Hyvä sote-uudistukseen ja hyvinvointialueisiin liittyvä tiedonlähde on Valtioneuvoston Soteuudistus-verkkosivusto. Hyvinvointialueet-osion interaktiivisen kartan kautta pääsee tarkastelemaan kunkin alueen omia verkkosivuja. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueen Päätöksenteko-osiosta löytyvät kaikki aluevaltuuston ja aluehallituksen jäsenet yhteystietoineen. Aluevaltuutettujen yhteystietoja voi myös tiedustella suoraan hyvinvointialueilta.
Kuvasta oli hieman vaikea saada selvää ja tutkimme hyönteiskirjoista kuvia mm. yökkösistä, koista, kehrääjistä ja mittareista. Hieman arvaukseksi menee mutta vahvimmat ehdokkaat ovat Kääpiöhämy-yökkönen tai Metsäsurviaiskoi.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, minkä tyyppisestä tilastotiedosta olet kiinnostunut, ja miltä ajalta tämän tiedon tulisi olla.
Olin yhteydessä kysymyksesi tiimoilta Länsi- ja Sisä-Suomen Aluenhallintoviraston kirjastotoimen ylitarkastajaan, Jonna Toukoseen ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston kirjastotoimen ylitarkastajaan, Kristiina Kontiaiseen.
Valtakunnalliseen kirjastotilastotietokantaan tilastoja on kerätty järjestelmällisemmin vuodesta 1999 ja niitä voi tarkastella verkossa https://tilastot.kirjastot.fi/, kuten ehkä tiedätkin.
Tätä ennen tilastoista tehtiin paperijulkaisuja lääninhallituksissa. Lääninhallituksissa laaditut tilastot olivat arkistoitavia dokumentteja, joiden pitäisi löytyä Kansalliskirjastosta. Kansalliskirjaston...
Kyseessä lienee Margot Benary-Isbertin kirja Nooan arkki (Die arche Noah), jonka Ulla-Maija Jokinen on suomentanut vuonna1956 (WSOY).
Perhe ei ole juutalainen, vaan Itä-Saksan pakolaisia. Toisen maailmansodan jälkeen isä on vielä Venäjällä ja muu perhe on paennut länteen äidin johdolla. Lapset ovat Matthias, Margret, Andrea ja Jochen, yksi lapsista on ammuttu sodan aikana saksalaisten tunkeuduttua perheen kotiin. Perhe saa pakolaisten majoituksen avulla ensin majapaikan kaupungissa, mutta sittemmin vanhimmat lapset, Matthias ja Margret, pääsevät töihin Ebereschenhofin.maatilalle. Lopulta koko perhe muuttaa Ebereschenhofiin, jossa he asuvat korjatussa ja kunnostetussa junanvaunussa.
Kirjaan on myös jatko, Kevät Nooan...
Covid-19 -rokotusten seurantaa voi tutkia Johns Hopkins -yliopiston koronasivustosta, https://coronavirus.jhu.edu/vaccines/international. Myös Our World in Data antaa koronarokotustilastoja, https://ourworldindata.org/covid-vaccinations.
Näiden mukaan ainakin yhden rokotteen saaneet lasketaan biljoonissa.
Jos haluat peruuttaa yhden tai useampia varauksia, merkitse rasti valitsemiesi varausten vasemmalla puolella oleviin Poista-ruutuihin ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Allaolevat varaukset muutetaan. Jatkatko?" Vastaa: "Kyllä".
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#varaustenmuuttaminen
Lähettämälläsi kirjastokortin numerolla ei löydy asiakastietoja. Tietosi on siis poistettu asiakasrekisteristämme.
Asiakastietue poistetaan rekisteristä, jos korttia ei ole käytetty kolmeen vuoteen.
