Kannattaa kokeilla esim. Kansalliskirjaston Finna-hakua. Sieltä löytyy kaikki Suomessa julkaistavat teokset.Linkki: Haun aloitussivu | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)Sinne voit määrittää hakuparametreiksi kielen lisäksi esim. ilmestymisvuoden (2024-2025), päägenren (tietokirjallisuus), julkaisumuodon (kirja, e-kirja).Netistä löytyy myös Kulttuuritoimitus-niminen verkkosivusto, jonka ylläpitävät keräävät listoja ilmestyvistä teoksista:Linkki: Kevät 2024, kotimainen tietokirjallisuus – ainakin nämä 275 teosta julkaistaan - Kulttuuritoimitus (julkaistu 10.1.2024)Heiltä löytyy myös käännetty tietokirjallisuus-listaus, samoin kaunosta kotimainen että käännetty tuotanto unohtamatta runoutta ja sarjakuvia.
Hei,suora lainaus Helmet-kirjaston käyttösäännöistä: "Jos kadotat tai vahingoitat kirjaston omaisuutta, sinun on korvattava se. ...Kirjasto käyttää saataviensa perimiseen perintätoimistoa. Kirjastojärjestelmästä saatavat siirretään kunkin kaupunginkirjaston käyttämän perintätoimiston perittäväksi noin 60 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Perintä koskee 18 vuotta täyttäneen asiakkaan lainaamaa aineistoa. Lisätietoa perinnästä löydät käyttösääntöjen liitteestä." Kirjastomaksut* sen sijaan eivät mene perintään eli jos kadotat aineistoa ja olet sopinut kirjaston kanssa aineiston tilanteen ja korvaamisesta, niin se summa lisätään tilisi maksuihin. Kirjastomaksut eivät ole laskuja, jotka lähtisivät perintätoimiston ratkaistavaksi.*...
Muisteltu kertomus lienee Alphonse Daudet'n kokoelmaan Maanantai-tarinoita sisältyvä Viimeinen opetustunti : pikku elsassilaisen kertomus. Maanantai-tarinoita sisältää Daudet'n kuvauksia "elsassilaisten elämästä [Ranskan ja Preussin] sodan aikana iloineen ja suruineen".Viimeinen opetustunti oli mukana WSOY:n Oma lukutaito -sarjan 8. kirjan osiossa Kirjailijat kuvaavat sotaa uutena suomennoksena nimellä Viimeinen koulupäivä, varustettuna selittävällä johdannolla "Entäpä jos jonakin päivänä kävisi niin kuin kävi Itä-Ranskassa vuoden 1871 jälkeen... Siellä on Elsass-Lothringenin maakunta joutunut saksalaisten haltuun...".
Kyseessä lienee Rakel Liehun kokoelmaan Liian lähellä, liian äkkiä (WSOY, 1982) sisältyvä runo, joka alkaa säkeellä "Kevätsateessa saatan sinut sillan yli asemalle" ja päättyy säkeisiin "Sydämeni tahtoisin reväistä rinnastani, sanoa: / Ota tämä! Sen on parempi luonasi."
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta voi etsiä eri kielille käännettyjä suomalaisia teoksia.Alla olevasta linkistä löydät listan Mika Waltarin teosten tanskannoksista.Mika Waltarin teosten tanskannoksiahttp://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?params=keep&lang=FINLisäksi Waltarin tuotannosta on tanskannettu myös Mikael Karvajalka (Mikael Karvajalka : hans ungdomsoplevelser og eventyr i mange lande indtil år 1527, sandfaerdigt berettet af ham selv i ti bøger, 1950) ja Kultakutri (Guldhår, 1955). https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Viola Ardene -nimisen kirjailijan teoksia on etsitty palvelussamme aiemminkin. Tuolla nimellä ei löydy tietokannoista kirjailijaa. Etsitty kirjailija on kaiketikin italialainen Viola Ardone. Hänen viidestä romaanistaan on suomennettu kaksi, Lasten juna (2022) ja Nimeni on Oliva Denaro (2023). Molemmat on suomentanut Laura Lahdensuu. Viola Ardonen teoksia Helmetissä
Hämeenlinnan pääkirjaston editointi- ja digitointitilassa voit sakannata paperikuvia digitaaliseen muotoon ja tallentaa ne omalle muistitikulle tai ulkoiselle kovalevylle. Tilan ja laitteiden käyttö on maksutonta.Varaa tila käyttöösi kirjaston tilavarauspalvelusta. Varaamiseen tarvitset kirjastokortin ja pin-koodin. Tarvittaessa voit varata myös opastuksen. Tee alustava varaus vähintään 5 päivää etukäteen. Saat erillisen vahvistuksen, kun olemme käsitelleet varauksen. Varaa opastusaika kirjaston tilavarauspalvelusta. Lisätietoja kirjaston editointi- ja digitointilasta löydät Vanamo-verkkokirjastosta.
Kuvahakujen perusteella siivekäs voisi olla koivulude Ötökkätieto – Koivulude (otokkatieto.fi) ja kuoriainen vyöihrakuoriainen Vyöihrakuoriainen - Ötökkätieto – Vyöihrakuoriainen (otokkatieto.fi)Kirjastonhoitajalla ei ole kuitenkaan hyönteisasiantuntemusta, joten täysin varma ei voi olla.Voisit ottaa yhteyttä asiantuntijaan, esim. LuontoPortti - verkkolehti - Kysy luonnosta
Elämäni, kuolemani ja kohtaloni -kokoelman Kauneuden patsas ja Tulevaisuuteni ovat Pentti Saaritsan suomennoksia. Tässä Edith Södergranin tuotannon "harventamattomassa kokonaisuudessa" Saaritsa on korvannut joitakin varhaisempia Uuno Kailaan ja Aale Tynnin käännöksiä omillaan ja aiemmin julkaistuihin omiin suomennoksiinsa hän on tehnyt "aiheellisia korjauksia eli parannuksia".
