kuin niittomies pajuja ja heinää kasvavalla niityllä. Jonkun kielikorvan mukaan puuta heinää puhuminen olisi valehtelua, toisen mukaan löysää joutavien jutustelua."
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset käsittelee sanonnan samassa yhteydessä kuin sille merkitykseltään...
Jos myöhässä olevasta lainasta ei ole ehtinyt lähteä toista myöhästymismuistutusta, voi lainan vielä uusia HelMetin kautta.
Varattua aineistoa ei voi uusia.
Uusimiskerrat on rajattu viiteen, eli jos asiakas haluaa uusia lainansa vielä viidennen uusimiskerran jälkeen on hänen tuotava aineisto kirjastoon, missä se voidaan palauttaa ja lainata asiakkaalle uudestaan.
Aineiston uusiminen ei onnistu, jos asiakkaalla on maksamattomia maksuja kolme euroa tai enemmän.
Myöhässä olevan aineiston kohdalla näkyy HelMetin omissa tiedoissa paljonko kyseisestä aineistosta menee maksuja, jos sen sillä hetkellä uusii tai palauttaa. Vaikka maksujen yhteissumma tällöin näyttäisi kolme euroa tai enemmän, niin uusiminen onnistuu, koska maksut eivät vielä...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta Helmetistä http://www.helmet.fi löytyy muutama teos, joiden aiheena on venäläinen posliini. Teoksia voi hakea käyttämällä hakutapaa sanahaku ja antamalla hakusanoiksi posliini Venäjä. Näin löytyvät seuraavat teokset: Tsaiju : venäläisen teen tarina = the story of Russian tea, Tampere : [Jyväskylä] : Tampereen museot, Keski-Suomen museo, 1996; Agarkova, Galina: 250 years of Lomonosov Porcelain Manufacture St. Petersburg : 1744-1994, Desertina : Lomonosov Porcelain Manufacture, cop. 1994; Hyvönen, Heikki: Venäläistä posliinia : Vera Saarelan kokoelma, Suomen kansallismuseo = Russian porcelain : Collection Vera Saarela, the National Museum of Finland, Hki : Vera Saarelan säätiö,...