Jos sinulla on mahdollisuus käydä joskus missä tahansa Helmet-kirjastossa, saat uuden kortin odottaessa. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyyst…
Fimean (Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus) sivuilla on tietoa eläinten lääkityksestä Suomessa. Tarkimpia listauksia näyttäisi löytyvän mikrobilääkkeistä Finres-Vet-raporteissa. Sivulla kerrotaan, että "Fimea on seurannut eläinten antibioottien myyntiä lääketukkujen toimittamien tilastojen perusteella vuodesta 1995 alkaen. Yksityiskohtaiset tulokset on koottu Ruokaviraston, Fimean ja Helsingin yliopiston yhteiseen Finres vet-raporttiin, joka sisältää myös tiedot eläimistä eristettyjen bakteerien antibioottiresistenssin kehityksestä Suomessa."
Vuoden 2020 raportin tiivistelmästä selviää muun muassa tuotantoeläinten antibioottien kokonaismyynti, joka vuonna 2020 oli 8033 (kg vaikuttavaa ainetta). Kokonaismyynti...
Kirjamieltymykset ovat henkilökohtaisia. Viestistäsi ei käynyt ilmi, haluatko vain suomalaisten kirjalijoiden teoksia (esimerkkisi olivat suomalaisia) vai hyväksytkö myös käännöskirjallisuutta. Tässä joitakin kuitenkin joitakin ehdotuksia lukuvinkeiksi:
Juha Hurme : Hullu. 2012. Teatteriohjaajan omaelämäkerrallinen tilitys mielen särkymisestä, sairastumisesta ja suljetulla osastolla selviytymisestä. Kirja ei kaunistele mutta ei myöskään synkistele. Hurmeen kieli on runsasta. Kirjassa on hirtehistä huumoria. Kirja on elämänmakuinen selviytymistarina.
Reko ja Tiina Lundan : Viikkoja, kuukausia. 2017. Aviopari kertoo vuorotellen miehen syövän etenemisestä toteavaan sävyyn. Tarinaa ei kaunistella, tunteet ja oireet tuodaan esiin...
Vain osa Francesco Petrarcan 366 sonetista on suomennettu. Valitettavasti tästä 129. sonetista ei ole suomennosta.
https://finna.fi/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local…
https://petrarch.petersadlon.com/canzoniere.html?poem=129
Vaikuttaa siltä, että tämä nuotti löytyy vain Helsingistä Kansalliskirjaston kokoelmista. Se löytyy Tanssiuutuuksia -nimisestä nuottijulkaisusta ja kuuluu sarjaan Dallapé-vihko, numero 17 (1932).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
Nuotti on tilattavissa Kansalliskirjastossa lukusalikäyttöön.
Vuoden 1935 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan kyseessä on:
"Vatsaontelon ja sen elinten sairaudet:
70. Muut kroonilliset ja tai vakavanlaatuiset taudit ruuansulatuselimissä tai -rauhasissa, jos ne suuressa määrin vaikuttavat yleistilaan (Morbi chronici gastrointestinalis et adnexorum: morbi lienis, prolapsus ani etc.)"
B I viittaisi melko lievään, tarvittaessa rauhanaikana palvelukseen määrättävään ja apupalveluun sotatoimivyöhykkeellä kelpaavaan tapaukseen.
Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan arvioinnin, esim. taidehuutokaupoista näitä voi kysellä. Tässä muutama osoite:
https://www.bukowskis.com/fi
https://www.hagelstam.fi/
https://www.helander.com/
Yksi teos tähän liittyen löytyi Turun pääkirjaston kokoelmasta: Valli, Juha: Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli vuodelta 1992,
tämä on pieni vihkonen. Jos tämä teos kiinnostaa, sen voi halutessaan varata Vaski-verkkokirjaston kautta.
https://vaski.finna.fi
Kuvataiteilijamatrikkeli-sivuston kautta voi myös hakea taiteilijoita.
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Tietoa mitä saa tehdä teoksella jolla on tämä Creative Commons-lisenssi löytyy täältä - Creative Commons — Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen — CC BY-NC-ND 4.0.
Sivu kertoo että materiaalia saa "kopioida [...] ja levittää [...] missä tahansa välineessä ja muodossa". Kuitenkin on pakko mainita teoksen lähde, eikä sitä saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin.
Hankalin osa tätä lisenssiä, kandin kirjoittamisen näkökulmasta, on ND-osa (No Derivatives). Tämä tarkoittaa että materiaaliin ei saa tehdä muutoksia, muuten sitä ei saa jakaa. Teosta ei saa kääntää suomeksi jos sen alkuperäiskieli on joku muu.