Fintafficin sivuilla löytyy tietoa Suomen liikennetilanteesta.Sieltä löytyy tietoa ajokelistä sekä erilaisia liikennetiedotteita. Linkki sivustolleSivuilta löytynevät ainakin liikenteen ongelmatilanteiden tiedotteet.Tarkempaa tietoa erikoiskuljetuksista en löytänyt.
Kokemusperäisenä arviona pehmeäkantinen kirja kestää kirjastokäytössä keskimäärin noin 40 lainauskertaa, kun taas kovakantinen kirja voi kestää jopa 100 lainauskertaa. On kuitenkin huomioitava, että nämä luvut ovat vain suuntaa antavia, sillä kestävyyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten esimerkiksi kuinka kirjaa käytetään ja käsitellään.
Suomalaisista saduista löytyy ainakin kaksi kertomusta, joissa mustalla helmellä on tärkeä rooli.TEKIJÄ Somersalo, Aili, kirjoittajaTEOS Mestaritontun seikkailut / Aili Somersalo ; kuvittanut Onni MansnerusPAINOS 7. painos - 8. painos 1982. - 9. painos 1985. - 10. painos 1987. - 11. painos, 59. tuhat 1990. - 12. painos 1995. - 15. painos 2000. - 17. painos 2003. - 19. painos 2007. - 20. painos 2009Julkaisutiedot Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1978ULKOASU 143, [1] sivua, 12 kuval. : kuvitettu ; 21 cm TEKIJÄ Soinne, LauraTEOS Mustat helmet ja muita satuja / Laura Soinne ;...
Viirin kuva-aihe näyttää aika tyypilliseltä verenluovutukseen liittyvältä kuvalta. Mistään ei kuitenkaan löydy täysin samanlaista kuvaa, joten viirin tarkempi alkuperä jää arvoitukseksi.
Lasten itsenäisyyspäivää on vietetty vuodesta 2017 lähtien. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi aloitettu juhlan perinne jatkui 2024 jo kuudetta kertaa. Vuosina 2020 ja 2021 juhlat jäivät väliin koronapandemian vuoksi. Kutsu lähetetään syksyllä kaikkiin Suomen kuntiin. Jokainen kunta voi lähettää juhlaan kaksi 10-vuotiasta lasta. Kunnat päättävät itse juhlaan osallistujat ja kustantavat heidän matkansa. Juhla suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä Valtioneuvoston kanslian, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Lapsiasiavaltuutetun toimiston kanssa.Lasten itsenäisyyspäivän juhla https://www.mll.fi/lasten-itsenaisyyspaivan-juhla/medialle/
Matti Lackmanin teoksessa: Esko Riekki: (1891-1973) : jääkärivärväri, Etsivän Keskuspoliisin päällikkö, SS-pataljoonan luoja (2007) käsitellään myös Urho Kekkosta. Samoin teoksessa Minä vakooja : vakoilun ja vastavakoilun vaiettu todellisuus (2007) on artikkeli Kekkosen ajasta Etsivä keskuspoliisissa.
Mitään varmaa tietoa aamuhartausvihkosten nimestä ei löytynyt. Tiedonhakua varten käytiin läpi kouluhistoriaa käsitteleviä teoksia kuten Juhani Seppovaaran laatima Kansakoulu: armas aika ja Hannu Syväojan Kansakoulu - suomalaisten kasvattaja: perussivistystä koko kansalle 1866–1977. Lahden pääkirjaston varastosta löytyvässä vuonna 1962 julkaistussa Kouluhartauden käsikirja -teoksessa on sivulla 423 lueteltu aamuhartauskirjallisuutta, joten on mahdollista, että vihkosten nimi on listassa, mutta mikä se noista mahdollisesti on, ei osaa arvata.
Kiitos ystävällisestä tarjouksesta, mutta kirjastot eivät voi ottaa DVD-levylahjoituksia vastaan tekijänoikeuskorvausten vuoksi. Kirjaston lainaamilla kuvatallenteilla tulee olla lainausoikeus, jonka myyjä on tallenteille hankkinut.Aiheesta on kysytty meiltä aiemminkin. Tässä yksi vastauksista:¨Voiko kirjastolle lahjoittaa DVD levyjä? | Kysy kirjastonhoitajalta
Kysyimme asiaa eräältä Hugleikur Dagssonin tuotantoa paljon lukeneelta kulttuurintutkijalta. Hänen oletuksensa on, että stripin huumori perustuu vanhaan oivallukseen lapsia/nuorisoa paheksuvista aikuisista. Sattumalta paikalle tupsahtanut aikuinen alkaa lasta/nuorta tuntematta paheksua stereotyyppisesti mahdollisesta ruudun liikakatselusta ja lapsen hölmistynyt vastaus paljastaa (ehkä) aikuisen paheksunnan älyttömyyden. Nauru rakentuu ikiaikaisen ja lähes aina katteettoman nuorten paheksunnan kuvaukseen. Ehkä hauskaa on se, että usein selän takana tai yleisellä tasolla harrastettava paheksunta osoitetaankin tässä stripissä suoraan jollekin, kenelle tahansa nuorelle, josta tämä paheksuva aikuinen ei todellisuudessa tiedä mitään.