Tämä artikkeli CC-lisensseistä kertoo poikkeuksista tähän osaan lisenssiä - Why Sharing Academic...
Vanhoja Kotilaa-lehtiä ei säilytetä Helsingin kaupunginkirjaston varastossa. Suosittelen, että käännyt tässä asiassa Kansalliskirjaston puoleen. Kotimaa, kuten monet muutkin sanomalehdet on Kansalliskirjastossa luettavana mikrofilmiltä. Mikrofilmin tallennusnumerot löytyvät Mikrofilmitietokannasta . Jos sinulla on olemassa Kansalliskirjaston kirjastokortti, voit tilata mikrofilmin verkon kautta luettavaksi. Jos sinulla ei ole Kansalliskirjaston kirjastokorttia, sinun on ensin hankittava kortti. Sen jälkeen voit tilata mikrofilmin itsellesi katsottavaksi. Voit myös kopioida artikkelin paperille.
Kansalliskirjasto
Toinen vaihtoehto on se, että otat yhteyttä Kansalliskirjaston jäljennepalveluun. He voivat toimittaa sinulle sinulle...
Esine näyttää moottoripyörän ketjujen korjaamiseen käytetyltä työkalulta, ks. alla olevat linkit:
https://www.ebay.com/itm/155287800121
https://bigl.ua/p1617705493-instrument-dlya-vybivaniya
Sotasampo-palvelun mukaan I/JR 47:ssä palvellut siviiliammatiltaan kadunkiveäjänä toiminut Veli/Veikko Ruohomäki kaatui Huumolassa 28.8.1941. Helsingissä perustettu I/JR 47 tunnettiin myös nimellä "Vallilan pataljoona". Pataljoonan sotatiestä on kuvaus Sotapolku-palvelussa. Pataljoonan taistelukertomus Veikko Ruohomäen kaatumisviikolta on digitoitu ja luettavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Pataljoonasta on kirjoitettu myös muistelmateos:
Kotiniemi, L. (1987). Muistikuvia Vallilan pataljoonasta. WSOY.
Kaatuneiden kantakortit on pääosin digitoitu, mutta Veikko Ruohomäen kantakortti ei ole digoitujen joukossa. Voi olla että se ei ole säilynyt, mutta koska kantakortista voi käydä ilmi lisätietoja, kannattaa siitä yrittää tilata...
Iina Korhosen opinnäytetyöstä "Mäskin hyötykäyttövaihtoehtojen selvittäminen Pohjois-Savon alueella" löytyy tietoa mäskin ravintoarvoista sekä jatkokäyttömahdollisuuksista.
Juridisissa kysymyksissä suosittelen aina konsultoimaan asianajajaa tai lakimiestä.
Lainaus Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset (Aarnio, Aulis et al., 2020) teoksesta: "Testamentin todistajien ei tarvitse tietää testamentin sisältöä, mutta heidän tulee olla tietoisia, että he todistavat oikeaksi testamenttiasiakirjaa... Testamentin todistajien on joko omin silmin nähtävä testamentintekijän allekirjoittavan testamentin tai vaihtoehtoisesti heidän on vahvistettava se, että tämä tunnustaa aikaisemmin merkityn allekirjoituksen omakseen."
24.5.23 on tässä palvelussa vastattu: "Lahden runotietokanta on valitettavasti väliaikaisesti pois käytöstä. Tietokanta siirretään Kirjasammon yhteyteen ja tämä siirtovaihe kestää jonkin aikaa." Linkki
Sylvia Plathin "Witch Burning" -runoa ei ole ilmeisesti suomennettu missään runokirjassa. Kirjasammon mukaan Plathilta on suomennettu vain kolme runokokoelmaa: Ariel, Sanantuojat ja Sänkyjen kirja. Linkki Kirjasampoon
Arielin ja Sanantuojat olit jo tarkistanut. Kysyin Kauniaisten kirjastosta ja Sänkyjen kirja on yksi pitkä runo.
